Hybridi- ja etätyön piinaa vai hurmaa?
Tällä hetkellä etätyötrendistä on siirrytty kohti hybridityön trendiä. Esimerkiksi Fujitsulla työntekijöitä on haluttu houkutella takaisin konttorille pandemian pakottaman pitkän etätyöjakson jälkeen. Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan etätyö tarkoittaa ansiotyötä, joka toteutuu pääasiallisen työpaikan ulkopuolella, kuten vaikkapa kotona. Hybridityön käsite on toistaiseksi melko vakiintumaton, mutta esimerkiksi Työterveyslaitos määrittelee sen tarkoittavan ”sellaista työn organisointitapaa, jossa voidaan yhdistää etätyötä ja päätyöpaikalla tehtävää läsnätyötä”. Käytännössä siis etä- ja läsnätyötä voidaan vuorotella, joko yksittäisten työntekijöiden osalta tai vaikkapa organisaatiossa eri osastojen suhteen. Oheinen kuvio havainnollistaa, kuinka työn tekeminen voi olla joustavaa eri tavoin ajan sekä paikan suhteen. Tässä blogitekstissä pohdimme, millaisia haasteita ja etuja etä- ja hybridityöllä voi olla.
Kuvio 1. Erilaiset työntekemisen tavat ajan ja paikan suhteen (mukailtu Lynda Grattonin artikkelista).
Suomalaiset tykkäävät työskennellä etänä
Suomalaiset ovat olleet innostuneita tekemään etätyötä eli työskentelemään suurimman osan ajasta jossain muualla kuin fyysisellä toimistolla. Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Mutta toisella mittarilla katsottuna jopa 40,4 prosenttia suomalaisista työllisistä teki säännöllisesti töitä kotona vuonna 2022.
Viime aikoina etätyö on puhuttanut ja sen negatiivisia vaikutuksia on nostettu esiin. Helsingin Sanomissa uutisoitiin HS:n omasta kyselystä, johon vastanneet ihmiset toivat esiin, että etätyön sääntöjen tulisi olla tasapuolisia kaikille. Myös Vaasan yliopiston tutkimushankkeessa on havaittu, että etätyöskentely voi lisätä työyksinäisyyden kokemuksia, mistä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden luomiseen työpaikoilla.
Etätyön haasteita ja etuja
Etätyöllä on luonnollisesti haasteita ja etuja, jotka vaihtelevat sen mukaan, millaisesta organisaatiosta, liiketoiminnasta, työnkuvasta ja työtehtävistä kulloinkin on kyse. Myös yksilöiden välillä on eroja, sillä toiset kokevat etätyön lisäävän hyvinvointiaan, mutta toiset kokevat elämänpiirin pienenevän liikaa. Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että etänä työskentely voi aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä ja sosiaalisten suhteiden heikkenemistä. Työyhteisöön kuulumisen tunne voi heikentyä ja se puolestaan voi heikentää työn tuloksia ja johtaa motivaation laskuun. Voi myös olla, että etätyöskentely vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista tai työn ja vapaa-ajan rajat hälvenevät.
Parhaimmillaan etätyö voi kuitenkin auttaa työn hallitsemisessa ja keskittymisessä, kun työajan ja -rytmin voi säätää joustavasti omien tarpeiden mukaan. Osa kokee myös parempaa työtyytyväisyyttä ja työtehon parantumista. Työ- ja perhe-elämää on helpompi sovittaa yhteen esimerkiksi siksi, että asuinpaikan voi valita joustavammin muiden syiden kuin työpaikan sijainnin perusteella. Etätyö on myös ympäristöystävällistä ja säästää rahaa sen suhteen, ettei työpaikalle tarvitse matkustaa.
Kuinka johtaa hyvin etä- ja hybridityötä?
Työterveyslaitos vinkkaa, että etätyössä työntekijöiden hyvinvointia edistävät pääosin samat johtamisen tavat kuin lähijohtamisessakin: saatavilla oleminen, arvostuksen osoittaminen, ponnistelusta palkitseminen, työn hallinnan tunteen tukeminen, työn merkityksellisyyden ylläpitäminen sekä oikeudenmukaisuus.
Lisäksi voidaan todeta, että pelkästä etätyöstä hybridityöhön siirtyminen voi auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja tuomaan yhteisöllisyyden tunnetta takaisin, kun työkavereihin on mahdollista saada jonkin verran kasvokkaista kontaktia työpäivien aikana.
Tutkija Lynda Gratton neuvoo Harvard Business Review julkaisussa, että johtajien tulisi kiinnittää huomiota neljään seikkaan saadakseen hybridityön toimimaan:
1. Työ ja tehtävät
Mieti, mikä tekijä tai mitkä tekijät ovat kunkin työntekijän roolissa kriittisiä tuottavuuden kannalta. Roolista riippuen näitä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus syvään keskittymiseen, aktiiviseen yhteistyöhön tai tarkkaan koordinointiin. Pohdi, kuinka työn tekemisen aika ja paikka vaikuttavat tuottavuuden kriittisiin tekijöihin. Voit käyttää apuna tässä blogipostauksessa esitettyä Kuviota 1.
2. Työntekijöiden mieltymykset
Työntekijöiden henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat siihen, milloin ja missä he ovat tuottavimmillaan. Henkilökohtainen elämäntilanne, kuten asumisjärjestelyt, perhe ja uravaihe vaikuttavat työntekijöiden halukkuuteen työskennellä toimistolla tai etänä.
3. Projektit ja työnkulku
Työntekijöiden henkilökohtaiset mieltymykset huomioiden johtajien vastuulle jää sovittaa tiimin jäsenten erilaiset työntekemisen tavat yhteen. Roolin mukaan johtajan vastuulla on varmistaa, että työn tekemisen tavat ovat linjassa muiden sidosryhmien, kuten asiakkaiden toiveiden kanssa. Yksittäisten tehtävien, kuten myös laajempien projektien, etenemisen koordinoinnin tarve on kaiken kaikkiaan kasvanut etä- ja hybridityön aikana.
4. Osallisuus ja oikeudenmukaisuus
Hybridityötä suunnitellessa ja johtaessa on tärkeää kiinnittää jatkuvaa huomiota työntekijöiden osallisuuden tuntemuksiin ja kokemuksiin oikeudenmukaisesta / epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta työpaikalla voivat heikentää tuottavuutta, lisätä työuupumuksen riskiä, vähentää yhteistyöhalukkuutta, sekä madaltaa työntekijän kynnystä työpaikan vaihtoon.
Hybridityöjärjestelyiden yleistettyä johtajien on tärkeää säännöllisesti kysyä itseltään, onko hybridityö linjassa organisaation arvojen kanssa ja tukeeko järjestely yritykselle ominaista kulttuuria.
Kirjoittajat: Jonna Koponen ja Lotta Salin