Tekoälystrategiaehdotus tekee osaamisesta yhteisen asian

Tekoäly ei ole enää koulussa yksittäinen työkalu tai muutaman innostuneen opettajan kokeilu. Se vaikuttaa opetuksen suunnitteluun, oppimistehtäviin, arviointiin, tiedonhakuun, viestintään ja koulun hallinnolliseen työhön. Siksi myös tekoälyosaamisen kehittämisen täytyy olla suunnitelmallista, yhteisesti johdettua ja pedagogisesti perusteltua.

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa tätä työtä ohjaamaan on laadittu tekoälystrategiaehdotus, joka kokoaa yhteen sääntelyn, kansalliset suositukset sekä yliopiston ja harjoittelukoulun omat tavoitteet. Sen keskeisiä näkökulmia ovat ymmärrys, etiikka, kestävä kehitys sekä tekoäly työn, opetuksen ja oppimisen kohteena, tukena ja välineenä.

Strategiatyötä ja sen pohjaksi tehtyä pedagogista kehittämistä on edistetty osana FCLab.lukio III -hanketta. Hankeresurssi on mahdollistanut sen, että nopeasti muuttuvaa tekoälyilmiötä on voitu tarkastella koulun arkea laajempana kokonaisuutena ja rakentaa perustaa pysyvälle toimintakulttuurille.

Teknologia ei johda muutosta, ihmiset johtavat

Strategiaehdotuksen keskeinen lähtökohta on, että tekoälyn ja digitalisaation kehittäminen ei ole tekninen hanke. Kyse on koulun toimintakulttuurin pitkäjänteisestä uudistamisesta.

Johtamisen tehtävänä on määrittää yhteinen suunta, tukea henkilöstöä ja rakentaa turvallinen kokeilukulttuuri. Teknologiaa ei oteta käyttöön vain siksi, että se on uutta, vaan ratkaisuja arvioidaan pedagogisen arvon, turvallisuuden, tietosuojan, saavutettavuuden ja kestävyyden näkökulmista.

UEF:n (Itä-Suomen yliopisto) harjoittelukoulun tekoäly- ja digikehittäminen rakentuu kolmelle johtajuuden tasolle:

1. Rakenteellinen johtajuus, joka varmistaa strategian, resurssit, yhtenäiset ratkaisut sekä tietoturvan ja tietosuojan.
2. Pedagoginen johtajuus, joka kytkee teknologian oppimisen, opetuksen ja arvioinnin tavoitteisiin.
3. Kulttuurinen johtajuus, joka vahvistaa kokeilemista, yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja henkilöstön keskinäistä tukea.

Tämä ajattelu on tärkeää erityisesti harjoittelukoulussa. Ratkaisumme ja toimintatapamme välittyvät opetusharjoittelijoille, jotka vievät kokemuksiaan ja osaamistaan edelleen muihin kouluihin.

Strategia ei saa jäädä asiakirjaksi

Hyvä strategia on käyttökelpoinen vain, jos se näkyy koulun arjessa. Siksi tekoälystrategiaehdotukseen on liitetty toimeenpanosuunnitelma, jossa eteneminen rakentuu vaiheittain.

Ensimmäisessä vaiheessa vahvistetaan yhteiset linjaukset, jatketaan henkilöstön peruskoulutusta, kartoitetaan käytössä olevat tekoälypalvelut ja rakennetaan hallintamallia. Seuraavaksi kehitetään arvioinnin ohjeita, tietosuojakäytäntöjä ja rajattuja pedagogisia pilotteja. Toimiviksi osoittautuneita malleja voidaan tämän jälkeen laajentaa ja arvioida.

Strategiassa kuvataan myös tekoälyohjausryhmän perustamista. Sen tehtävänä on tukea linjausten valmistelua, priorisoida kehittämistä ja koulutusta sekä seurata sääntelyn, tietosuojan ja riskienhallinnan toteutumista. Pedagogista kehittämistä tehdään yhteistyössä digipedagogisten toimijoiden, aineryhmien, kehittäjäopettajien, hankkeiden ja tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan kanssa.

Tekoälylukutaito kuuluu kaikille

Yksi strategian tärkeimmistä tavoitteista on tekoälylukutaidon vahvistaminen koko kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että tekoälyn mahdollisuuksia, rajoituksia ja vaikutuksia opitaan arvioimaan ikä- ja koulutustasolle sopivalla tavalla.

Keväällä 2026 UEF linjasi tekoälylukutaitoa käsittelevän verkkokoulutuksen pakolliseksi henkilöstölleen. Linjaus vahvistaa ajatusta siitä, että tekoälyosaaminen ei voi jäädä vain aktiivisimpien kehittäjien tai vapaaehtoisten koulutusten varaan. Jokainen henkilöstön jäsen tarvitsee yhteisen perustan tekoälyn toimintaperiaatteista, mahdollisuuksista, riskeistä ja vastuullisesta käytöstä.

