Avainsana-arkisto: internet

Digitaalinen transformaatio kansainvälisessä vähittäiskaupassa

In English below

Muistan kun pikkupoikana kotiimme tuli ensimmäinen ISDN-yhteys, jolla pääsi seikkailemaan internetin ihmeelliseen maailmaan. Elettiin 90-luvun loppua eikä tuolloin vielä osannut ajatella mihin kaikkeen sitä Internetiä ja IT-teknologiaa tultaisiin hyödyntämään. Tietokoneista ja pelaamisesta kiinnostuneen pojan tie vei lopulta yliopistoon innovaatiojohtamista opiskelemaan ja siinä opintojen sivussa tuli tehtyä kovasti töitä kaupanalalla, että pääsisi muutaman kerran vuodessa matkustamaan.

Kiinnostus eri maihin ja kulttuureihin kasvoi ja ulkomaan reissuja kertyi opintojen aikana useampi kymmenen. Uusia paikkoja kiertäessä minua kiinnosti yhä enemmän se, miten eri mantereilla tehdään kauppaa, ja miltä nämä liiketoiminnan mahdollisuudet näyttäytyvät kotimaisten yritysten näkökulmasta. Viimeistään ollessani pidemmän pätkän Bangkokin vilkkaassa metropolissa vaihto-opiskelemassa tajusin, että kansainvälinen liiketoiminta on se mikä minua kiinnostaa ja tähän yhdistyi luontevasti innovaationäkökulma. Paikallisen Kasetsart -yliopiston meritoitunut professori piti kurssin ASEAN (Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö) kauppaan liittyen ja se oli mielestäni paras kurssi mitä olin käynyt.

Palattuani Suomeen aloin mietiskellä tarkemmin aihetta pro-gradu tutkielmalleni, ja lopulta löysin itseni tutkimasta kotimaisten korkean teknologian yritysten kansainvälistymishaasteita ja sitä, miten verkostoilla kotimaassa ja ulkomailla voitaisiin näitä haasteita fasilitoida. Graduprosessi oli supermielenkiintoinen: sain mahdollisuuden tavata sellaisia ihmisiä kanssa, joilla oli näkemystä ja kokemusta liiketoiminnan kansainvälistymisestä ja innovaatioista, ja yllätyksekseni huomasin, että tällainen tutkimustyö on erittäin hauskaa ja kehittävää. Ahmin teoriatietoa ja minulle kävi selväksi, että kun jokin asia todella kiinnostaa niin silloin siihen on helppo uppoutua. Gradu valmistui ja minulle tarjottiin jatko-opintopaikkaa, jossa pääsisin jatkamaan kansainvälistymisen ja verkostojen parissa.

Väitöskirjaprosessin aikana olen päässyt tutkimisen lisäksi opettamaan, johtamaan kehittämishanketta, on osallistuttu lukuisiin ulkomaan konferensseihin, tehty liikkeenjohdon konsultointia ja onpa siinä sivussa laitettu oma konsulttifirmakin alulle. Väitöskirja suuntakin on muovautunut yrittäjien päätöksenteon ja verkostojen tutkimiseen aikaisen ja nopean kansainvälistymisen aikana. Väitöskirjassani korostuu liiketoimintaympäristön digitalisoituminen, ja kirja alkaa olemaan viimeistelyvaiheessa.

Nykyään kuulee yhä enemmän käytettävän termiä digitaalinen transformaatio (DT), jolla viitataan liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen muutokseen digitaalisen teknologian integroinnin myötä. DT siis selittää miten organisaatiot adaptoituvat digitalisaatioon. Ei liene yllättävää, että viimeisen viiden vuoden aikana DT-tutkimuksen määrä on kasvanut runsaasti ja tämä näkyy myös kansainvälisen vähittäiskaupan tutkimuskentässä. Opetuksessani tykkään hahmottaa tätä niin sanotun yrityksen arkkitehtuurimallin näkökulmasta, jotta opiskelijat saavat ymmärryksen siitä, miten laajalti tämä koskee yrityksen eri tasoja asiakasrajapinnasta, liiketoimintamalleihin, liiketoimintaprosesseihin, henkilöstöön, applikaatioihin ja käytössä olevaan dataan. 

