ArtWell: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen ja hyvinvointivaikutusten arviointi edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia tarkastelevassa ArtWell-selvityshankkeessa on tutkittu koetun hyvinvoinnin yhteyttä kulttuurihyvinvointitoimintaan, sekä kehitetty esimerkkilaskentamalli kahden case-arviointiesimerkin avulla yhteistyössä Mieliteko-ohjelman ja Kaikukortin kanssa. Kulttuurihyvinvointitoiminnan yhtenä ominaispiirteenä on, että siinä selkeästi ilmaistaan joko hyvinvointitavoite tai siihen liittyvä palvelulupaus.

ArtWell kannustaa tutkijoita kokeilemaan erilaisia tutkimusasetelmia

Teatterikokemuksen hyvinvointivaikutuksia selvitettiin ennen-jälkeen-tutkimusasetelmalla. Selvityshankkeessa pilotoitiin kahta koetun hyvinvoinnin mittaria, jotka mittasivat koettua elämäntyytyväisyyttä [1] ja myönteisiä tunteita [2]. Koetun hyvinvoinnin mittaaminen on merkityksellistä, sillä ihmiset voivat sen avulla arvioida omakohtaisesti elämäänsä. Lisäksi kun mittari on osana väestötutkimuksia, ihmisten kokemukset hyvinvoinnista voidaan tuoda tasapuolisesti esille tutkitun tiedon avulla [3].

ArtWell kannustaa vahvistamaan kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuusnäyttöä vastaavanlaisia kokeiluja hyödyntämällä. Monialaisilla ja monimenetelmällisillä tutkimusasetelmilla voidaan edistää kulttuurihyvinvoinnin vaikuttavuuden tietoperustaa ja toteuttaa hedelmällistä yhteistyötä, jossa erilaisia ilmiöitä voidaan kohtauttaa.

Kehitetyllä laskentamallilla voidaan arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannusvaikutusta ja -hyötyä sekä vaikuttavuutta

Kehitetty esimerkkilaskentamalli hyödyntää aineistoa useammasta tietolähteestä. Laskentamalli sisältää kuvitteellisen kohdeväestön, jonka hyvinvointivaikutuksia arvioidaan hyvinvointipainotettujen elinvuosien avulla (WALY – Wellbeing Adjusted Life Years). Keskeistä hyvinvointipainotettujen elinvuosien arvioinnissa on tieto ihmisten koetusta elämäntyytyväisyydestä, sillä WALY-arvioinnissa näkökulmana on eletyn elinvuoden merkityksellisyys koetussa elämäntyytyväisyydessä [1].

Laskentamalli tuottaa tulokset sille syötetyn tiedon perusteella. Syöte tietoja ovat muun muassa lähtötilanteen elämäntyytyväisyys kohdeväestössä ja intervention odotettu vaikuttavuus siihen. Keskeiseksi täten muodostuu käytettävän tutkimusnäytön luotettavuus. Laskentamalli mahdollistaa ennakoivan taloudellisen arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan juurruttamisen. Saatuja tietoja kustannusvaikutuksista, kustannushyödyistä ja vaikuttavuudesta voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa. ArtWell korostaa, että päätöksenteossa on tärkeää huomioida muun muassa arvot, kulttuurihyvinvointitoiminnan erityispiirteet sekä käytössä olevat resurssit.

Osahankkeessa järjestetyssä sidosryhmätyöpajassa todettiin, että laskennallisen lähestymistavan juurruttamiseksi sen käyttökohteiden ja yhteisten jatkokehittämisen suuntaviivojen pohtiminen on tärkeää. Sidosryhmätyöpajassa nousi esille, että keskeisiä tarpeita, jotka tukevat laskennallisen lähestymistavan käyttömahdollisuuksia, ovat koulutus ja opetusmateriaalien saatavuus. Mallinnus- ja arviointiosaamisen lisääminen parantaa laskennallisten lähestymistapojen hyödyntämistä osana päätöksentekoa.

Tulossa ArtWell -selvityshankkeessa

ArtWell -selvityshankkeen tulokset esitellään Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -seminaarissa tiistaina 18.4.2023. Avoin tilaisuus järjestetään Helsingin Musiikkitalolla.

Aiemmin julkaistujen osahankkeiden yksi ja kaksi blogitekstit löytyvät myös Puheenvuoroja-blogista.

Valtioneuvoston rahoittamaa selvityshanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo yhdessä Taideyliopiston CERADA tutkimuskeskuksen ja Kulttuurihyvinvointipoolin kanssa.

Lähteet

[1] Birkjær M., Kaats M. & Rubio A. (2020) Wellbeing Adjusted Life Years. A universal metric to quantify the happiness return on investment. Happiness Research Institute & Leaps by Bayer. Berlin. Saatavilla: https://6e3636b7-ad2f-4292-b910-faa23b9c20aa.filesusr.com/ugd/928487_bcc3acfa38474a86bd73f011160c2477.pdf

[2] Topp CW., Østergaard SD., Søndergaard S. & Bech P. (2015) The WHO-5 Well-Being Index: a systematic review of the literature. Psychother Psychosom 84(3) 167–176.

[3] Martela F. & Ahokas J. (2021) Kyllä kansa tietää. Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin mittarin. Eva analyysi.

Kirjoittaja:

Sonja Kippo

Projektitutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto (kuva: Via Ramstén)

Tomi Mäki-Opas

Vanhempi tutkija, tutkimusjohtaja

Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

Piia Lavikainen

Yliopistotutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

Aku-Ville Lehtimäki

Projektitutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

Janne Martikainen

Hankkeen tutkimusjohtaja, professori

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto