Verkkokauppa, vastuulliset toimitusketjut, kestävyys, personointi, lisätty todellisuus, sosiaalinen kaupankäynti ja monikanavaisuus…vain muutamia esimerkkejä kansainvälisen vähittäiskaupan alaa muovaavista trendeistä.
Kansainvälinen vähittäiskauppa on dynaaminen ja mielenkiintoinen ala, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua globaalin liiketoiminnan monimuotoisuuteen ja kehittää taitoja, joita tarvitaan kansainvälisellä areenalla menestymiseen.
Kansainvälistyminen ja vähittäiskaupan opiskelu on hyödyllistä useista syistä. Ensinnäkin, se tarjoaa kattavan ymmärryksen globaalista kaupasta, sen trendeistä, haasteista ja mahdollisuuksista niille, jotka haluavat työskennellä kaupan alalla kotimaassa ja ulkomailla.
Kulttuuriset erot kaupankäynnin toimintatavoissa ja käytännöissä voivat vaikuttaa liiketoiminnan tekemiseen merkittävästi. Vähittäiskaupan opinnot altistavat erilaisille näkökulmille ja kulttuureille auttaen yksilöitä kehittämään globaalia ajattelutapaa ja monikulttuurista pelisilmää, mikä on yhä tärkeämpää nykypäivän verkostoituneessa maailmassa.
Vähittäiskaupan asiantuntijoille ja osaajille on kysyntää, sillä alalla on tunnistettu osaamis -ja koulutusvaje sekä työllistymisen vahvistamisen tarve, jota elinkeinoelämän toimijat ovat tuoneet toistuvasti esille. Jo useita vuosia on kannettu erityistä huolta siitä, että vähittäiskaupan kokonaisuuksia ei tarjota missään yliopisto-opetuksessa tutkinto- eikä aikuiskoulutuksen tasoilla.
Olemassa ollutta aukkoa koulutuksessa on paikattu International retailing -nimisessä hankkeessa, missä luotiin Itä-Suomen yliopistoon täysimääräinen uusi kansainvälisen vähittäiskaupan pääaine yliopiston kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon sekä avattiin vähittäiskaupan jatkuvan oppimisen opintokokonaisuudet jo työelämässä oleville joustavasti avoimen yliopiston kautta.
Opintokokonaisuudet on suunniteltu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita urasta vähittäiskaupan alalla, joko kotimaassa tai kansainvälisillä markkinoilla. Opinnot sopivat myös kaupan alalla jo töissä oleville, jotka haluavat täydentää osaamistaan tai UEF:n tutkinto-opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä muuttuvan kansainvälisen kaupan tehtävissä ja toimia tulevaisuuden monipuolisissa työyhteisöissä ja tiimeissä.
Kursseilla opitaan mm. vähittäiskaupan strategista johtamista, yritysten välisten asiakassuhteiden johtamista, kuluttajakäyttäytymistä sekä perehdytään ketjuliiketoimintaan, toimitusketjuihin ja digitalisaatioon muuttuvilla kansainvälisillä markkinoilla. Enimmäkseen englannin kielellä toteutettavat opintojaksot järjestetään monipuolisena yhdistelmänä teorialuentoja, seminaareja, ryhmätöitä ja soveltavia tehtäviä, tarjoten opiskelijoille käytännönläheisen oppimiskokemuksen.
Kursseilla vierailee säännöllisesti kokeneita yrityselämän edustajia ja asiantuntijoita jakamassa arvokasta tietoa vähittäiskaupan alalta. Yritysedustajien kanssa verkostitumalla on mahdollista saada ovi auki työharjoitteluihin tai kesätöihin soveltamaan opittuja tietoja todellisessa ympäristössä. Luodut kontaktit auttavat eteenpäin valmistumisen jälkeen.
Kansainvälisen vähittäiskaupan opiskelu on ainutlaatuinen mahdollisuus johon kannattaa tarttua mahdollisimman pian! Otahan siis kansainvälinen vähittäiskauppa ja digitaalinen kauppa haltuun Itä-Suomen yliopistossa. Voit opiskella kv-kauppaa joko pää- tai sivuaineena tai syventää ammattitaitoasi avoimen yliopiston kursseilla.
