Lähityö, etätyö vai hybridityö? Uudet linjaukset herättävät keskustelua

Viime viikkoina kotimaiset ja kansainväliset mediat ovat täyttyneet yritysten uusiin työntekemisen malleihin liittyvistä uutisista. Suuret kansainväliset yhtiöt, kuten Amazon, ovat kutsuneet työntekijänsä takaisin lähityöhön viitenä päivänä viikossa. Suomalaiset yritykset, kuten Planmeca, ovat vähentäneet työntekijöiden mahdollisuuksia etätyöhön kasvattaen heiltä vaadittujen toimistotyöpäivien määrää.

Tilanteen haasteena on, että työnantajat ja työntekijät kokevat muuttuneet työnteon mallit usein eri tavoin. Työnantajat korostavat puheenvuoroissaan lähityön mahdollisuuksia, kuten ketterää viestintää ja tiedonkulkua, parempaa yhteisöllisyyttä, tehokkuuden kasvua ja innovatiivisempaa ilmapiiriä. Työntekijät sen sijaan ovat kokeneet joutuneensa flexwashingin eli joustopesun uhreiksi. Joustopesu tarkoittaa, että työntekijät ovat saaneet katteettomia lupauksia työnantajiltaan joustavista työn tekemisen mahdollisuuksista. Remoten tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 69 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista kertoi kohdanneensa joustopesua ja 82 prosenttia vastaajista toivoi, että työelämän joustavuus turvattaisiin lainsäädännön avulla.

Uudet lähityön vaatimukset muuttavat työntekijöiden arkea

Suomalaiset ovat etätyöhön tottunutta kansaa.  Jo vuonna 2018 ennen koronapandemiaa 28 prosenttia suomalaisista 18–67-vuotiasta palkansaajista työskenteli etänä. Lähityön kasvu organisaatiossa ja asiantuntijarooleissa on muuttanut perusteellisesti monen työntekijän arkea viime viikkoina ja kuukausina. Korona-aikana monet uskalsivat muuttaa kauemmas yrityksen toimitiloista, ja lisääntyneet lähityön vaatimukset voivat nyt johtaa siihen, että työmatkoihin kuluu jopa 2–3 tuntia päivässä. Tämä on monesti pois esimerkiksi perheen ja harrastusten parissa vietetystä ajasta. Vaatimukset lähityön teosta voivat johtaa myös uusiin pakollisiin taloudellisiin investointeihin: jos pariskunta tai vanhemmat ovat aiemmin voineet vuorotella etä- ja lähipäivien välillä, uudet vaatimukset voivat pakottaa perheen hankkimaan toisen auton. Lisäksi lasten päivähoitojärjestelyt on ehkä mietittävä uudelleen, kun työmatkat ja ruuhkat vievät oman aikansa.

Maailmalta löytyy myös esimerkkejä, joissa työntekijät eivät ole palanneet toimistoille lähityöhön työantajien vaatimuksista huolimatta. Suuri yhdysvaltalainen teknologiayhtiö Dell kiristi lähityövaatimuksiaan keväällä 2024 ja on väitetysti monitoroinut VPN-yhteyksin työntekijöidensä sijaintitietoja varmistaakseen toimistopäivien toteutumisen. Sama yritys on linjannut, että mahdollisuus ylennykseen yrityksen sisällä edellyttää aktiivista toimistolla työskentelyä. Tästä huolimatta lähes puolet Yhdysvalloissa olevista Dellin työntekijöistä valitsee mieluummin etätyön uhraten mahdollisuuden ylennykseen organisaatiossa.

Kun puhutaan etä- ja lähityöstä, ei ilmaston näkökulmaa voi sivuuttaa. Kun suurempi määrä ihmisiä kulkee päivittäin tai useina päivinä viikossa toimistoille, yksityisautoilun määrä kasvaa ja ruuhkat lisääntyvät. Myös julkiset liikennevälineet voivat täyttyä odottamattomalla tavalla, jolloin vuoroja on lisättävä. Työpaikoille liikkuminen kuormittaakin työntekijän lompakon lisäksi myös ympäristöä ja ilmastoa.