Yritysten näkökulmasta mielenkiintoista on esimerkiksi monikanavaisen liiketoiminnan hallinta ja fyysisen sekä digitaalisen asiakaskokemuksen integroituminen. Miten tällaista monikanavaista liiketoimintaa hallitaan, jotta eri kanavien ja asiakkaiden kohtaamispisteiden synergiat saavutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti? Minkälaisia vaikutuksia tällä on asiakkaan ostokokemukseen ja päätöksentekoon kotimaassa ja kansainvälisesti?

Vähittäiskaupan asiakkaalle digitaalinen transformaatio näyttäytyy esimerkiksi verkkokaupan kehittymisenä: ilmaiset toimitukset ja asiakaspalautukset yleistyvät, verkkosivustot toimivat nopeammin ja tehokkaammin, tuotteet ovat paremmin esillä ja niistä on saatavilla paremmin tietoa. Myös tuotteiden visuaalinen puoli ja esimerkiksi virtuaalinen vaatteiden sovitus kehittyy. Verkkokaupan kehittyminen ja erityisesti se, että suuri osa asiakkaista on tottunut viimeistään pandemian aikana hyödyntämään verkkokauppaa, aiheuttaa entisestään kehityspaineita kivijalkamyynnin kehittymiselle.

Mitkä tekijät saavat asiakkaan tulemaan jatkossa kivijalkamyymälään? Teknologialla mahdollistetaan tulevaisuudessa entistä personoidumpi myymäläkokemus ja valistunut veikkaukseni on, että suuri osa ratkaisuista keskittyy asiakkaan sitouttamiseen yrityksen brändiä/tuotebrändejä kohtaan. Mutkatonta, hauskaa ja informaatiorikasta sen ainakin pitäisi olla, jotta asiakkaan kokemus kauppareissusta olisi plusmerkkinen.

ISDN-aikakaudesta on tultu melkoinen digiloikka nykyhetkeen eikä ole mennyt hukkaan tietokoneiden ja muiden teknisten aparaattien kanssa touhuaminen. Pienen pojan mielenkiinto teknologiaa kohtaan on säilynyt ja mahdollistanut hienoja projekteja akatemiassa ja sen ulkopuolella. Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä mielenkiintoista teknologiakehitys tuo jatkossa. Varmaa on, että tutkimuspuolella ei tule tylsää ja opetusmateriaalejakin pääsee päivittämään säännöllisesti.

Kirjoittaja Markus Raatikainen toimii projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen vähittäiskaupan hankkeessa, opettaa digitaalista transformaatiota ja ohjaa kansainvälisen vähittäiskaupan kandidaatin tutkielmia.

In English

I can still vividly recall the day when our very first ISDN connection was installed, opening up the vast expanse of the internet to our family and me. This happened in the late 1990s, I was a little boy who had no idea what the Internet and IT technologies will be utilized for in the future. After establishing an interest in computers and video games, the same boy proceeded to university to study innovation management, and he worked hard in retail while attending lectures. This enabled him to take few international vacations each year.

My interest in diverse places and cultures blossomed, and I traveled overseas more than a dozen times during my studies. As I traveled to new areas, I grew increasingly interested in how business was conducted on foreign continents and how these potential opportunities appeared to Finnish companies. It wasn’t until I spent more time studying abroad in the busy metropolis of Bangkok that I realized I was interested in international business, which naturally paired with my background in innovation management. During that time, I thought the best course I had taken was given by an accomplished professor from the local Kasetsart University on ASEAN (Association of Southeast Asian Nations) trade.

After returning to Finland, I began to think more about the topic for my master’s thesis, and I eventually found myself researching the internationalization barriers of Finnish high-tech companies, as well as how networks at home and abroad could help these companies overcome these barriers. The thesis process was very interesting: I had the opportunity to meet people with knowledge and expertise in business internationalisation and innovation, and I discovered that this type of research is both enjoyable and beneficial. I was soaking up theoretical knowledge when it occurred to me that when you are truly interested in something, it is simple to immerse yourself in it. After finishing my degree, I was granted a postgraduate position to further my studies in internationalisation and networks.