UEF:n linjaus ja harjoittelukoulun oma kehittämistyö täydentävät toisiaan. Yliopiston yhteinen koulutus varmistaa osaamisen perustason. Harjoittelukoulun paikalliset koulutukset, pienryhmätyöskentely, opettajankokouksiin sisältyvät kokonaisuudet ja pedagogiset kokeilut auttavat puolestaan soveltamaan osaamista koulu- ja oppiainekohtaisiin tilanteisiin.

Henkilöstön perustaitoihin kuuluvat tekoälyn toimintaperiaatteet, riskit, tietosuoja, tekijänoikeudet, promptaaminen, pedagogiset mallit ja arviointi. Oppilaiden ja opiskelijoiden osalta korostuvat kriittinen tiedonarviointi, virhepäätelmien ja vinoumien tunnistaminen sekä tekoälyn vastuullinen käyttö.

Turvallinen ja yhteinen toimintaympäristö

Tekoälytaitojen kehittäminen edellyttää, että henkilöstöllä ja oppijoilla on käytössään selkeästi määritellyt palvelut. Ensisijaisia ratkaisuja ovat UEF-tunnuksilla käytettävä Microsoft Copilot ja yliopiston oma AI Assistant. Ulkoisten palvelujen käytössä korostuvat tietosuoja, turvallisuus ja yhteiset pelisäännöt.

Palveluiden määrittely ei kuitenkaan yksin riitä. Käyttäjien täytyy ymmärtää:

• mitä tietoja tekoälypalveluun voi syöttää
• milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa
• miten tekoälyn tuottama tieto tarkistetaan
• miten lähteet ja tekijänoikeudet huomioidaan
• milloin tekoälyn käyttö tukee oppimista ja milloin se voi korvata opiskelijan omaa ajattelua.

Oppitunneilla tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi ideointiin, jäsentämiseen, kertaamiseen ja palautteen tukena. Opettaja määrittää tehtäväkohtaisesti, onko tekoälyn käyttö sallittua ja miten käytöstä raportoidaan.

Seuraava vaihe on oppimisen kehittäminen

FCLab.lukio III -hankkeen aikana tekoälytyön ensimmäinen painopiste oli henkilöstön yhteisen ymmärryksen ja osaamisen vahvistamisessa. Tämä oli välttämätön vaihe. Opiskelijoiden pedagogisesti mielekästä tekoälyn käyttöä on vaikea kehittää, jos henkilöstöllä ei ole yhteistä perustaa tekoälyn mahdollisuuksista, rajoituksista ja vastuista.

Seuraavaksi kehittämisen painopistettä on siirrettävä entistä vahvemmin oppimiseen. Keskeinen kysymys ei ole, kuinka paljon tekoälyä käytetään, vaan mitä opiskelijassa tapahtuu tekoälyn käytön aikana.

Vahvistaako tekoäly opiskelijan ajattelua vai ohittaako se sen? Auttaako tekoäly tunnistamaan uusia näkökulmia, perustelemaan ratkaisuja ja arvioimaan tietoa kriittisesti? Vai tuottaako se valmiita vastauksia ilman, että opiskelija muodostaa omaa ymmärrystään?

Strategiassa tekoäly nähdään oppimisen välineenä, mutta ei oman ajattelun korvaajana. Sitä voidaan käyttää ideointiin, asioiden jäsentämiseen, kertaamiseen ja palautteen tukena. Tavoitteena on vahvistaa läpinäkyvyyttä, lähdekritiikkiä, vastuullisuutta ja opiskelijan aktiivista toimijuutta.

Kohti pedagogisesti kestävää tekoälykulttuuria

UEF:n harjoittelukoulun tekoälystrategia ei tarjoa valmista vastausta kaikkiin tekoälyn herättämiin kysymyksiin. Sen tehtävänä on luoda suunta ja rakenteet, joiden varassa vastauksia voidaan etsiä yhdessä.

Strateginen kehittäminen tarkoittaa, että koulussa:

• osaamista rakennetaan järjestelmällisesti
• turvalliset palvelut määritellään yhteisesti
• kokeiluja tehdään hallitusti
• henkilöstölle tarjotaan aikaa ja tukea
• vaikutuksia oppimiseen arvioidaan
• toimimattomista ratkaisuista uskalletaan luopua
• oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet pidetään kehittämisen keskiössä.

Tekoälystrategian tärkein tehtävä ei lopulta ole ohjata teknologiaa. Sen tehtävä on ohjata oppimista, osaamista ja vastuullista muutosta. Yliopiston pakollinen tekoälylukutaidon koulutus, harjoittelukoulun omat koulutukset sekä FCLab.lukio III -hankkeessa rakennettu kehittämistyö muodostavat yhdessä perustan, jonka varassa voimme edetä yksittäisistä kokeiluista kohti yhteistä, pedagogisesti kestävää tekoälykulttuuria.