Korkeakouluopiskelijoiden kriittisen ajattelun, hyvinvoinnin ja opintomenestyksen väliset yhteydet

Kirjoittaja: Lotta Väänänen, väitöskirjatutkija, [email protected]

Kriittisen ajattelun merkitys

Alati digitalisoituvassa maailmassa tiedon määrä kasvaa ja laajenee, haastaen luotettavan tiedon tunnistamisen epäluotettavasta. Lisähaasteen tuo erilaiset teknologiset kehitykset, kuten generatiivinen tekoäly. Nämä haasteet heijastuvat myös korkeakouluihin. Monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen sekä uuden tiedon ymmärtämiseen ja oppimiseen tarvitaan kriittistä ajattelua (Ashwin, 2022). Kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan itsesäädeltyä, tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista ajatteluprosessia, jossa tietoa analysoidaan ja arvioidaan, jotta voidaan muodostaa perusteltu päätös siitä, mitä uskoa tai tehdä (Facione, 1990; Ennis, 1991).

Korkeakoulutuksen tehtävä ei ole tarjota opiskelijoille ainoastaan alakohtaisia tietoja ja taitoja, vaan myös kykyä tulkita erilaisia tieteellisiä ilmiöitä, ymmärtää teorian ja käytännön yhteyksiä, muodostaa perusteltuja päätelmiä ja ratkaisuja sekä arvioida tietoa itsenäisesti (Hyytinen ym., 2019). Vaikka kriittinen ajattelu on usein nimetty yhdeksi korkeakoulutuksen tärkeimmistä oppimistuloksista (van der Zanden ym., 2019), taitojen kehittyminen on opintojen aikana usein vähäistä (Arum & Roksa, 2011).

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi

Yhä useampi suomalainen korkeakouluopiskelija kärsii opintojensa aikana stressistä, ahdistuksesta ja muista mielenterveyden haasteista (esim. Vilhunen ym., 2025). Ne voivat pitkittyessään aiheuttaa haasteita opinnoissa menestymiseen ja etenemiseen. Hyvinvointi-käsite voidaan kuitenkin nähdä laajempana ilmiönä kuin ”pahoinvoinnin” puutteena. Käsitteeseen kuulu tyypillisesti kaksi ulottuvuutta: hedonia ja eudaimonia. Hedonia painottaa myönteisiä tunteita ja tyytyväisyyttä omaan elämään, eudaimonia puolestaan korostaa merkityksellisyyden tunnetta sekä itsensä löytämistä ja tuntemista (Deci & Ryan, 2008).

Väitöskirjatutkimus

Väitöskirjani kolmessa osatutkimuksessa tutkin, miten 2450 ensimmäisen vuoden ja 382 kolmannen vuoden suomalaisen korkeakouluopiskelijan kriittisen ajattelun taidot, hyvinvointi ja opintomenestys ovat yhteydessä toisiinsa. Aineisto on kerätty osana KAPPAS2-tutkimushanketta (Ursin ym., 2026) yhteensä viidestä yliopistosta ja 13 ammattikorkeakoulusta. Opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitoja mitattiin osaamisperustaisella testi-instrumentilla (Zahner ym., 2022). Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään opiskelijoiden vastauksia taustatietolomakkeeseen sekä rekisteriaineistoa.

Siirtymä korkeakouluopintoihin

Väitöskirjani ensimmäisessä osatutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten opiskelijoiden koulutustausta vaikuttaa kriittisen ajattelun taitoihin sekä hyvinvointiin heti opintojen alussa. Tutkimustulokset vahvistivat havaintoa siitä, että opiskelijat aloittavat korkeakouluopinnot eri tasoilta (Kleemola, 2023). Ylioppilastutkinnon suorittaneet ja paremmin ylioppilaskokeissa suoriutuneet opiskelijat osoittivat parempia kriittisen ajattelun taitoja kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneet. Koulutustaustalla tai aiemmalla opintomenestyksellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta hyvinvointiin.