Vähittäiskauppa elää jatkuvassa muutostilassa, jota innovaatiot ja teknologia, kuten tekoäly, data-analytiikka, monikanavaisuus ja lisätty todellisuus ovat luomassa. Asiakkaiden saatavilla on teknologian myötä valtava määrä tietoa sekä ostospaikkojen ja -kanavien vaihtoehtoja. Tämä on muuttanut asiakkaiden ostokäyttäytymistä, lisännyt hintakilpailua ja kannustanut yrityksiä kehittämään uusia tapoja palvella ja sitouttaa asiakkaita. Teknologia mahdollistaa uudenlaiset asiakaskokemukset sekä perinteisessä kivijalkamyymälässä että verkkokaupassa, mutta samalla voidaan havaita, että verkkokaupan ja kivijalkamyymälöiden rajat häilyvät ja asiakkaita palvellaan samanaikaisesti useissa kanavissa. Tekoälyä hyödynnetään laajalti lähes kaikissa myyntiin liittyvissä prosesseissa data-analytiikasta kohdennettuun markkinointiin ja asiakaspalveluun.
Myös isot maailmalaajuiset trendit liittyen kestävyyteen, kiertotalouteen, tasa-arvoon ja kokemuksellisuuden arvostamiseen vaikuttavat kulutus- ja ostokäyttäytymiseemme. Ihmiset ovat aiempaa ympäristötietoisempia ja pyrkivät vähentämään kulutustaan sekä tekemään eettisempiä valintoja. Virtuaaliympäristöt puolestaan mahdollistavat elämyksellisyyden käyttämisen ostokokemuksessa tavalla, joka ei tosielämässä olisi mahdollista ja ne tarjoavat tulevaisuudessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia vähittäiskaupan yrityksille.
Vähittäiskauppa siirtyy enenevässä määrin perinteisestä toimittajakeskeisestä toimintamallista asiakaskeskeiseen malliin, jossa kuluttaja hallitsee omaa ostopolkuaan ja etsii itselleen sopivaa asiakaskokemusta. Muuttuva toimintaympäristö vaatii uusia ajattelutapoja ja kehittämistä myös vähittäiskaupan myyntityön osalta. Näihin muutoksiin ja niiden vaikutukseen myynnissä perehdymme UEF Business Schoolin Kansainvälisen vähittäiskaupan kurssilla Sales and Buyer Behavior in Retailing. Tänäkin vuonna suuri määrä opiskelijoita eri yliopistoista Suomesta ja ulkomailta on hakeutunut tämän aiheen ympärille, mikä antaa positiivisen viitteen siitä, että vähittäiskauppa sekä tutkimusalana että tulevaisuuden työpaikkana herättää innostusta ja kiinnostusta.
Myynti rakentaa monikanavaisen asiakaskokemuksen
Muutokset vähittäiskaupan toimintaympäristössä edellyttävät ennakkoluulotonta suhtautumista myyntityössä ja asiakkaan käyttäytymisen ymmärtämisessä. Vaikka kauppa digitalisoituu, huomattava osa ostajista odottaa kuitenkin saavansa jonkinlaista henkilökohtaista palvelua ostopolkunsa aikana. Asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen onkin kilpailussa pysymisen elinehto; myynnin tulee tietää missä kanavassa, milloin ja millaista palvelua asiakkaat toivovat. Yrityksen kannattaa tarjota monikanavainen ostoprosessi, jossa asiakas voi valita itselleen sopivan tavan tutustua tuotteeseen ja saa riittävän tuen ostopäätöksen tekemiseksi. Samaan aikaan yrityksen tulee rakentaa myynnilleen jatkuvuutta ja tehokkuutta, luoda asiakkailleen ostomieltymyksiä ja lisätä asiakasuskollisuutta.
Kuluttajien uskollisuuden lisääminen on kilpailluilla vähittäiskaupan aloilla haastavaa, koska tarjontaa on paljon ja ostospaikan vaihtaminen on helppoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan positiivinen asiakaskokemus edistää asiakkaan tyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä luo näin asiakasuskollisuutta yritystä kohtaan. Ei siis riitä, että tunnetaan asiakastyytyväisyyden taso, vaan on oleellista, että myynti tietää tyytyväisyyden taustatekijät, eli emotionaalisen ja rationaalisen asiakaskokemuksen rakentumisen peruspalikat. Tämä tarkoittaa asiakastiedon hyödyntämistä ja asiakkaan nopeaa tunnistamista, tarpeeseen vastaavan tuotteen tai palvelun tarjoamista sekä ostoprosessin helppoutta. Se tarkoittaa myös investoimista kuluttajaystävällisiin mobiili- ja verkkosovelluksiin, kattavaa tuoteportfoliota ja tuotetestausmahdollisuutta sekä laadukasta asiakaspalvelua. Asiakaskokemusta parantavia innovaatioita kehitetään jatkuvasti. Innovaatiot, kuten pikakassat tai Amazonin täysin kassaton myymälä, tähtäävät kokemusta heikentävien asioiden minimoimiseen. Myös reklamaatioprosessin tulee olla hyvin suunniteltu, sillä reklamaatiotilanne voi parhaimmillaan edesauttaa positiivisen asiakaskokemuksen syntymistä, vaikka asiakas ei olisi ollut tyytyväinen itse myyntiprosessiin tai tuotteeseen.
Kuluttajien tarpeiden ennakointi lisää yrityksen kilpailukykyä mahdollistamalla innovoinnin tuotteen, palvelun tai prosessin osalta. Ennakointi edellyttää asiakasymmärrystä, markkinoiden, asiakkaiden ja kilpailijoiden hiljaisten signaalien seurantaa sekä nopeaa reagointikykyä. Tässä asiakasymmärryksen ja markkinatiedon tuomisessa yritykseen myyntitiimi on usein ratkaisevassa asemassa. Myyjät ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa asiakkaiden, kumppaneiden ja kilpailijoiden kanssa, joten heillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tunnistaa markkinoilla olevaa hyödyllistä tietoa ja tuoda sitä oman yrityksensä käyttöön. Tätä tietoa yritysten tulisi säännönmukaisesti kerätä, jakaa ja käyttää innovaatioiden perustana.
Myyjän rooli on muuttunut tilauksen vastaanottajasta suhteiden ylläpitäjäksi, asiakaskokemuksen rakentajaksi ja tiedon välittäjäksi asiakkaan ja yrityksen välillä. Keräämällä ja analysoimalla tietoa yritykset voivat lisätä asiakasymmärrystä huimasti ja pystyvät siten ennustamaan mitä asiakkaat haluavat ostaa ja millaista palvelua he toivovat. Useat verkkokaupat hyödyntävät asiakasdataa tehokkaasti ja osaavat yllättävän hyvin antaa asiakkaille suosituksia perustuen siihen, mitä tuotteita asiakas on tutkinut ja mitä muut samoja tuotteita selanneet ovat ostaneet. Myynnin tuleekin hahmottaa asiakkaan ostopolku jo ennen kuin asiakas saapuu myymälään tai muuhun ostokanavaan ja olla näkyvillä niissä paikoissa, joissa kohderyhmä viettää aikaa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa usealla yrityksellä on erilaisilla nimikkeillä olevia somelähettiläitä, jotka lisäävät yrityksen näkyvyyttä ja herättävät kuluttajien kiinnostusta yritystä kohtaan.
Vähittäiskaupan innovaatiot saivat vauhtia koronapandemian aikana erityisesti teknologian hyödyntämisen kautta. Kehitys jatkuu muun muassa kohti kosketusvapaata ostamista, kontaktitonta maksamista, älyhyllyjä, analyysikameroita, robotiikkaa, lisättyä todellisuutta, livestriimejä ja suoraan sosiaalisen median alustojen kautta tapahtuvaa kaupankäyntiä. Seuraan ja odotan mielenkiinnolla maailmalla kehitettäviä innovaatioita ja niiden päätymistä meidän kuluttajien käyttöön sekä niiden vaikutusta myyntityön luonteeseen.
Kirjoittaja Katariina Ylönen opettaa myynnin johtamista Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen vähittäiskaupan hankkeessa ja tutkii väitöskirjatutkimuksessaan myynnin roolia organisaation innovaatiokyvykkyydessä.
Lähteitä ja lisätietoa
Cuesta-Valiño, P., Gutiérrez-Rodríguez, P., Núnez-Barriopedro, E., García-Henche, B., 2023. Strategic orientation towards digitization to improve supermarket loyalty in an omnichannel context. J. Bus. Res. 156, 113475. https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2022.113475
Konuk, F.A., 2019. The impact of retailer innovativeness and food healthiness on store prestige, store trust and store loyalty. Food Res. Int. Ott. Ont 116, 724–730. https://doi.org/10.1016/j.foodres.2018.09.003
お客さんは神様です。O-kyakusan wa kamisama desu – asiakas on jumala.
Japanilainen asiakas ei siis ole kuningas, hallitsija, kuten länsimaissa sanotaan. Hallitsijaa kunnioitetaan tai pelätään, hänelle kannetaan veroja tai lahjoja. Harvemmin pysähdytään miettimään, minkälaisia tarpeita kuninkaalla on. Hänellähän on jo kaikkea. Häntä pyritään miellyttämään lähinnä siksi, että oma henki säästyisi tai suku kokisi arvonnousun hovissa.
Ymmärtääkseen, mitä japanilaiset tarkoittavat jumala-asiakkaalla, on tiedettävä jotain japanilaisista uskonnoista.
Juuri nyt japanilaiset tavaratalot ja niiden näyteikkunat ovat joulukoristeiden peittämiä. Iloiset joululaulut – kuten suomenkielellä esitetty letkajenkka – raikuvat kaiuttimista Tokiossa ja muissakin suuremmissa kaupungeissa. Joulupäiväksi japanilaiset ostavat kotiinsa perinteisen joulukakuni, joka on tuoreilla mansikoilla ja kermavaahdolla koristeltu sokerikakku. Nykyisin myös monet lapset saavat joululahjan, vaikka joulusta on tullut enemmänkin sinkkujen romanttinen tapaamispäivä. Siinäpä koko joulun merkitys Japanissa, paitsi ehkä sille 1,5 % väestöstä, jotka ovat kristittyjä.
Suurin osa japanilaisista on shintolaisia (70 %) ja buddhalaisia (67 %).ii Itse asiassa siis jopa molempia yhtä aikaa. Koska buddhalaisuudessa ei ole varsinaisesti jumalaa, on etsittävä japanilaista asiakasta shintolaisten jumalien joukosta. Yaoyorozu no Kami – 八百万の神 – kahdeksanmiljoonan jumalan shintolaisuudesta löytyy jumalhenkiä kaikkialta luonnosta. Myös kodeissa muistetaan uutena vuotena riisikakuilla ja mandariineilla tulen jumalaa kaasuliesien ja -vedenlämmittimien keittiössä ja veden jumalaa pakkaspäivien WC:ssä. Monissa talouksissa on myös erityinen ”jumalhylly” (kamidana), jolle asetetaan päivittäin riisiä ja sakea evääksi lähiseudun jumalhengille.
Asiakaspalvelun näkökulmasta on mielenkiintoista tarkastella kertomuksia shintolaisjumalista. Näistä tunnetuin on muinainen tarina aurinkojumalattaresta (Amaterasu Ōmikami), joka piiloutumalla luolaan pimensi koko maailman. Saadakseen valon takaisin maailmaan, muut jumalat herättivät jumalattaren uteliaisuuden musiikilla ja naurulla sekä pitämällä peiliä luolansuun edessä, jotta ääniin havahtunut Amaterasu ulos kurkistaessaan näkisi oman kauniin kuvajaisensa. Jumalatar ei voinut vastustaa houkutuksia ja tuli ulos luolasta valaisten maailman.
Samalla tavoin japanilainen asiakas houkutellaan ostoksille. Uutuudet herättävät uteliaisuuden ja siksi tuotteiden on vaihduttava sesongeittain ja valikoimien oltava monipuolisia. Samassa vaatekaupassa ei ole eri kokoja samaa vaatetta, vaan samaa kokoa useita kuoseja ja malleja vaatteesta. Näin asiakas näkee sovittaessaan peilistä yksilöllisen minänsä. Asiakas on pidettävä tyytyväisenä ja hyvällä mielellä, jotta maailma pysyisi valoisana ja tasapainossa.
Japanilaiset jumalat ovat joka puolella: niiden läsnäolon voi tuntea, muttei välttämättä nähdä. Samalla tavoin lähestytään asiakasta ja pyritään tiedostamaan hänen tarpeitaan. Tarvitaan sanatonta ymmärrystä ja empatiakykyä tunnistamaan jumala-asiakkaiden tarpeet.
Asiakkaan tuntemus on nykyisin myös lähtökohtana menestyvissä vähittäiskaupoissa Suomessa. Kaupan Huiputiii-kirja perustuu menestyneimpien kauppiaiden haastatteluihin. Heitä kaikkia yhdistää se, että asiakas on keskiössä ja asiakasymmärrys nähdään perusehtona huipulle pääsemisessä. Ei ihme, että monet vähittäiskaupan menestyjät ovat vierailleet useammankin kerran Japanissa. Asettumalla asiakkaan rooliin – ”elä yksi päivä asiakkaana” – asioita alkaa nähdä toisin. Kirjassa puhutaan asiakkaan hurmaamisesta. Siihen tarvitaan ”kiehtova konsepti”: mitä kauppa tahtoo tehdä, innostunut henkilöstö toteuttaa ja halu kehittää toimintaa paremmaksi.
Itä-Suomen yliopiston Strateginen vähittäiskaupan johtaminen -opintojaksolla luennoi suomalaisen vähittäiskaupan huippuasiantuntijoita. Myös heidän esityksissään korostui asiakkaan tuntemuksen tärkeys. Opintojaksolla opiskelijat saivatkin ryhmätöissä perehtyä vähittäiskaupan tulevaisuuteen valitsemansa erityisasiakkaan näkökulmasta. Oivalluksia esimerkiksi maksupäätteen sijoittelusta syntyi, kun lähikaupassa asioi yhdessä liikuntarajoitteisen asiakkaan kanssa tai ideoita tulevaisuuden jakelukanavasta harvaan asutulla seudulla, kun haastatteli ikääntynyttä asiakasta.
Ryhmätyö kehitti myös yhtä tulevaisuuden tärkeistä taidoista: empatiakykyä. OECD:n raportissa sosiaaliset ja emotionaaliset taidot, kuten empatia, minäpystyvyys ja yhteistyökyky tunnistettiin ratkaisevan tärkeiksi taidoiksi kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen (kriittinen ajattelu, luova ajattelu, oppimaan oppiminen, itsesäätelytaidot) sekä fyysisten ja käytännöllisten taitojen (uuden informaation ja teknologian käyttö) ohella.
Itä-Suomen yliopisto kehittää opetussuunnitelmia jatkuvasti ja nyt kiinnitetään erityistä huomiota geneerisiiin taitoihin. Yliopisto-oppiminen ei ole vain tieteen sisältöjä vaan myös erilaisten taitojen kehittämistä. Valmistumisen jälkeen opiskelijoiden on osattava tulkita erilaisia asiakkaita – myös ”henkien kätkemiä”.
KTT Merja Karppinen on Japanin asiantuntija ja työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa Kv. vähittäiskaupan hankkeessa.
Muistan kun pikkupoikana kotiimme tuli ensimmäinen ISDN-yhteys, jolla pääsi seikkailemaan internetin ihmeelliseen maailmaan. Elettiin 90-luvun loppua eikä tuolloin vielä osannut ajatella mihin kaikkeen sitä Internetiä ja IT-teknologiaa tultaisiin hyödyntämään. Tietokoneista ja pelaamisesta kiinnostuneen pojan tie vei lopulta yliopistoon innovaatiojohtamista opiskelemaan ja siinä opintojen sivussa tuli tehtyä kovasti töitä kaupanalalla, että pääsisi muutaman kerran vuodessa matkustamaan.
Kiinnostus eri maihin ja kulttuureihin kasvoi ja ulkomaan reissuja kertyi opintojen aikana useampi kymmenen. Uusia paikkoja kiertäessä minua kiinnosti yhä enemmän se, miten eri mantereilla tehdään kauppaa, ja miltä nämä liiketoiminnan mahdollisuudet näyttäytyvät kotimaisten yritysten näkökulmasta. Viimeistään ollessani pidemmän pätkän Bangkokin vilkkaassa metropolissa vaihto-opiskelemassa tajusin, että kansainvälinen liiketoiminta on se mikä minua kiinnostaa ja tähän yhdistyi luontevasti innovaationäkökulma. Paikallisen Kasetsart -yliopiston meritoitunut professori piti kurssin ASEAN (Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö) kauppaan liittyen ja se oli mielestäni paras kurssi mitä olin käynyt.
Palattuani Suomeen aloin mietiskellä tarkemmin aihetta pro-gradu tutkielmalleni, ja lopulta löysin itseni tutkimasta kotimaisten korkean teknologian yritysten kansainvälistymishaasteita ja sitä, miten verkostoilla kotimaassa ja ulkomailla voitaisiin näitä haasteita fasilitoida. Graduprosessi oli supermielenkiintoinen: sain mahdollisuuden tavata sellaisia ihmisiä kanssa, joilla oli näkemystä ja kokemusta liiketoiminnan kansainvälistymisestä ja innovaatioista, ja yllätyksekseni huomasin, että tällainen tutkimustyö on erittäin hauskaa ja kehittävää. Ahmin teoriatietoa ja minulle kävi selväksi, että kun jokin asia todella kiinnostaa niin silloin siihen on helppo uppoutua. Gradu valmistui ja minulle tarjottiin jatko-opintopaikkaa, jossa pääsisin jatkamaan kansainvälistymisen ja verkostojen parissa.
Väitöskirjaprosessin aikana olen päässyt tutkimisen lisäksi opettamaan, johtamaan kehittämishanketta, on osallistuttu lukuisiin ulkomaan konferensseihin, tehty liikkeenjohdon konsultointia ja onpa siinä sivussa laitettu oma konsulttifirmakin alulle. Väitöskirja suuntakin on muovautunut yrittäjien päätöksenteon ja verkostojen tutkimiseen aikaisen ja nopean kansainvälistymisen aikana. Väitöskirjassani korostuu liiketoimintaympäristön digitalisoituminen, ja kirja alkaa olemaan viimeistelyvaiheessa.
