Karjalan elvyttäjien ravei piätteniččy Helsingis
Kielen elvyttäi da kehittäi pidäy olla kirkei, ga yhtelläh harvazeh piädyy kai kaksi suurehkuo piduo yhtele päiväle. Piätteniččän 25.4. oligi moine ylen ravei päivy, sendäh gu yliopiston ruadajat Niko Tynnyrinen da Natalia Giloeva oldih matkattu Helsingih, ga eri pidoloin täh.
Niko kerdou omassah seminuarumatkas:
Minuu oli kučuttu pagizemah Karjalan Liiton organizuittuh seminuarah, kudai piettih sen kunnivokse, gu Karjalan Liitole rodih 85 vuottu. Seminuaras oli ylen pruazniekalline tundo da programmas eriluadustu mieldykiinnittäjiä paginua karjalan kieleh da suomen kielen karjalasmurdehih näh. Minä piin paginan karjalan kieleh da sen tulieh aigah näh Suomes. Ezmäi kerroin erähii perusdieloloi karjalan kieles, ga piävuitti ezitykses koski karjalan kielen käytön liženemisty, karjalan nuorii pagizijoi sego yhtehiskunnallizii da zakonallizii muutoksii, kuduat ollah tärgiet libo vältämättömät karjalan kielen tilandehen kohendamizekse. Suomenkielizen paginan jälgeh annoin vie karjalan kielinäyttehen. En olluh planiiruinnuh näytehty ni yhty, ga ihan välläh tabah sanelin omah iččeh da iččeni ruadoh näh sego kerroin karjalankielizis nuoris da heijän muvvostetus yhtehistös Jovensuus.
On ainos vessel voija tuvva karjalan kieldy da sen tilandehtu nägövih moizele suurele joukole kaččojua-kuundelijua. Tämä kerdu oli eričyksellizesti mieldy myö, sendäh gu paginan jälgeh koufeipauzal äijät ristikanzat tuldih eriže passiboimah da kyzymäh kyzymysty. Heis äijil oldih karjalazet juuret, toizien mielii dielo muite vai kiinnitti. Äijät kyzyjät tahtottih tiediä paiči muudu Jovensuus eläjis karjalazis nuoris da kohti kyzyttih, äijygo heidy/meidy tiä on. Oli ilo nähtä, gu minun annetut tiijot da kogemukset karjalan käytändäs nuorien keskes annettih kyzyjile toivuo. Sidägi passiboittih, gu annoin vähästy pitkembän kielinäyttehen, en vaigu yhtä libo kahtu virkehty. Kuuluu sidä ezmäi oli jygei ellendiä, ga konzu seizatuit kuundelemah da duumaimah, rodih paginas jo ihan selgei.
Suuret passibot vie kuččumua da ozua da lykkyy 85-vuodehizele Karjalan Liitole!
Natalia jatkau iččeh Minuška-matkas:
Eräs vuozi tagaperin Henna Hyvärinen kučui minuu yhtehizeh ruadoh omassah projektah, kudaman tuloksennu rodih Minuška – Lähin Sugu -dokumentukino karjalažuos, assimil’acien vaikutukses da varavonalazen karjalan kielen kehitändäs kolmen sugupolven nägökannas. Ilo oli suaja kučču kaččomah kinuo piälinnah Caisa-kul’tuurukeskukseh sego ottamah ozua sen jälgehizeh panielipaginah.
Midäbo karjalažus on tänäpäi? Ketbo pietäh iččiedäh karjalazinnu, kel on karjalaine identitiettu da kuibo se nägyy heijän jogapäivähizes elokses 2020-luvun Suomes? A mittuinebo on karjalažuon azemu da sen tulien aijan nägymät eri karjalazien sugupolviloin iččeh mugah? Nämmih kyzymyksih ollah opittu vastata kinos da sen jälles yhtehizes paginas. Pidäy mainita, gu kinuo tuli kaččomah äijy nuordu, kuduat sežo ravieh otettih ozua paginah. Karjalan kielizakon, uudizet kaikil murdehil, karjalankieline tv-paginprogrammu, vie enämbi tieduo karjalan kieleh näh somes da muijalgi, kui moine kino piäzis leviembäh nägövih – kaikkie nečidä pagizimmo kinon jälles.
Ylen hyvä mieles rodih, konzu jälgimäi vastavuin erähien omien opastujienke, kudamii olen nähnyh enne vai Zoomas karjalan luvendoloil. Oli keräl mostugi, ket vaste kyzeltih, kus vois opastuo karjalan kieleh, da sih maltoin vastata ruttoh, sendäh gu yksi moine mahto on tulla meile Päivännouzu-Suomen yliopistoh ezimerkikse avvonazen yliopiston kauti.
Šulkuizet passibot kučundas da lämmäs vastahotandas Johanna Rissazele, kudai on organizuinnuh pivon, sego Henna Hyvärizele mugažas yhtehizes ruavos!