During the PhD dissertation process, in addition to study, I was able to teach, lead a development project, attend multiple international conferences, do management consulting, and even launch my own consulting firm. In my dissertation, I examine how international entrepreneurs make decisions and establish network relationships during early and rapid internationalization.  Particularly, I’m interested of their entrepreneurial decision-making and networking during digital era in business environments that are dynamic, highly competed, and uncertain. How digitalization shapes and changes these processes is one interesting area that I’m studying and at this point, it appears like the book will be complete by Christmas.

Today, the term digital transformation (DT) is widely used to refer to the overall change of an organization through the integration of digital technologies. As a result, DT demonstrates how organizations are adapting to digitalization. Not surprisingly, there has been a spike in DT research over the last five years, which is also evident in the international retailing research area. In my teaching, I like to frame this through the lens of what I call the enterprise architecture model, so that students understand how broadly this applies to various levels of the enterprise, from the customer interface to business models, business processes, people, applications, and the data in use.

Digital transformation sets interesting concerns from a retail business standpoint. For instance, multichannel (omnichannel) business management and the integration of the physical and digital consumer experience. How can a multi-channel business be managed to maximize synergy between channels and consumer touch points? What are the implications for consumers’ purchasing experiences and decisions both at home and abroad?

For retail consumers, digital transformation can be seen in the evolution of e-commerce, for example: free shipping and return of products are becoming more widespread, online stores are faster and more efficient, products are better presented, and more information is available. The esthetic side of items, such as virtual fitting of clothes, is also evolving. The growth of e-commerce, particularly the fact that a big proportion of customers became accustomed to utilizing e-commerce during the pandemic, will put additional pressure on the development of brick-and-mortar sales.

What are the factors that will drive customers to a physical store in the future? In the future, technology will allow for a more personalized in-store experience, and my informed opinion is that a big part of the solution will center on engaging the customer with the company’s brand(s). It should at the very least be simple, enjoyable, and informative in order to enhance the customer’s shopping experience.

We’ve come a long way since the ISDN period, and I can see that the time spent with computers and other technical gadgets has helped me later in my studies and work. The small boy’s passion in technology has been sustained, allowing for some interesting undertakings in academia and beyond. I’m excited to see what exciting technical breakthroughs the future will bring. One thing is certain: researching these issues will not be dull, and the teaching materials will need updating on a regular basis.

The author, Markus Raatikainen teaches digital transformation and supervises bachelor’s theses in the International Retailing program at the University of Eastern Finland

Monialaisten ja monitaitoisten asiantuntijoiden verkosto

(in English below)

Minusta tuli kauppias vuonna 1996. Yhdessä mieheni kanssa tehtiin vähittäiskauppaa yli 12 vuotta, lähikaupasta marketin kautta cittariin kuljettiin. Oikein vieläkin sydän sykähtää, kun perheyrittäjyydestä puhutaan. Hienoja vuosia, jolloin vähittäiskaupan erinomaisten ammattilaisten monitaitoinen kirjo tuli tutuksi. Opin tuntemaan valtavan joukon asiantuntijoita, joista yksi hallitsi ketjun ostoja kotimaassa, kollega työskenteli ulkomaan tuonnissa, toinen rakensi markkinointia, kolmas syventyi ketjuyhteistyöhön, neljäs auttoi taloudessa, viides tuki tietojärjestelmissä ja kuudes auttoi henkilökunnan johtamisessa. Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Tiivis yhteistyö keskusliikkeen ammattilaisten kanssa mahdollisti jokapäiväisen ongelmien ratkomisen ja vahvisti uskoa omaan yrittäjyyteen, ajasta ja suhdanteesta huolimatta. Koskaan et jäänyt yksin ongelminesi ja aina oli mahdollisuus kehittymiseen, kunhan oli valmis ottamaan oppia vastaan ja innostunut uudesta.

