Ymmärrys neuromonimuotoisuudesta vahvistaa Itä-Suomen yliopiston työyhteisöä
Työyhteisöissä puhutaan yhä enemmän neuromonimuotoisuudesta – siitä, että ihmiset ajattelevat, oppivat ja hahmottavat maailmaa eri tavoin. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, mutta vasta viime vuosina se on tunnistettu olennaiseksi osaksi työelämän moninaisuutta siinä missä kielelliset, kulttuuriset tai sosiaaliset erot.
Neuromonimuotoisuus näkyy esimerkiksi neurokirjon henkilön tavoissa olla vuorovaikutuksessa, keskittyä, hahmottaa kokonaisuuksia, käsitellä ärsykkeitä, ratkaista ongelmia tai rakentaa merkityksiä. Jos nämä ominaisuudet ovat aiheuttaneet haasteita arjessa, henkilö on voinut saada esimerkiksi ADHD-, autismikirjo-, dysleksia- tai Touretten oireyhtymä -diagnoosin. Neurokirjon piirteitä esiintyy arviolta noin joka viidennellä ihmisellä. Toisin sanoen ne ovat osa arkea lähes jokaisessa työyhteisössä, myös Itä-Suomen yliopistossa.
Ymmärrys neuromonimuotoisuudesta ei liity pelkästään yksilön ominaisuuksiin, vaan myös siihen, miten työyhteisön rakenteet, odotukset ja viestintätavat kohtaavat erilaisia toimintatapoja.
Neurokirjon vahvuudet ja haasteet rinnakkain
Neurokirjoon kuuluvilla henkilöillä on monenlaisia vahvuuksia, kuten analyyttinen ajattelu, idearikkaus, vahva keskittymiskyky tai kyky havaita yksityiskohtia, jotka jäävät muilta huomaamatta. Nämä ominaisuudet voivat korostua erityisesti asiantuntijatyössä, tutkimuksessa ja ongelmanratkaisussa. Neurokirjon henkilöt tuovat työyhteisöön luovuutta, nopeaa reagointikykyä, paineensietoa, kykyä hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia sekä empatiaa ja herkkyyttä ymmärtää erilaisia tilanteita.
Samaan aikaan he voivat kohdata kuormitusta, aistiherkkyyden aiheuttamia haasteita tai vaikeuksia toimia ympäristöissä, joissa edellytetään nopeaa sosiaalista tulkintaa tai jatkuvaa vuorovaikutusta. Moni kuvaa myös maskaamisen kokemusta – tarvetta peittää tai hillitä omia piirteitään sulautuakseen joukkoon. Maskaus voi olla uuvuttavaa ja heikentää palautumista työpäivän jälkeen.
Samat ominaisuudet voivat siis olla joko vahvuuksia tai haasteita – riippuen ympäristöstä, yksilöllisestä tuesta ja mahdollisuudesta valita itselle sopivia työtapoja.
Neuromoninaisuuden huomioiminen työelämässä
Neuromonimuotoisuus on todellisuutta organisaatioissa jo nyt. Kysymys ei siis ole siitä, “onko neurokirjoa työyhteisössämme”, vaan miten se otetaan huomioon. Monet neurokirjon henkilöt kokevat, että heidän piirteensä vaikuttavat työarkeen päivittäin. Tutkimusten mukaan jopa 60 % heistä kokee toistuvaa uupumusta.
Työhyvinvointia parantavat toimet voivat viivästyä, jos työyhteisö ei tunnista neuromonimuotoisuutta eikä huomioi erilaisia toimintatapoja. Tunnistamattomuus voi johtaa väärinymmärryksiin, ulossulkemiseen tai epäoikeudenmukaiseen kohteluun.
Neurodiversiteetti työyhteisössä ei ole ongelma, se on voimavara. Kun työyhteisö oppii tunnistamaan ja arvostamaan neurokirjon vahvuuksia, syntyy tilaa yksilöllisyydelle, luovuudelle ja inhimillisyydelle. Erilaisten ajattelu- ja työskentelytapojen tunnistaminen ja arvostaminen tekee työympäristöstä joustavamman kaikille.
Yliopiston toimet neuromonimuotoisuuden tukemiseksi
Itä-Suomen yliopisto haluaa lisätä henkilöstön ymmärrystä neuromonimuotoisuudesta ja edistää neurodiversiteettiä huomioivia toimintatapoja työyhteisössä.
Neurokirjolla olevalle henkilöstölle on juuri perustettu vertaistukiryhmä ja Teams-tiimi. Tavoitteena on tarjota turvallinen tila kokemusten jakamiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen.
Itä-Suomen yliopistossa työskentelevät neurokirjon henkilöt voivat osallistua vertaistoimintaan liittymällä Teams-tiimiin “Neurokirjon vertaisryhmä” tai ottamalla yhteyttä ryhmän yhteyshenkilöihin Emma Aarnioon tai Niina Gråsteniin. Kysy rohkeasti lisää ja tule mukaan toimintaan!
Tämän blogikirjoituksen tutkimustiedot, yleinen tieto neuromoninaisuudesta ja kokemustieto pohjautuvat aineistoihin (Neuromoninaisuus työelämässä – koostemateriaali, Neuromoninaiset työelämässä sekä Neuroystävällinen työpaikka – varhaisia havaintoja), jotka on esitelty Vaasan yliopiston neuromoninaiset työelämässä webinaareissa syksyllä 2025.