Nykyään kuulee yhä enemmän käytettävän termiä digitaalinen transformaatio (DT), jolla viitataan liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen muutokseen digitaalisen teknologian integroinnin myötä. DT siis selittää miten organisaatiot adaptoituvat digitalisaatioon. Ei liene yllättävää, että viimeisen viiden vuoden aikana DT-tutkimuksen määrä on kasvanut runsaasti ja tämä näkyy myös kansainvälisen vähittäiskaupan tutkimuskentässä. Opetuksessani tykkään hahmottaa tätä niin sanotun yrityksen arkkitehtuurimallin näkökulmasta, jotta opiskelijat saavat ymmärryksen siitä, miten laajalti tämä koskee yrityksen eri tasoja asiakasrajapinnasta, liiketoimintamalleihin, liiketoimintaprosesseihin, henkilöstöön, applikaatioihin ja käytössä olevaan dataan.
Yritysten näkökulmasta mielenkiintoista on esimerkiksi monikanavaisen liiketoiminnan hallinta ja fyysisen sekä digitaalisen asiakaskokemuksen integroituminen. Miten tällaista monikanavaista liiketoimintaa hallitaan, jotta eri kanavien ja asiakkaiden kohtaamispisteiden synergiat saavutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti? Minkälaisia vaikutuksia tällä on asiakkaan ostokokemukseen ja päätöksentekoon kotimaassa ja kansainvälisesti?
Vähittäiskaupan asiakkaalle digitaalinen transformaatio näyttäytyy esimerkiksi verkkokaupan kehittymisenä: ilmaiset toimitukset ja asiakaspalautukset yleistyvät, verkkosivustot toimivat nopeammin ja tehokkaammin, tuotteet ovat paremmin esillä ja niistä on saatavilla paremmin tietoa. Myös tuotteiden visuaalinen puoli ja esimerkiksi virtuaalinen vaatteiden sovitus kehittyy. Verkkokaupan kehittyminen ja erityisesti se, että suuri osa asiakkaista on tottunut viimeistään pandemian aikana hyödyntämään verkkokauppaa, aiheuttaa entisestään kehityspaineita kivijalkamyynnin kehittymiselle.
Mitkä tekijät saavat asiakkaan tulemaan jatkossa kivijalkamyymälään? Teknologialla mahdollistetaan tulevaisuudessa entistä personoidumpi myymäläkokemus ja valistunut veikkaukseni on, että suuri osa ratkaisuista keskittyy asiakkaan sitouttamiseen yrityksen brändiä/tuotebrändejä kohtaan. Mutkatonta, hauskaa ja informaatiorikasta sen ainakin pitäisi olla, jotta asiakkaan kokemus kauppareissusta olisi plusmerkkinen.
ISDN-aikakaudesta on tultu melkoinen digiloikka nykyhetkeen eikä ole mennyt hukkaan tietokoneiden ja muiden teknisten aparaattien kanssa touhuaminen. Pienen pojan mielenkiinto teknologiaa kohtaan on säilynyt ja mahdollistanut hienoja projekteja akatemiassa ja sen ulkopuolella. Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä mielenkiintoista teknologiakehitys tuo jatkossa. Varmaa on, että tutkimuspuolella ei tule tylsää ja opetusmateriaalejakin pääsee päivittämään säännöllisesti.
Kirjoittaja Markus Raatikainen toimii projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen vähittäiskaupan hankkeessa, opettaa digitaalista transformaatiota ja ohjaa kansainvälisen vähittäiskaupan kandidaatin tutkielmia.
In English
I can still vividly recall the day when our very first ISDN connection was installed, opening up the vast expanse of the internet to our family and me. This happened in the late 1990s, I was a little boy who had no idea what the Internet and IT technologies will be utilized for in the future. After establishing an interest in computers and video games, the same boy proceeded to university to study innovation management, and he worked hard in retail while attending lectures. This enabled him to take few international vacations each year.
My interest in diverse places and cultures blossomed, and I traveled overseas more than a dozen times during my studies. As I traveled to new areas, I grew increasingly interested in how business was conducted on foreign continents and how these potential opportunities appeared to Finnish companies. It wasn’t until I spent more time studying abroad in the busy metropolis of Bangkok that I realized I was interested in international business, which naturally paired with my background in innovation management. During that time, I thought the best course I had taken was given by an accomplished professor from the local Kasetsart University on ASEAN (Association of Southeast Asian Nations) trade.
