Murretaan ympäristöpolitiikan stereotypioita

Olen opiskellut ympäristöpolitiikkaa pian kaksi vuotta ja tänä aikana olen kuullut ympäristöpolitiikkaan liitettävän paljon erilaisia stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita haluaisin purkaa. Näitä samoja pohdintoja olen käynyt läpi osana opintojani ja myös meidän lähettiläiden podcastissa, joka kannattaa mennä kuuntelemaan jos aihe kiinnostaa.

Yksi vahva stereotypia liittyy siihen, että ympäristöpolitiikan opiskelijat olisivat kaikki jonkinlaisia aktivisteja, jotka ovat omistaneet elämänsä arjen ympäristöteoille. Oikeasti olemme moninaisuudessamme ihan samanlaisia opiskelijoita kuin muidenkin alojen opiskelijat, vaikka toki joukkoomme mahtuu myös niitä joille kaikenlainen aktivismi on lähempänä sydäntä kuin toisille.

Toinen stereotypia ympäristöpolitiikan opiskelijoissa liittyy siihen, että meistä tulisi tulevaisuudessa ammatiltamme poliitikkoja. Tämä stereotypia on varmasti tuttu kyllä kaikille politiikan opiskelijoille. Toki politiikkaan voi tältä alalta lähteä yhtä hyvin kuin muiltakin aloilta, mutta poliitikon ammatin sijaan valmistumme ympäristöpolitiikan asiantuntijoiksi. On ymmärrettävää, että niin kuin muillakin generalistialoilla, asiantuntijuus voi tuntua melko abstraktilta ammatilta. Tulevaisuuden ympäristöpolitiikan asiantuntijoina meillä on kuitenkin mahdollisuus työllistyä mm. johtamis-, tutkimus-, valmistelu-, ja koordinointitehtäviin esimerkiksi julkishallinnolle, yrityksiin, järjestöihin, yliopistoille tai EU:lle.

Näihin asiantuntijatehtäviin valmistaudumme opintojemme aikana opiskelemalla esimerkiksi ympäristökonflikteista, kiertotalouden ratkaisuista, luonnonvara- ja energiatalouden kysymyksistä sekä ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista, joihin näkökulmat ovat sekä paikallisia, kansallisia että globaaleja. Tiivistetysti voidaan sanoa että ympäristöpolitiikka tarkastelee erilaisia ympäristöongelmia ja pyrkii monipuolisesti etsimään mahdollisimman hyviä ratkaisuja niihin. Yhteiskunnallisesti hyvin tärkeitä asioita siis. Siitä huolimatta stereotypiat haastavat monia näkemästä ympäristöpolitiikan kokonaisvaltaista merkitystä.

Kolmas stereotypia ympäristöpolitiikasta liittyy sen puolueellisuuteen. Olen kuullut useamman kerran veikkauksia siitä miten meidän opetus olisi johonkin poliittiseen suuntaan kallellaan. Itse en ole tällaista huomannut, vaan olen oikeastaan kokenut alamme yhdeksi isoksi positiiviseksi puoleksi nimenomaan sen, että tarkoituksemme on tarkastella asioita mahdollisimman laaja-alaisesti useista eri näkökulmista. Ympäristöpolitiikka onkin monitieteinen ala, joka yhdistää monipuolisesti esimerkiksi sekä luonnontieteitä että yhteiskuntatieteitä.

Ympäristöpolitiikka on ajankohtainen ala, joka kehittyy jatkuvasti pyrkien yhteisten ongelmien ratkaisemiseen. Silti ymmärrystä ympäristöpolitiikasta ja sen moninaisuudesta vaikeuttaa siihen liitetyt stereotypiat, joista toivoisin että voitaisiin pian tulevaisuudessa päästää irti.

Ps. Lisää tietoa koulutuksesta löydät esimerkiksi nettisivuiltamme.


– Uef-lähettiläs Iiris / Ympäristöpolitiikka <3