Väitöskirjamatka: Enemmän kuin pelkkää tutkimusta

Ensimmäiset askeleet

Ajatus väitöskirjan tekemisestä heräsi päästyäni töihin LUT yliopistolle kesäksi 2021. Tuolloin Pro gradu -tutkimus oli viimeistelyä vaille valmis ja kauppatieteiden maisterin paperit melkein kädessä. Päästyäni kokemaan akateemisessa maailmassa työskentelyn olin innoissani ja vakuuttunut ensihetkistä lähtien. Kollegat suhtautuivat intohimoisesti työhönsä ja into tutkimuksen tekoon vei mukanaan.

Aloitin tohtoriopinnot Itä-Suomen yliopistolla tammikuussa 2022 ja olin ehtinyt työskennellä tätä aiemmin tutkimusavustajana LUT yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla reilut puoli vuotta. Kolmeen väitöskirjatutkimuksen parissa vietettyyn vuoteen on ehtinyt mahtua lukuisia tutkimuksen teon vaiheita. Väitöskirja on edennyt pala palalta ja artikkeli artikkelilta. Luottamus prosessiin ja ennen kaikkea itseen kantoi hedelmää. Kotimaiset ja kansainväliset sekä tutkijavaihdot esimerkiksi Japaniin ja Italiaan ovat antaneet uutta ajatuksen ruokaa tutkimukseen, mahdollistaneet kansainvälisten suhteiden rakentamisen sekä oman alan tutkimuksen aallonharjalla pysymisen. Nyt väitöskirjani on verkossa vapaasti luettavissa ja olen tiivistänyt keskeisimmät löydökset tähän blogikirjoitukseen.

Uusi väitöskirja syventyy etäjohtajien viestintään

Uusi väitöskirjani syventyy etäjohtajien viestintään asiantuntijapalveluyrityksissä. Väitöskirjani koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, joista ensimmäisessä tutkin etäjohtamisen käsitettä, sen määritelmiä ja ominaispiirteitä. Kun olin saanut laaja-alaisen ymmärryksen etäjohtamisen käsitteestä, aloitin aineistonkeruun asiantuntijapalveluyrityksissä haastattelemalla etäjohtajia. Ymmärtääkseni strategisempaa ja koko organisaation kattavaa sisäistä etäjohtamisviestintää, haastattelin 33 ylimmän johdon edustajaa. Halusin tutkia myös ulkoista viestintää, erityisesti asiakasviestintää, joka on asiantuntijapalveluyritysten selkäranka asiakkailta saatujen ostojen vuoksi. Haastattelin 31 keskijohdon edustajaa ymmärtääkseni etäjohtajien ja asiakkaiden välistä digitaalista viestintää. Haastattelut toteutettiin vuosina 2021–2022, jolloin johtajat toimivat etäjohtajina edustamissaan yrityksissä, ja digitaalinen viestintä oli erottamaton osa heidän työtään.

Digitaalisen viestinnän kaksoisluonne: mahdollisuus arvon luomiseen ja tuhoamiseen

Väitöskirjani rakentaa uuden ymmärryksen etäjohtajien viestinnän tavoitteista ja niiden mahdollisesta yhteydestä arvon luomiseen ja tuhoutumiseen digitaalisessa viestinnässä. Tunnistin, että on tilanteita, jolloin digitaalinen viestintä on tarkoituksenmukaista ja arvoa luovaa. Esimerkiksi monet rutiininomaiset työtehtävät, kuten säännölliset tiimi- ja yksilöpalaverit onnistuvat tyypillisesti hyvin digitaalisen viestinnän välityksellä. Toisaalta etäjohtajat eivät pystyneet hoitamaan kaikkia asioita, ainakaan kovin tehokkaasti, digitaalisen viestinnän välityksellä. Esimerkiksi uusien syvällisten ihmissuhteiden rakentaminen vaati usein kasvokkaisia kohtaamisia. Sama päti yhteisöllisyyden rakentamiseen.

Johtajan näkökulmasta on keskeistä ottaa hyöty irti nykyteknologian mahdollistamista digitaalisista viestintäkanavista ja käyttää niitä sellaisiin asioihin, joihin se on tarkoituksenmukaista. Kasvokkaisilla tapaamisilla on yhä paikkansa, mutta myös niiden järjestämisessä on hyvä käyttää harkintaa. Kasvokkainen kohtaaminen on järkevä silloin, kun se tuottaa selvää lisäarvoa verrattuna siihen, että sama asia olisi hoidettu digitaalisen viestinnän välityksellä.

Käytännön vinkkejä liike-elämän etäjohtajille

Etäjohtajien haastatteluista kävi ilmi, että moni pohti parhaillaan kasvokkaisen ja digitaalisen viestinnän käytön tasapainoa. Lisäksi keinot tunnistaa ja valita sopiva viestintäkanava erilaisiin tehtäviin pohditutti monia etäjohtajia. Tukeakseni viestinnän suunnittelua, muodistin erilaisiin viestintätilanteisiin sopivan kanavanvalintataulukon, minkä esitän seuraavassa taulukossa 1.

Taulukko 1. Kanavavalintataulukko.

Väitöstilaisuus 14. helmikuuta

Väitöskirjatyöni kolmen vuoden matka huipentuu pian väitöspäivään. Puolustan väitöskirjaani ystävänpäivänä, 14. helmikuuta, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata paikan päällä Carelia-rakennuksen C2-salissa tai etäyhteyksin Microsoft Teamsin välityksellä kello 12. Vastaväittäjänä toimii professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta, ja kustoksena apulaisprofessori Jonna Koponen Itä-Suomen yliopistosta.

Enemmän kuin pelkkää tutkimusta

Vaikka väitöskirjan valmiiksi saaminen, toisin sanoen akateemisen maailman ajokortin suorittaminen, on upea ja konkreettinen virstanpylväs, on matkasta jäänyt käteen paljon muutakin kuin pelkkä tutkimus. Väitöskirjaprosessi on ollut ennen kaikkea oppimisen ja kasvun matka. Se on opettanut kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vahvistanut uskoa itseeni. Matkan varrella olen kokenut sekä suuria onnistumisia että haastavia hetkiä, esimerkiksi artikkeleiden julkaisemisen parissa. Olen oppinut kokemuksen kautta, että akateemisessa maailmassa pikavoitot ovat harvinaisia ja menestys rakentuu ennen kaikkea sinnikkäällä työllä.

Samalla olen saanut tutustua huippututkijoihin ja käydä ajatuksia herättäviä keskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Läheiset kollegat ovat olleet merkittävässä roolissa ja kannustaneet väitöskirjan kanssa eteenpäin ratkaisukeskeisillä ehdotuksilla. Arvokasta on ollut myös kannustava ilmapiiri muiden väitöskirjatutkijoiden keskuudessa.

Väitöskirjan valmistuminen merkitsee yhden aikakauden päätöstä, mutta samalla se avaa ovia uusiin mahdollisuuksiin. Tutkimusaiheeni, etäjohtaminen ja viestintä asiantuntijapalveluyrityksissä, ei ole merkityksellinen vain akateemisessa kontekstissa, vaan sillä on laaja vaikutus myös käytännön työelämään. Odotan innolla, millaisia keskusteluja väitöskirja ja tulevat tutkimukset vielä tuovat mukanaan.

Kirjoittaja: Lotta Salin