Karjalaine kielikyly – karjalan kielen ainehopindot taritah merkičyksellisty opastundua da syvembän yhtevyön kieleh da kul’tuurah
Tämä pagizuttelu on luajittu yhtes Päivännouzu-Suomen yliopiston avvonazen yliopiston ruadajienke. Jatkujan opastundan keskuksen verkosaital pagizuttelu on jullattu kahtel kielel, suomekse da karjalakse. Elvytyksen blogas pagizuttelu jullatah vaigu livvinkarjalakse.
Linku kaksikielizeh pagizutteluh Jatkujan opastundan keskuksen verkosaital.
*
Karjala on suomen lähäzin sugukieli, kuduadu paistah perindöllizesti Suomes da Ven’al. Suomes karjala on kodoperäine kieli, da sidä on paistu nygözen Suomen valvidon alovehel vähimyölleh muga hätken, kui suomeksegi. Täh kačomattah karjalan kieli on ylen varavonalaine, eigo sil ole Suomes zakonallistu stuatussua.
Karjalan kieldy elvytetäh da kehitetäh eri tabah, da jälgivuozien aigua ainos vai enämbät, enimite nuoret, ollah viritty ruadamah kieliaktivistoinnu da parandamah karjalan käytettävytty da azemua yhtehiskunnas. Karjalan kielel on luja azemu Päivännouzu-Suomen yliopistosgi, sendäh gu sen opastus, tutkimus da elvytys ollah yliopiston kanzallizii eričystehtävii. Karjalan kieli da kul’tuuru ongi arvostettu sivuaineh, da enne kaikkie sen perusopindovaihieh kuulujat kielenmaltokursat ollah suvaittuloi sežo avvonazes yliopistos. Yksikai harvembat tietäh, gu karjala ei ole yliopistol vaigu kieli, kuduah opastutah, ga sežo kieli, kudual kuunnellah luvenduo, luajitah joukkoruaduo, kirjutetah essiedy da vastavutah opastundudovarišoinke.
Varzinaine karjalaine kielikyly muvvostuu ainehopindovaihieh, konzu karjala roih ezimerkikse kiännösseminuaru- da nimistöntutkimuskursoin opastandukielekse. Täs kirjutukses iččeh kogemuksih näh kerdou karjalan kielen da kul’tuuran opastui Marja Kopeli, kuduadu ollah pagizuteltu Krista Sutinen Päivännouzu-Suomen avvonazes yliopistospäi da karjalan kielen yliopisto-opastai Niko Tynnyrinen.
Sanele vähäine omah iččeh näh.
Minä olen Marja Kopeli. Elän Kuopijos, da opastun yhtel aigua ruavonke loitto-opastuksennu. Karjalan kielen da kul’tuuran opastundan aloitin vuvvennu 2023, avvonazen yliopiston kauti. Karjala kiinnitti minun mieldy, sendäh gu minun jo tuonilmazih mennyh buat’koi oli rodužin Salmispäi. Salmis paistih livvinkarjalua, sen perustehel valličin opastuo sih murdeheh.
Mittuine on olluh sinun kogemus karjalan monimuodozis opindolois?
Konzu alloin opastuo karjalua, en jo tiedänyh, kui hätken vie opastungi. Huomain terväh, gu opindot ihan temmattih minuu keräle. Konzu lopin perusopindot, minul himoitti maltua karjalan kieldy vie parembah da tahtoin tiediä ližiä sežo karjalaizeh kul’tuurah näh. Opastundu andoi minule äijän iluo da avai ihan uvven muailman varavonalazen kielen elvyttämizeh da suomen lähäzimäh sugukieleh. Livvinkarjalan perus-, jatko- da paginkursat oldih ylen intensiivizet, da minule rodih uuzii ystävii, kudamis erähienke olemmo iellehgi nähnyhes ezimerkikse karjalazes paginpertis.
Kuibo duumaičet tuliel aijal kehittiä omassah karjalan azientundemustu/maltoloi?
Perus- da ainehopindoloin jälgeh huogavuin kodvazen, sendäh ku ruavonke yhtelaigua opastumine oli yhtelläh aiga jygei. Tänä sygyzyn huomain yksikai, što ilmoitimmos kaunehkirjalližuon kiännösseminuarah, kudai pädöy kui ainehopindoloin, mugai syvendäjien opindoloin valittavakse kursakse. Toinah opastun vie sengi jälgeh avvonazen yliopiston kursoil. Yhtelläh kävyn karjalazeh paginpertih Kuopios da luven Ylen uudizii karjalakse da kaččelen Facebookan karjalankielizii joukkoloi da sivuloi.
Mindäh maksau ottua ozua karjalan opindoloih?
Konzu opastut karjalan kieldy, otat samoiten ozua kielen elvyttämizeh. Muailman valdukielilöile on kogonah yksisama, maltatgo paista libo kirjuttua niidy, ga varavonalazele kielele jogahine uuzi kielenmaltai da -käyttäi on tärgei. Karjalan kieli tarviččou aktiivizii elvyttäjii, enne kaikkie nuorii. Karjalua opastujes voit tundie, gu omassah ruavol on tovellistu merkičysty.
Kenele da mittumah tilandeheh ehoittazit karjalan opindoloi da mindäh?
Karjalan opindot päitäh jogahizele, kenen mieldy karjalažus kiinnittäy. Äijil suomelazil on juurii luovutelul alovehelpäi Raja-Karjalas. Kiinnitännöy kenentah mieldy omat juuret, karjalan kielen da kul’tuuran opindot päitäh ylen hyvin. Vahnembien libo died’oin da buaban kielenmalto voi lujendua omua identitiettua. Karjalah voi yhtelläh opastuo hyvin ilmai karjalazii juurii. Minul ičel on ihan savolazet juuret da olengi moine karjalan uuzpagizii. Uudeh kieleh opastumine da sen käyttämine annetah yhtelläh ainos iluo da menestymizen tundehen.
Mittumil sanoil kehoitat perusopindoloin opastujii jatkamah opastundua ainehopindoloih?
Ainehopindoloih maksau ilmai muudu jatkua perusopindoloin jälgeh. Net syvendetäh kui karjalan kielen, mugai karjalazen kul’tuuran maltuo. Kielenmalto paranou, konzu tuttavut karjalan käyttöh medies da kirjalližuos da ponnistattos kiännösseminuaran ruadoloinke. Oman kogemuksen čottah ottajen voin sanuo, gu kai karjalan opindot oldih andožat!
*
Ližiä tieduo karjalah opastundas avvonazes yliopistos sego perus- da ainehopindoloin opindojaksoloin kuvavukset lövvät Päivännouzu-Suomen yliopiston avvonazen yliopiston verkosaitalpäi.
Linku karjalan kielen da kul’tuuran perusopindoloin tiedoloih avvonazen yliopiston verkosaital.
Linku karjalan kielen da kul’tuuran ainehopindoloin tiedoloih avvonazen yliopiston verkosaital.