Urheilijat, valmentajat ja tuottavuusloikka

Valmennuskirjallisuudesta ja menestyneiden valmentajien ja urheilijoiden elämäkerroista löytyy joitain keskeisiä tekijöitä menestyksen takaa. Menestystä on saavutettu, kun valmentaja on ollut aidosti tukemassa ja auttamassa urheilijaa urheilijan omalla polulla. Valmentaja on ollut auttamassa urheilijaa hahmottamaan välitavoitteita urheilijan suuren unelman saavuttamiseksi. Valmentaja on omalla osaamisellaan auttanut urheilijaa näkemään omat vahvuutensa ja jalostamaan niitä. Valmentaja on antanut rehellistä ja suoraa, positiivista ja kriittistä palautetta sopivassa suhteessa ja oikein ajoitettuna. Ainakin urheilijan uran alkuvaiheessa valmentaja on auttanut urheilijaa rytmittämään harjoittelua ja lepoa. Valmentaja on heikkoina hetkinä onnistunut puhaltamaan urheilijan pieneksi käyneen sisäisen liekin jälleen suuremmaksi roihuksi. Joukkuelajeissakin tavoite on asetettu tiiviissä vuoropuhelussa urheilijoiden ja valmentajan kesken.

Valmentajalla on ollut selkeä käsitys joukkuetaktiikasta ja joukkueen valmentautumisesta, mutta hän on samalla huomioinut jokaisen urheilijan yksilönä omine vahvuuksineen ja kehittymiskohteineen ja yksilöinyt valmennusta näiden mukaan. Samalla hän on pitänyt huolen siitä, että jokainen joukkueen jäsen tuntee myös toisten tehtävät joukkueessa riittävän hyvin voidakseen tarvittaessa tukea joukkuekaveriaan. Valmentaja on luonut urheilijalle menestymisen mahdollisuuksia.

Mitä jos tuohon tekstiin vaihtaisi urheilijan paikalle työntekijän ja valmentajan paikalle lähijohtajan tai esimiehen? Tai urheilijan paikalle opiskelijan ja valmentajan paikalle opettajan tai ohjaajan? Jos sitten vielä uskaltaisi kysyä toteutuuko noita asioita omassa työ- tai opiskeluyhteisössäni?

Toteutuuko? Voisiko toteutua? Pitäisikö toteutua?

Joukkuelajeissa valmentajan onnistumisen edellytyksiin kuuluvat myös joukkueen ja valmennus- ja taustatiimin rakentaminen, roolittaminen ja vastuuttaminen. Hyvää tulosta tekevän pää- tai vastuuvalmentajan on luotettava jokaiseen tiiminsä jäseneen ja heidän ammattitaitoonsa omalla erikoisalallaan. Päävalmentaja ei voi itse olla paras maalintekijä-maalivahti-ravitsemusasiantuntija-psykologi-…

Ei liene sattumaa, että menestyneet joukkuevalmentajat ovat kysyttyjä asiantuntijaluennoitsijoita erilaisissa johtamiskoulutuksissa ja -seminaareissa. Toivottavasti tällaisia ”menestysvalmentajia” olisi suomalaisten työpaikkojen johtotehtävissä jatkossa entistä enemmän. Tuottavuusloikka tulisi siinä sitten sivutuotteena.

Yliopistomme omassa johtamiskoulutuksessa on käynnistymässä seuraava vaihe – UEFCoach. UEFCoach on uuden ajattelun valmennusohjelma, jossa saadaan työkaluja ryhmän tavoitteistamiseen, motivointiin ja tulokselliseen toiminnan ohjaamiseen. Tämän uuden johtamisvalmennuksen myötä näyttäisi siltä, että olemme ottamassa askeleita hyvään suuntaan – ainakin temaattisesti.

”Hyvä esimies saa alaisensa innostumaan. Ei innostunutta ihmistä tarvitse koko ajan olla valvomassa ja patistamassa. Se tekee hulluna töitä ihan omasta tahdostaan.” – Tuntematon ajattelija.

Tero Karjalainen
Sovelletun fysiikan laitoksen hallintoamanuenssi ja yliopiston hallituksen jäsen