After returning to Finland, I began to think more about the topic for my master’s thesis, and I eventually found myself researching the internationalization barriers of Finnish high-tech companies, as well as how networks at home and abroad could help these companies overcome these barriers. The thesis process was very interesting: I had the opportunity to meet people with knowledge and expertise in business internationalisation and innovation, and I discovered that this type of research is both enjoyable and beneficial. I was soaking up theoretical knowledge when it occurred to me that when you are truly interested in something, it is simple to immerse yourself in it. After finishing my degree, I was granted a postgraduate position to further my studies in internationalisation and networks.
During the PhD dissertation process, in addition to study, I was able to teach, lead a development project, attend multiple international conferences, do management consulting, and even launch my own consulting firm. In my dissertation, I examine how international entrepreneurs make decisions and establish network relationships during early and rapid internationalization. Particularly, I’m interested of their entrepreneurial decision-making and networking during digital era in business environments that are dynamic, highly competed, and uncertain. How digitalization shapes and changes these processes is one interesting area that I’m studying and at this point, it appears like the book will be complete by Christmas.
Today, the term digital transformation (DT) is widely used to refer to the overall change of an organization through the integration of digital technologies. As a result, DT demonstrates how organizations are adapting to digitalization. Not surprisingly, there has been a spike in DT research over the last five years, which is also evident in the international retailing research area. In my teaching, I like to frame this through the lens of what I call the enterprise architecture model, so that students understand how broadly this applies to various levels of the enterprise, from the customer interface to business models, business processes, people, applications, and the data in use.
Digital transformation sets interesting concerns from a retail business standpoint. For instance, multichannel (omnichannel) business management and the integration of the physical and digital consumer experience. How can a multi-channel business be managed to maximize synergy between channels and consumer touch points? What are the implications for consumers’ purchasing experiences and decisions both at home and abroad?
For retail consumers, digital transformation can be seen in the evolution of e-commerce, for example: free shipping and return of products are becoming more widespread, online stores are faster and more efficient, products are better presented, and more information is available. The esthetic side of items, such as virtual fitting of clothes, is also evolving. The growth of e-commerce, particularly the fact that a big proportion of customers became accustomed to utilizing e-commerce during the pandemic, will put additional pressure on the development of brick-and-mortar sales.
What are the factors that will drive customers to a physical store in the future? In the future, technology will allow for a more personalized in-store experience, and my informed opinion is that a big part of the solution will center on engaging the customer with the company’s brand(s). It should at the very least be simple, enjoyable, and informative in order to enhance the customer’s shopping experience.
We’ve come a long way since the ISDN period, and I can see that the time spent with computers and other technical gadgets has helped me later in my studies and work. The small boy’s passion in technology has been sustained, allowing for some interesting undertakings in academia and beyond. I’m excited to see what exciting technical breakthroughs the future will bring. One thing is certain: researching these issues will not be dull, and the teaching materials will need updating on a regular basis.
The author, Markus Raatikainen teaches digital transformation and supervises bachelor’s theses in the International Retailing program at the University of Eastern Finland
Minusta tuli kauppias vuonna 1996. Yhdessä mieheni kanssa tehtiin vähittäiskauppaa yli 12 vuotta, lähikaupasta marketin kautta cittariin kuljettiin. Oikein vieläkin sydän sykähtää, kun perheyrittäjyydestä puhutaan. Hienoja vuosia, jolloin vähittäiskaupan erinomaisten ammattilaisten monitaitoinen kirjo tuli tutuksi. Opin tuntemaan valtavan joukon asiantuntijoita, joista yksi hallitsi ketjun ostoja kotimaassa, kollega työskenteli ulkomaan tuonnissa, toinen rakensi markkinointia, kolmas syventyi ketjuyhteistyöhön, neljäs auttoi taloudessa, viides tuki tietojärjestelmissä ja kuudes auttoi henkilökunnan johtamisessa. Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Tiivis yhteistyö keskusliikkeen ammattilaisten kanssa mahdollisti jokapäiväisen ongelmien ratkomisen ja vahvisti uskoa omaan yrittäjyyteen, ajasta ja suhdanteesta huolimatta. Koskaan et jäänyt yksin ongelminesi ja aina oli mahdollisuus kehittymiseen, kunhan oli valmis ottamaan oppia vastaan ja innostunut uudesta.