Ensimmäinen vuosi korkeakoulussa

Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan, mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opintomenestykseen ja opinnoissa etenemiseen, keskittyen etenkin kriittisen ajattelun ja opintomuodon vaikutuksiin. Alustavat tulokset osoittavat, että mitä vahvemmat kriittisen ajattelun taidot opiskelijalla on, sitä korkeampia arvosanoja hän saa ensimmäisen vuoden korkeakouluopinnoissaan. Näillä taidoilla ei kuitenkaan ilmennyt yhteyttä opintopistekertymään.

Myös opintomuodolla, eli sillä, opiskeleeko opiskelija lähiopetuksessa vai osin tai kokonaan etänä, oli vaikutus opintomenestykseen ja opinnoissa etenemiseen. Lähiopetuksessa opiskelevat saivat ensimmäisen opintovuoden aikana sekä korkeampia arvosanoja että enemmän opintopisteitä. Mielenkiintoinen havainto oli, että erot opintomuotojen välillä esiintyivät vain yliopistoissa, ei ammattikorkeakouluissa.

Kolmas opintovuosi

Kolmas osatutkimus keskittyy tarkastelemaan, kehittyykö kriittinen ajattelu opintojen aikana. Tutkimuksessa hyödynnetään pitkittäisaineistoa ja tarkastellaan taitojen kehittymisen lisäksi sitä, onko niillä yhteyttä opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintomenestykseen sekä mahdollisia eroja korkeakoulusektoreiden välillä.

Lopuksi

Kriittinen ajattelu ja hyvinvointi ovat tärkeitä elementtejä korkeakoulutuksessa, mutta näiden välistä yhteyttä ei ole tutkittu Suomessa. Väitöskirjatutkimukseni pyrkii vastaamaan tähän tutkimusaukkoon. Lisäksi tutkimukseni tarkastelee, kehittyvätkö kriittisen ajattelun taidot opintojen aikana ja onko etäopiskelulla vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja edistymiseen. Tutkimustuloksien avulla voidaan paremmin hahmottaa opiskelijoiden välisiä eroja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, jotta ne voitaisiin paremmin huomioida pedagogisissa ratkaisuissa ja tarjota opiskelijoille tarvittavaa tukea opinnoissa.

Lähteet

Arum, R. & Roksa, J. (2011). Academically Adrift: Limited Learning on College Campuses. University of Chicago Press. 

Ashwin, P. (2022). The educational purposes of higher education: Changing discussions of the societal outcomes of educating students. Higher Education, 84(6), 1227–1244.

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Hedonia, eudaimonia, and well-being: An introduction. Journal of happiness studies, 9(1), 1–11.

Ennis, R. H. (1996). Critical thinking dispositions: Their nature and accessibility. Inform.Log. 18, 129–147

Hyytinen, H., Toom, A., & Shavelson, R. J. (2019). Enhancing Scientific Thinking Through the Development of Critical Thinking in Higher Education. Teoksessa M. Murtonen, & K. Balloo (toim.), Redefining Scientific Thinking for Higher Education: Higher-Order Thinking, Evidence-Based Reasoning and Research Skills (ss. 59–78). Palgrave Macmillan. 

Kleemola, K. (2023). Variation in novice students’ critical thinking and argumentation: Transition to higher education is not a level playing field. Helsingin yliopisto.

Ursin, J., Hyytinen, H., Nissinen, K., Silvennoinen, K., Väänänen, L. & Jämsä, M. (2026). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: KAPPAS2-hankkeen ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2026:30.

Van der Zanden, P. J., Denessen, E., Cillessen, A. H., & Meijer, P. C. (2019). Patterns of success: First-year student success in multiple domains. Studies in Higher Education, 44(11), 2081–2095.

Vilhunen, E., Kiuru, N., Mäkikangas, A., Vasalampi, K., Kastarinen, P., & Rantanen, J. (2025). Study well-being profiles, recovery strategies, and academic performance among university students: a person-oriented approach. Higher Education, 91, 167–190.

Zahner, D., Dawber, T., Rotholz. K. (2022). The Collegiate Learning Assessment—a performance-based assessment for generic skills. Teoksessa D. van Damme & D. Zahner (toim.). Does Higher Education Teach Students to Think Critically? (OECD).