Oman alan tietokannat
Tähän osioon ei liity ennakkotehtävää, vaan se on koottu hyödyksi ja lisäavuksi sinulle, joka etsit oman alasi tietokantaa.
Suurin osa kansainvälisistä tietokannoista on maksullisia ja ”suljettuja”. Opiskelija pääsee käyttämään niitä tunnistauduttuaan UEF-tunnuksellaan. Yliopistoverkon ulkopuolella (esim. kotona) tunnistautuminen tapahtuu kirjautumalla UEF-Primoon ja etsimällä tietokannat Primosta. Älä siis Googlaa tietokantoja. Kulttuurintutkijalle sopivia tietokantoja löytyy UEF-Primon tietokantahaulla (linkki avautuu uuteen ikkunaan):
Yksittäisiin tietokantoihin pääset kirjoittamalla tietokannan nimen UEF-Primon hakuikkunaan ja seuraamalla ”Saatavilla verkossa” -linkkejä. Jos et tiedä tietokannan nimeä, voit selata tietokantoja aiheittain.
Kotoa käsin muista siis kirjautua ensin UEF-Primoon omilla UEF-tunnuksillasi.
Erilaisia tietokantoja kulttuurintutkijalle
Mitä löydät UEF-Primon avulla?
- UEF-kirjaston painetut ja elektroniset kirjat
- elektroniset lehdet, viitteet painetuista lehdistä
- kansainväliset, tieteelliset artikkelit
- kauttakulun maksullisiin, kansainvälisiin tietokantoihin
- UEFissa julkaistut opinnäytteet pro graduista väitöskirjoihin
- paljon tieteellistä Open Access -aineistoa
Vinkki: UEF-Primon haussa kirjaston kokoelmista kannattaa käyttää hakukielenä suomea ja englantia, kansainvälisten artikkelien haussa englantia. Kotoa käsin muista aina kirjautua UEF-Primoon, niin maksulliset aineistot toimivat.
Ota UEF-Primo haltuun käyttöohjeiden avulla (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Mitä löydät kansallisen Finnan avulla?
- suomalaisten korkeakoulukirjastojen kokoelmat sekä monien yleisten kirjastojen kokoelmat. Jos siis asut toisella paikkakunnalla, näet Finnasta, onko etsimääsi kirjaa lähikirjastossasi.
- suomalaisten korkeakoulujen opinnäytteet kandintutkielmista väitöskirjoihin. Osa opinnäytteistä löytyy kokoteksteinä, osa vain viitteinä. Jos haluat kartoittaa onko tutkimusaiheestasi julkaistu vaikkapa graduja, on Finna oikea paikka etsiä.
- kotimaiset artikkeliviitteet ja linkkejä kotimaisiin kokotekstiartikkeleihin.
- avoimia oppimateriaaleja sekä kuva- ja elokuva-aineistoja.
Hakukielenä kannattaa käyttää suomea ja englantia rinnakkain.
VINKKI: Joidenkin kotimaisten artikkelien kokotekstejä pääsee lukemaan suoraan Finnan linkeistä. Jos linkki ei kuitenkaan toimi vaan herjaa käyttöoikeuksista, tee näin: Ota artikkelin tiedot (lehden nimi, vuosi, vuosikerta sekä numero) muistiin ja hae lehti UEF-Primosta. Seuraa Primon ”Saatavilla verkossa” linkkejä.
Katso video Finnan hakutekniikoista ja hakutuloksen rajaamisen vaihtoehdoista (linkki avautuu uuteen välilehteen Youtubeen). Videon kesto 8:08, tekijä CC BY SA Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
EBSCOhost Academic Search Premier (linkki avautuu uuteen välilehteen) on laaja, monitieteinen tietokanta, jossa on materiaalia erityisesti yhteiskunta- ja humanististen tieteiden sekä kasvatus- ja kauppatieteiden aloilta. Mukana on myös luonnontieteiden, terveystieteiden, matkailun yms. aineistoa. Tämä tietokanta on hyvä valinta kulttuurintutkijalle, joka etsii kansainvälisiä artikkeleita. Suurin osa artikkeleista on kokoteksteinä.
Alla olevista linkeistä pääset EBSCOn videotutoriaaleihin (videot avautuvat uusiin välilehtiin):
MLA International Bibliography (linkki avautuu uuteen välilehteen) keskittyy erityisesti (englanninkielisen) kirjallisuuden tutkimukseen sekä folkloristiikkaan ja nykykieliin. Jos tutkit tietyn kirjailijan tiettyä teosta, kannattaa tästä tietokannastä käydä kurkistamassa, mitä kirjailijan ja teoksen nimellä tehty haku tuo tullessaan (esim. Toni Morrison AND Beloved kohdistettuna vaikkapa Abstract-kenttään). Tietokanta sisältää sekä kokotekstiartikkeleita että artikkeliviitteitä.