Entä sitten kauppiaskunta -se vasta oli hienoa! Kauppiaiden lähipiiri hitsautui yhteen koko elämäksi, vaikka tiet sitten erosivat vuosien saatossa, kuka minnekin. Kauppiasvuosina oli vertaistuki tasan yhden soiton päässä ja tavatessa puhuttiin enemmän kuin tarpeeksi. Toisiltamme opittiin niin, että kotiin lähtiessä oli joka kerta tuomisina paljon uusia ideoita ja pohtimista omaan liiketoimintaan. Arjessa kyse oli ennen muuta yhteisen tekemisen ja yhteistyön ketjusta, joka hengitti monitasoisena ja monialaisena verkostona. Arjessa ymmärsi, miten jokaista ketjun osaa tarvittiin ja kuinka iso joukko ammattilaisia oli jokaista arkipäivää rakentamassa. 

Vähittäiskaupan piirissä kasvoin kauppiaaksi ja kaupan ammattilaiseksi. Siitä jos mistä olen edelleen äärimmäisen ylpeä, ihan joka päivä. Tänään riemuitsen erityisesti siitä, että elinkeinoelämän toimijoiden ja vähittäiskaupan osaajien pyyntö rakentaa vähittäiskaupan opetusta yliopistoon on kuultu. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteissä vähittäiskaupan opintoja voi opiskella aina kandidaatin tason pääaineeksi saakka. Tutkinto-opiskelijoilla tie on auki siitä eteenpäin kuudessa maisteriohjelmassa, joita UEF Business School tarjoaa. Kertakaikkisen kilpailukykyistä työelämässä, sekä valmistuvalle että rekrytoivalle yritykselle.

Hei sinä uusi opiskelija, tervetuloa opiskelemaan kansainvälistä vähittäiskauppaa, opiskelitpa sitten kokonaista tutkintoa, sivuainetta tai avoimen yliopiston kautta yksittäisiä kursseja. Lupaamme, ettei mielenkiintoista tekemistä puutu opiskellessa eikä myöhemmin työelämässä. Jokaisella löytyy varmasti monta vaihtoehtoa vähittäiskaupan verkostoissa, jonne voit suuntautua työelämässä. Kansainvälinen vähittäiskauppa tarvitsee jokaista uutta osaajaa.

Kirjoittaja professori Saara Julkunen (KTT) toimii Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtajana sekä Kansainvälinen vähittäiskauppa -hankkeen johtajana.

International Retail – a network of diversified and multi-disciplined experts

I became a shopkeeper in 1996. Together with my husband, we were retailers for over 12 years. We started a local store, then moved to a supermarket, and finally to a Citymarket. My heart still swells with happiness when people talk about family entrepreneurship. Those were great years, when we became familiar with the range of excellent retail professionals. I got to know a huge number of experts: one managed the chain buys in Finland, while a colleague worked in imports, the second one built up marketing, the third was immersed in chain cooperation, the fourth helped in finances, the fifth supported the data systems, and the sixth helped to manage the staff. The list could go on forever. A close cooperation with the professionals in the franchising group made it possible to solve everyday problems and strengthened the belief in my own entrepreneurship, despite the times and the economic cycles. You were never alone with your problems, and there was always a chance for development, as long as you were willing to accept new learning and were enthusiastic about new things.

And what about the other merchants? Now, they were great! The close circle of merchants bonded for life, even though our paths led us in different directions over time, each in our separate way. During our years as merchants, peer support was only a phone call away, and when we met, we talked for hours. We learned so much from each other; every time we got home we brought back many new ideas and things to consider in our own business. In everyday life, it was mostly about the chain of common work and cooperation, which existed as a network of many levels and various fields. In everyday life, you understood how every part of the chain was required, how large a number of professionals were involved in building every working day. 

In everyday life, it was mostly about the chain of common work and cooperation, which existed as a network of many levels and various fields.

I grew up as a merchant and as a retail professional in the retail business environment. I am still particularly proud of that, every single day. Today, it makes me especially happy that the business community and the retail experts’ request to build retail education at a university has been heard. At the University of Eastern Finland’s Business School, it is now possible to study retail as a major subject at Bachelor degree level. For graduate students, the way forward from there is open in the six Master’s Degree programmes that the UEF Business School offers. This is great for competition in business, both for the graduates and the recruiting businesses.

