Työelämäkahvien vieraana Elena Rapa
Kevätlukukauden toisille työelämäkahveille vieraaksi saapui Elena Rapa. Rapa työskentelee Itä-Suomen yliopistossa karjalan kielen eteläkarjalan murteen opettajana ja asiantuntijana. Hän valmistui yliopistostamme keväällä 2024 pääaineenaan ruotsin kieli. Sivuaineinaan Rapa opiskeli karjalan kieltä ja kulttuuria, suomen kieltä ja kääntämistä sekä käännöstiedettä. Pro gradu -tutkielmassa hän yhdisti kaikkia opiskelemiaan oppiaineita tutkiessaan, kuinka tietyt kulttuurisidonnaiset elementit on käännetty karjalaksi Astrid Lindgrenin teoksessa Vaahteramäen Eemeli (karjalaksi Lönnivuaran Eemeli).
Rapa ajatteli opiskeluaikoinaan, ettei hänestä tulisi opettajaa. Kuitenkin melkein vuosi valmistumisen jälkeen hän löysi itsensä opettajan tehtävistä. Rapa on nimittäin opiskellut myös maantiedettä ja ympäristöpolitiikkaa. Sukujuuret kuitenkin vetivät häntä karjalan kieltä kohti. Opiskeluaikoinaan hän suoritti ruotsin ja karjalan kielen kieliharjoittelut sekä toimi pari lukuvuotta opetusavustajana karjalan kielen ja kulttuurin oppiaineessa. Kyseiseen pestiin Rapa päätyi karjalan kielen opintojen kautta, kun opettajat hakivat tehtävästä kiinnostuneita opiskelijoita. Aluksi Rapa opiskeli vienankarjalan kielikurssit, joiden jälkeen hän opiskeli vielä eteläkarjalaa. Opetusavustajana ollessaan myös livvinkarjala tuli Ravalle tutuksi. Valmistumisen jälkeen Rapa teki sanalipputyötä Kotimaisten kielten keskuksella sekä toteutti pienempiä projekteja kielen parissa, esimerkiksi erään videoprojektin.
”On mukavaa yhdistää eri töitä, ja aina ei tiedä, mitä sähköpostissa odottaa”
Elena Rapa kuvaa työtään ”palapelinä”. Ensisijaisesti hän opettaa eteläkarjalaa yliopistolla ja toimii asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijana hän vastaa erilaisiin kysymyksiin kielestä, laatii sanastoa sekä tekee käännöksiä ja kielentarkistuksia. Tämän lisäksi hän opettaa karjalan kieltä kansalaisopistossa ja kääntää kirjaa karjalaksi. Kääntämistyöhön Rapa haki apurahaa Karjalan Sivistysseuralta. Hän päätti kääntää Ronja Ryövärin tytär -teoksen suomesta karjalaksi. Kääntämisessä ruotsinkielinen alkuperäisteos on apuna varsinkin nimistön kohdalla. ”On mukavaa yhdistää eri töitä, ja aina ei tiedä, mitä sähköpostissa odottaa”, Rapa kuvailee. Parasta hänen mukaansa on olla mukana karjalan kielen elvyttämisessä ja käyttää työkielenä karjalan kieltä.
Rapa aloittaa myös apurahatutkijana kevään aikana karjalan oppiaineessa käynnistyvässä karjalan kielen verkkosanakirjahankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on laatia moderni karjalan kielen verkkosanakirja, joka huomioi kaikki karjalan kielen päämurteet ja jossa tulee olemaan mukana myös uudissanastoa. Projekti kestää todennäköisesti noin kolme vuotta ja sen rahoittajana toimii Suomen Kulttuurirahasto.
Opintojen tarjoamat hyödyt
Rapa korostaa, että kaikista hänen opiskelemistaan kielistä on ollut työelämässä hyötyä. Karjalan kielen opintojen hyötyä voi pitää suurimpana, mutta ruotsin kielen opiskelun tarjoamat kääntämisen opit sekä kielitieteelliset opit ovat olleet myös merkittäviä. Rapa haluaisi opiskella tulevaisuudessa venäjän kieltä, koska siitä olisi hyötyä karjalan kielen parissa. Myös pedagogiset opinnot kiinnostavat häntä.
”Menkää suoraan sitä kohti, mikä kiinnostaa ja menkää myös mahdollisuuksien mukaan epämukavuusalueelle. Omaa suuntaa voi löytää kokeilemalla, esimerkiksi sivuaineiden kautta”, Rapa korostaa. Lisäksi hän kehottaa olemaan hiukan ”tyrkky”, jotta oma osaaminen tulee esille. Rapa kertoo, että hänen omiin haaveisiinsa kuuluu työskennellä jatkossakin karjalan kielen parissa ja mahdollisesti työstää väitöskirjaa.
Haastattelun loppupuolella saimme työpaikkavinkin. Rapa nimittäin vinkkasi, että Joensuun kansalaisopistoon haetaan karjalan kielen opettajaa. Työtehtävästä on ollut ilmoitus UEFilaisten keskustelualustalla Viva Engagessa. Myös karjalan elvytyksen blogi on vierailemisen arvoinen. Sieltä löytyy ajankohtaista tietoa ja materiaaleja sekä ajankohtaista tiedotusta sanakirjahankkeesta.
Kristiina Janhunen
Kirjoittaja on kirjallisuuden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa.