VÄHITTÄISKAUPPA OPPIMISEN TILANA

”Olen töissä kaupan kassalla.”

Sanan ”vain” voi kuulla jossain taustalla. Vaikka itse Suomen pääministerikin on kertonut työskennelleensä vähittäiskaupan kassalla opiskeluaikanaan, jotain vähättelevää liittyy siihen, että on töissä kaupassa. Kyse on osittain pienipalkkaisuudesta, mutta myös siitä, että työtehtävät mielletään yksinkertaisiksi. Kuka vain osaa siirtää tavaroita kassahihnalta lukijan läpi ja ojentaa kuitin. Edes vaihtorahoja ei tarvitse osata laskea tällä korttien aikakaudella. Tylsää työtä siis, ja noloa varsinkin kauppatieteiden opiskelijoille, joiden tavoitteet ovat paljon korkeammalla strategisen suunnittelun tietämillä.

Tylsää työtä siis, ja noloa varsinkin kauppatieteiden opiskelijoille, joiden tavoitteet ovat paljon korkeammalla strategisen suunnittelun tietämillä.

Osa-aikatyö vähittäiskaupassa kuuluu kuitenkin monen opiskelijan arkeen ja tulee todennäköisesti lisääntymään entisestään OKM:n korottaessa opintotukeen oikeuttavia tulorajoja. Kaikilla yliopistopaikkakunnilla se antaa mahdollisuuden parantaa toimeentuloa opintojen ohessa. Työvuorot pyritään sovittamaan luentojen ja harjoitusten aikatauluihin – tai päinvastoin. Opiskellaan markkinoinnin perusteita yliopistolla, tehdään ryhmätöitä ja ratkotaan case-harjoituksia. Sitten kiiruhdetaan työvuoroon vähittäiskaupan kassalle tai tavaroita hyllyttämään. Kaksi niin erillistä maailmaa. ”Voi, kun oikea elämä alkaisi!”

Asiakaspalvelutilanne kaupan kassalla. Photo by MART PRODUCTION from Pexels

Kaupan alan tehtävissä voi oppia paljon

Entäpä, jos näkisimme mahdollisuuden oppia tekemällä työtä vähittäiskaupassa? Erityisesti pääaineenaan kansainvälistä vähittäiskauppaa opiskelevat voisivat alkaa hyödyntää osa-aikatyön antamaa mahdollisuutta tarkastella vähittäiskaupan eri toimintoja läheltä ja itse osallisina. Tällainen osallistuva havainnointi on erinomainen tapa kerätä aineistoa myös tieteelliseen tutkimukseen.

Kirjallisten tapauskuvausten ja teoreettisten harjoitusten lisäksi, opiskelijat voisivat alkaa soveltaa liiketalouden käsitteitä käytäntöön. Kustannuslaskenta voisi muuttua käsin kosketeltavaksi ja logistiikka ilmaantuisi kaupan hyllyille. Asiakkaan kohtaaminen kehittäisi vuorovaikutustaitoja ja antaisi siivet luovuudelle ja tulevaisuuden visioinnille. Kaikki tämä uusi osaaminen palaisi yliopistolle jaettavaksi kanssaopiskelijoiden ja tutkijoiden kesken. Ja se puolestaan synnyttäsi uutta tietoa.

Tiedon luomisen malli apuna oppimisessa

Ikujiro Nonakan* tiedon luomisen mallia voidaan soveltaa myös oppimiseen. BA 場, merkitsee aikaa, paikkaa ja tilaa – jaettua tilaa kehittyville vuorovaikutussuhteille ja tiedon luomiselle. Se muodostaa erilaisia oppimisen tiloja, jotka ovat sekä fyysisiä, mentaalisia että virtuaalisia. Vähittäiskauppa itsessään on BA. Eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon käsittely antaa mahdollisuuden tiedon yhdistelyyn, tiedon soveltamiseen, uuden tiedon luomiseen ja hiljaisen tiedon avautumiseen vuorovaikutuksessa.

YHDISTELYN TILASSA tietoa siirtyy eksplisiittisessä muodossa. Opiskelijalle voidaan antaa tehtäväksi etsiä vastaavuuksia oppikirjojen käsitteille ja teorioille käytännön vähittäiskaupasta. Kun luennolla on käsitelty jotakin, opiskelija etsii käytännön työssään sitä vastaavia asioita. Hän kykenee yhdistämään eri konteksteissa käytettyjä sanoja ja käsitteitä.

SOVELTAMISEN TILA antaa puolestaan mahdollisuuden ymmärtää mitä liiketalouden eri käsitteet merkitsevät käytännössä. Eksplisiittinen tieto sisäistyy hiljaiseksi tiedoksi. Esimerkiksi mistä muodostuu kate, mitä on hävikki, mitä tarkoittaa hyllykierto. Kun opiskelija ymmärtää käytännössä miten eri toiminnot liittyvät toisiinsa, hänen omasta työstään tulee merkityksellisempää. Vahva yhteys käytännön työn ja opiskeltavan aineen välillä tekee molemmista mielekkäämpää.

Opiskelijoita keskustelemassa ja opiskelemassa kahvipöydän ääressä. Photo by Brooke Cagle on Unsplash

Sosiaalinen kanssakäyminen asiakkaiden ja työkavereiden kanssa avaa LUOVAN TILAN, jossa hiljaista tietoa siirtyy ihmisten välillä.  Asiakaspalvelussa hiljaisen tiedon merkitys korostuu. Uutta tietoa syntyy, kun myyjä kohtaa asiakkaan. Näin tapahtuu kaupan kassalla, hyllyjen väleissä ja tuoretavaratiskillä. Läsnäolo ja aito kohtaaminen antaa mahdollisuuden ymmärtää asiakasta myös sanattomasti.

Pysähtyessään tarkemmin pohtimaan ja analysoimaan työympäristöään ja työtehtäviään, opiskelija voi sanoittaa oivalluksiaan ja oppimaansa VUOROVAIKUTTEISESSA TILASSA. Tämä on se oppimisen tila, joka laajentuu vähittäiskaupasta yliopistolle. Seminaareissa ja muissa ryhmätapaamisissa kukin opiskelija tuo kokemuksensa muiden opiskelijoiden ulottuville. Tämä uusi tieto eksplisiittisessä muodossa on jaettavissa myös raporteissa ja julkaisuissa. Se voisi myös kiinnostaa vähittäiskaupan strategista johtoa.

Miten otamme tämän vähittäiskaupan oppimisen tilan käyttöömme?

Yliopistonopettaja voi olla linkki työelämän ja yliopiston välillä. Luentokurssien ohella oppimista voidaan kehittää säännöllisissä tapaamisissa, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus reflektoida käytännön työssä oppimiaan asioita vertaisryhmän ja ohjaajan kanssa. Opintojaksoihin sisältyvät harjoitukset voidaan toteuttaa vähittäiskaupan kontekstissa ja tapaustutkimukset liittää juuri siihen paikalliskauppaan. Tämä edellyttää laajentumista perinteisen opettaja-tutkijan roolista oppimisen fasilitaattoriksi, mahdollistajaksi. Opiskelijaa on tuettava osaamisen kehittämisessä aidossa ympäristössä.

Uutta luovalle oppimiselle tarvitaan aikaa ja mahdollisuuksia,

fyysisiä edellytyksiä ja otollisia sosiaalisia olosuhteita.

Ilman vähittäiskaupan tukea tämä ei onnistu. Tarvitaan aitoa kiinnostusta nuorten kehittämiseen. Kärsivällisyyttä vastata kysymyksiin, rohkeutta antaa vastuuta ja aikaa kuunnella uskoen, että itsekin voi oppia uutta. Vähittäiskauppa oppimisen tilana edellyttää kaikkien osapuolien halukkuutta tarkastella asioita uudesta näkökulmasta. Asiakas voi innostua kokeilemaan uutta tuotetta, työntekijä haastaa itsensä uusien toimintatapojen toteuttamisessa ja kauppias rakentaa visioita vielä paremmasta kaupasta ja asiakaspalvelusta. Uutta luovalle oppimiselle tarvitaan aikaa ja mahdollisuuksia,
fyysisiä edellytyksiä ja otollisia sosiaalisia olosuhteita.

”Pääsitkö kauppaan töihin?”

Tervetuloa uuteen oppimisen tilaan!

KTT Merja Karppinen työskentelee yliopistonlehtorina International Retail -hankkeessa Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksella.

*Nonaka, Ikujiro ja Hirotaka Takeuchi (1995), The Knowledge-Creating Company. How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press: New York

KANSAINVÄLISEN VÄHITTÄISKAUPAN OPISKELIJAT ASIAKASYMMÄRRYKSEN ÄÄRELLÄ

Uuden ja ainutlaatuisen Kansainvälisen vähittäiskaupan oppiaineen yksi keskeisistä teemoista on kulttuurienvälinen viestintä ja asiakassuhteiden johtaminen. Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksella koulutamme monipuolisia vähittäiskaupan asiantuntijoita tulevaisuuden elinkeinoelämän tarpeisiin.

Mietelause asiakkaan merkityksestä liiketoiminnalle

Asiakaskohtaamisissa korostuu kulttuurinen älykkyys

Yrityksen elinehto on tuntea asiakkaansa ja heidän tarpeensa. Tällöin täytyy rakentaa luottamusta asiakassuhteessa ja pyrkiä ylittämään asiakkaan odotukset. Jotta liiketoiminta voisi olla kannattavaa, asiakassuhteiden johtamisen täytyy tapahtua kustannustehokkaasti.

Helmikuussa järjestetyllä Kulttuurienvälinen viestintä ja asiakassuhteiden johtaminen -kurssilla paneuduttiin näihin teemoihin. Kurssilla tunnistettiin eri kulttuurien piirteitä ja niiden ilmenemistä vuorovaikutuksessa sekä asiakassuhteissa. Ymmärtääkseen muita kulttuureja täytyy ensin tunnistaa oman suomalaisen kulttuurisen taustan erityispiirteitä ja sen vaikutuksia viestintäkäyttäytymiseen. Sen jälkeen voidaan perehtyä eri kulttuurien sisällä piileviin arvoihin, asenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin. Opitaan kuinka kieleen liittyvät tekijät sekä erilainen aikakäsitys, uskonto ja historia luovat kulttuureille omaleimaisuutta heijastuen asiakassuhteiden johtamiseen. Huomataan kuinka vuorovaikutuksessa korostuu kulttuurinen älykkyys – sekä kotimaisissa että kansainvälisissä asiakaskohtaamisissa.

Asiakastyytyväisyys luo perustan pitkäaikaiselle asiakassuhteelle

Yrityksen tavoitteena on pyrkiä yksittäisistä asiakkaan ostotapahtumista pitkäkestoisiin asiakassuhteisiin. Kulttuurienvälinen viestintä ja asiakassuhteiden johtaminen -kurssilla nimetään ja selitetään kuinka pitkäaikaiset asiakassuhteet kehittyvät ja kuinka asiakassuhteita ylläpidetään. Yrityksen tulisi ylittää tai vähintään täyttää asiakkaan odotukset – asiakaskohtaamisen tavoitteena on aina tyytyväinen asiakas. Asiakastyytyväisyys luo perustan pitkäaikaiselle asiakassuhteelle. Pitkäaikaiset asiakassuhteet puolestaan näkyvät yrityksen kannattavuudessa.

Yritysvieraat tuovat opiskelijoille ajankohtaista näkemystä

Kulttuurienvälinen viestintä ja asiakassuhteiden johtaminen -kurssilla opitut asiat nivotaan käytännön kansainvälisen vähittäiskaupan toimintaan. Kurssilla on mukana useita yritysvieraita. Yritysvieraat avaavat mm. intialaisen, saksalaiseen ja japanilaisen kulttuurin erityispiirteitä asiakasvuorovaikutuksessa sekä asiakassuhteiden johtamisessa. Yritysvieraat kertovat kuinka yrityksissä käytännössä kehitetään asiakasuskollisuusohjelmia, hyödynnetään asiakasdataa sekä kustomoidaan tuotteita ja palveluja asiakkaille. Yrityksissä pyritään luomaan sekä hyvää asiakaskokemusta asiakkaille että hyvää henkilöstökokemusta työntekijöille. Tämä on mahdollista silloin, kun yritys tuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa sekä huolehtii oman henkilöstön hyvinvoinnista.

”Kurssilla on mukana useita yritysvieraita.”

Kulttuurienvälinen viestintä ja asiakassuhteiden johtaminen -kurssilla opittiin myös, kuinka valtavat työmahdollisuudet kansainvälisen vähittäiskaupan alalla on opiskelijoille alan osaajina tarjolla.

Kulttuurienvälinen viestintä ja asiakassuhteiden johtaminen – kurssi tulee valittavaksi uudelleen niin UEF:n tutkinto-opiskelijoille kuin Avoimen yliopiston kautta jo työelämässä oleville ensi vuoden helmikuussa.

Yhteishaku on käynnissä nyt!


Kauppatieteisiin mm. kansainvälisen vähittäiskaupan opintoihin Joensuun ja Kuopion kampukselle voi hakea opiskelemaan yhteisvalinnassa 16.3. -30.3.2022.

Kirjoittaja: yliopistolehtori Sari-Johanna Karhapää