Voi tutustua tietokantaan videon What is the MLA International Bibliography? avulla (video avautuu uuteen välilehteen Vimeoon). Videon kesto on 3:04.
Videolla Keyword Search vs. Subject Search in the MLA International Bibliography kerrotaan tietokannan sana- ja asiasanahausta (video avautuu uuteen välilehteen Vimeoon). Videon kesto on 4:33.
Alla olevien tietokantojen linkin avautuvat uusiin välilehtiin.
Arts & Humanities Database (Proquest) on humanististen tieteiden monialainen viitetietokanta.
Arts & Humanities Citation Index (Web Of Science) on tietokanta, josta löytyy artikkeliviitteitä taide- ja humanististen alojen lehdistä.
ARTbibliographies Modern (Proquest) on modernin taiteen ja nykytaiteen keskeinen viitetietokanta. Se sisältää viitteitä lehtiartikkeleista, kirjoista, näyttelyluetteloista ja väitöskirjoista
Studies on Women and Gender Abstracts on kansainvälinen tietokanta, johon tallennetaan viitteitä nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeisimmistä julkaisuista. Tietokanta kertoo sisällöstään seuraavaa: ”The major focus is on education, employment, women in the family and community, medicine and health, female sex and gender role socialisation, social policy, the social psychology of women, female culture, media treatment of women, biography, literary criticism and historical studies. Both theoretical and empirical materials are abstracted.”
HUOM! Tämä tietokanta on viitetietokanta, eli se antaa artikkeleista yleensä vain viitteet, ei itse kokotekstejä. KUn löydät hyvän artikkelin mutta et linkkiä sen kokoteksiin, voit kopioida artikkelin nimen ja etsiä sitä UEF-Primon kv-artikkelihaulla tai esim. Google Scholarilla. Kaikkiin artikkeleihin ei valitettavasti ole pääsyä.
Usein myös e-kirjatietokannoista on apua kulttuurintutkijalle. Muun muassa eBook Central-niminen tietokanta on kokeilemisen arvoinen.
Kiitos tästä tekstiosiosta kuuluu Itä-Suomen yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Laura Parikalle.
Tekoälyä on käytetty apuvälineenä tietokannoissa ja hakukoneissa sekä niiden toimintaa ohjaavissa algoritmeissä jo pitkään. Kehitys on edennyt harppauksittain; välillä on edetty ripeästi, välillä on hiljaisempaa. Epäonnistumisiakin sattuu aika ajoin – jokin tuote ei vain saavuta käyttäjien luottamusta. Nyt tekoäly on taas näkyvästi esillä.
Kielimallit käyttävät tilastollisia todennäköisyyksiä
Tällä hetkellä pinnalla on erityisesti tekoälyn avulla koulutetut laajat kielimallit, Large Language Models LLM, joita hyödyntää mm. ChatGPT.
Kielimallit eivät hae tietoa netistä tai tietokannoista, vaan ne perustuvat sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Siksi ne eivät sellaisenaan sovellu tiedonhakuun. Tämä koskee sekä yksittäisiä faktoja että kirjallisuuslähteiden hakemista. Faktat on aina tarkistettava jostain muualta ja lähdeviitteitä ChatGPT ei pysty antamaan lainkaan. Jos se tivattaessa sellaisia tekee, ne ovat tuulesta temmattuja. Ohjelma ns. hallusinoi.
Kielimalleja voi kuitenkin käyttää apuna tiedonhaussa: sen avulla voi tutustua haettavaan aiheeseen ja siltä voi jopa kysyä apua sopiviksi hakusanoiksi. Välillä ohjelma onnistuu tässä paremmin, välillä huonommin. Lopullinen vastuu jää aina käyttäjälle.
Tiedonhaun ja -kuvailun apuväline Finto AI
Erityisesti tiedonhaun ja -tallennuksen apuvälineeksi on kehitetty suomalainen työkalu Finto AI (linkki avautuu uuteen välilehteen), jonka avulla voidaan automaattisesti kuvailla julkaisun sisältö muutamalla keskeisellä termillä, asiasanalla.
Finto AI toimii myöskin toisin päin: sen avulla voidaan miettiä sopivia hakusanoja tiedonhakua varten. Tähän kuitenkin tarvitaan jo jonkinlainen näkemys siitä, mitä ollaan etsimässä. Esimerkiksi tutkimussuunnitelma tai tiivistelmä aiheesta on sopiva lähtökohta.
Tekoäly tietokannoissa
Tietokannat käyttävät erilaisia algoritmejä ja kone-oppimisen keinoja mm. hakutulosten keräämiseen, esittämiseen ja uusien tulosten suositteluun. Uutena perinteisiin tietokantoihin on tulossa nyt myös kielimalleihin perustuvia toimintoja. Näitä tullaan näkemään jo loppuvuodesta 2023 ja lisää vuonna 2024.
Päivitetty: 8/2023
Siirry osioon ”Avuksi ja hyödyksi: viitteidenhallintaohjelmat”