Entä sitten kauppiaskunta -se vasta oli hienoa! Kauppiaiden lähipiiri hitsautui yhteen koko elämäksi, vaikka tiet sitten erosivat vuosien saatossa, kuka minnekin. Kauppiasvuosina oli vertaistuki tasan yhden soiton päässä ja tavatessa puhuttiin enemmän kuin tarpeeksi. Toisiltamme opittiin niin, että kotiin lähtiessä oli joka kerta tuomisina paljon uusia ideoita ja pohtimista omaan liiketoimintaan. Arjessa kyse oli ennen muuta yhteisen tekemisen ja yhteistyön ketjusta, joka hengitti monitasoisena ja monialaisena verkostona. Arjessa ymmärsi, miten jokaista ketjun osaa tarvittiin ja kuinka iso joukko ammattilaisia oli jokaista arkipäivää rakentamassa.
Vähittäiskaupan piirissä kasvoin kauppiaaksi ja kaupan ammattilaiseksi. Siitä jos mistä olen edelleen äärimmäisen ylpeä, ihan joka päivä. Tänään riemuitsen erityisesti siitä, että elinkeinoelämän toimijoiden ja vähittäiskaupan osaajien pyyntö rakentaa vähittäiskaupan opetusta yliopistoon on kuultu. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteissä vähittäiskaupan opintoja voi opiskella aina kandidaatin tason pääaineeksi saakka. Tutkinto-opiskelijoilla tie on auki siitä eteenpäin kuudessa maisteriohjelmassa, joita UEF Business School tarjoaa. Kertakaikkisen kilpailukykyistä työelämässä, sekä valmistuvalle että rekrytoivalle yritykselle.
Hei sinä uusi opiskelija, tervetuloa opiskelemaan kansainvälistä vähittäiskauppaa, opiskelitpa sitten kokonaista tutkintoa, sivuainetta tai avoimen yliopiston kautta yksittäisiä kursseja. Lupaamme, ettei mielenkiintoista tekemistä puutu opiskellessa eikä myöhemmin työelämässä. Jokaisella löytyy varmasti monta vaihtoehtoa vähittäiskaupan verkostoissa, jonne voit suuntautua työelämässä. Kansainvälinen vähittäiskauppa tarvitsee jokaista uutta osaajaa.
Kirjoittaja professori Saara Julkunen (KTT) toimii Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtajana sekä Kansainvälinen vähittäiskauppa -hankkeen johtajana.
International Retail – a network of diversified and multi-disciplined experts
I became a shopkeeper in 1996. Together with my husband, we were retailers for over 12 years. We started a local store, then moved to a supermarket, and finally to a Citymarket. My heart still swells with happiness when people talk about family entrepreneurship. Those were great years, when we became familiar with the range of excellent retail professionals. I got to know a huge number of experts: one managed the chain buys in Finland, while a colleague worked in imports, the second one built up marketing, the third was immersed in chain cooperation, the fourth helped in finances, the fifth supported the data systems, and the sixth helped to manage the staff. The list could go on forever. A close cooperation with the professionals in the franchising group made it possible to solve everyday problems and strengthened the belief in my own entrepreneurship, despite the times and the economic cycles. You were never alone with your problems, and there was always a chance for development, as long as you were willing to accept new learning and were enthusiastic about new things.
And what about the other merchants? Now, they were great! The close circle of merchants bonded for life, even though our paths led us in different directions over time, each in our separate way. During our years as merchants, peer support was only a phone call away, and when we met, we talked for hours. We learned so much from each other; every time we got home we brought back many new ideas and things to consider in our own business. In everyday life, it was mostly about the chain of common work and cooperation, which existed as a network of many levels and various fields. In everyday life, you understood how every part of the chain was required, how large a number of professionals were involved in building every working day.
In everyday life, it was mostly about the chain of common work and cooperation, which existed as a network of many levels and various fields.
I grew up as a merchant and as a retail professional in the retail business environment. I am still particularly proud of that, every single day. Today, it makes me especially happy that the business community and the retail experts’ request to build retail education at a university has been heard. At the University of Eastern Finland’s Business School, it is now possible to study retail as a major subject at Bachelor degree level. For graduate students, the way forward from there is open in the six Master’s Degree programmes that the UEF Business School offers. This is great for competition in business, both for the graduates and the recruiting businesses.
I would like to say to new students, welcome to international retail studies, whether you are studying for a full degree, a minor subject, or individual courses offered by the Open University. We promise, there won’t be a lack of interesting things to do while studying, or later in working life. Everyone will definitely find many options to choose from in the retail networks where they may head to in their working life. The International retail business has a need for every new skilled person.
The author, professor Saara Julkunen (D.Sc.) works as the leader of the UEF Business School and the International Retailing – project
Uuden ja ainutlaatuisen oppiaineen kuulumisia Itä-Suomen yliopistosta