I would like to say to new students, welcome to international retail studies, whether you are studying for a full degree, a minor subject, or individual courses offered by the Open University. We promise, there won’t be a lack of interesting things to do while studying, or later in working life. Everyone will definitely find many options to choose from in the retail networks where they may head to in their working life. The International retail business has a need for every new skilled person.

The author, professor Saara Julkunen (D.Sc.) works as the leader of the UEF Business School and the International Retailing – project

Avoimen yliopiston opinnoista uutta nostetta uralle

Avoimessa yliopistossa olemme ottaneet ilolla vastaan kansainvälisen vähittäiskaupan opinnot, jotka tarjoavat uutta ja kiinnostavaa sisältöä asiakkaillemme. Opinnoissa yhdistyy niin kansainvälisen vähittäiskaupan tehtävissä työskentelevien huippuammattilaisten tarjoama käytännön näkemys kuin tieteellisesti tutkittu tieto. Opinnot sopivat mm. kaupan alalla työskenteleville, jotka haluavat täydentää osaamistaan.

Avoimen yliopiston periaatteen mukaan opinnot ovat avoimia kaikille, opiskelet kuitenkin aina yliopistotutkinnon osia. Voit suorittaa opintoja yksittäisinä opintojaksoina tarpeesi mukaan tai tehdä kokonaisen kansainvälisen vähittäiskaupan aineopintokokonaisuuden (60 opintopistettä). Silloin suoritat kansainvälisen vähittäiskaupan opintojen lisäksi Johtaminen ja markkinointi perusopinnot.

Avoimen yliopiston opinnot sopivat monenlaisille opiskelijoille

Opiskelijamme ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan moninainen joukko. Nuori kokeilija etsii itselleen sopivaa opiskelualaa ja samalla harjoittelee akateemista opiskelua käytännössä. Työssäkäyvä hakee osaamiselleen täydennystä ja soveltaa oppimaansa työssään. Uutta urapolkua etsivä voi löytää opintojen kautta itselleen uuden ammatillisen suunnan. Osaamisen täydentäjä on voinut joutua opiskelun imuun, niin että huomaa opiskelevansa tutkintotavoitteisesti.

Usein opiskellaan työn ohella ja opiskelua sovitellaan omaan elämänkokonaisuuteen. Opiskelijamme arvostavatkin joustavia opetus- ja opiskelumuotoja. Kansainvälisen vähittäiskaupan opintoja voit suorittaa etäopintoina oman työpöydän ääressä niin Utsjoella kuin ulkomaillakin. Tarjolla on myös mahdollisuuksia kuulla asiantuntijoita ja tavata muita opiskelijoita lähi- tai etätapaamisissa ja verkkokeskusteluissa ajatuksia vaihtaen. Käytössäsi on verkko-oppimisympäristöt monipuolisine materiaaleineen, ajantasaisia etäluentoja tai tallennettuja luentoja. Opintoja suoritat mm. yksilöllisin oppimistehtävin, ryhmätehtävin ja verkkotentein.

Kuinka pääsen opinnoissa alkuun?

Voit aloittaa opiskelun matalalla kynnyksellä yhdestä itseä kiinnostavasta opintojaksosta. Varoituksen sana; opiskelu voi koukuttaa! Voi käydä niinkin, että aiot vain hiukan kurkistaa, mitä se mielenkiintoinen opintojakso pitää sisällään – ja huomaat kohta opiskelevasi opintokokonaisuutta ja voit olla tiellä tutkinto-opiskelijaksi asti.

Lisätietoja Kansainvälisen vähittäiskaupan opinnoista löydät täältä https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/avoin-yo-kansainvalinen-vahittaiskauppa-aineopinnot-lv-2022-2023-monimuoto-opinnot

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 8.8.2022. Lisätietoja suunnittelija Marjaana Mukkalalta (etunimi.sukunimi@uef.fi)

Kirjoittaja YTM Marjaana Mukkala toimii suunnittelijana Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksessa koordinoiden avoimen yliopiston kauppatieteiden opintoja