Työnantajien linjanvedot ja perustelut

Työnantajat nostavat puheenvuoroissaan esiin erinäisiä lähityön etuja. Erityisesti tehokas viestintä ja informaation kulku, mutkattomampi yhteistyö, yhteisöllisyyden ylläpito sekä ajatus tuottavuuden kasvusta ovat yleisiä työnantajien argumentteja. Esimerkiksi Amazon perustelee, että lähityö toimistolla mahdollistaa ketterän yhteistyön sekä yhteyden kokemisen kollegoihin.

Suuri suomalainen hammashoidon teknologiaa valmistava yritys Planmeca joka kielsi etätyön henkilöstöltään maanantaisin ja perjantaisin, on perustellut linjaustaan sillä, että maanantai ja perjantai ovat työviikon kannalta merkittäviä päiviä. Organisaatiossa tiimit aloittavat maanantaisin työviikon yhdessä toimistolla ja paketoivat viikon samaan tapaan toimistolla perjantaisin.

Lähityön lisääminen voi yleisellä tasolla liittyä myös organisaatioiden toiveisiin tuottavuuden kasvusta. On tunnistettu, että heikosta osakekurssista kärsineet yritykset ovat keskivertoa halukkaampia kutsumaan henkilöstönsä takaisin toimistoille.

Tutkittuun tietoon perustuen ei kuitenkaan suoraan voida väittää, että lähityö olisi tehokkaampaa kuin etä- tai hybridityö. Kesäkuussa 2024 julkaistu Bloomin ja kollegoiden artikkeli tunnistaa, että hybridityöskentely kotoa käsin parantaa yrityksessä pysymistä eikä heikennä työntekijöiden suorituskykyä. Myös Stanfordin yliopiston tutkimuksen löydökset kertovat tehokkuuden kasvusta etätyössä. Vuonna 2020 etätyöntekijät olivat 5 % tuottavampia verrattuna lähityöntekijöihin ja vuonna 2022 jopa 9 % tuottavampia. Toisaalta saman yliopiston toinen tutkimus antaa viitteitä siitä, että täysi etätyö madalsi yksilöiden työn tuottavuutta noin 10 %.

Hyvinvointia etäjohtamisosaamisen ja etätyöosaamisen kautta

Kun puhutaan etä-, lähi- ja hybridityöstä, voidaan havaita, ettei yksi työn tekemisen malli sovi kaikille. Saman yrityksen työntekijöillä voi olla keskenään hyvinkin yksilöllisiä kokemuksia siitä, missä he tekevät työnsä tehokkaimmin ja millainen työn tekemisen malli edesauttaa työelämän ja muun elämän tasapainoa. Yhdelle sopii lähes täysi lähityö, toiselle lähes täysi etätyö ja kolmannelle hybridityö. Myös saman työntekijän tarpeet ja toiveet voivat vaihdella erilaisten elämäntilanteiden ja uravaiheiden aikana. Esimerkiksi perhetilanne ja asuinpaikka voivat vaikuttaa siihen, millainen työn tekemisen malli on kuhunkin hetkeen työntekijälle optimaalisin. Osuva toteamus onkin, että ”tuottavuus paranee vain, jos työpaikalla voidaan hyvin”. Subjektiivinen kokemus hyvinvoinnista edellyttää mahdollisuutta vaikuttaa oman työn tekemisen paikkaan ainakin jossain määrin.

Onnistunut etä- tai hybridityö vaatii osaamista sekä johtajilta että työntekijöiltä. Johtajilta vaaditaan etäjohtamisosaamista, mikä sisältää muun muassa taidon rakentaa luottamusta työntekijöihin ja taidon huolehtia riittävästä digitaalisesta ja kasvokkaisesta viestinnästä organisaatiossa. Lisäksi organisaatiot tarvitsevat laadullisia ja määrällisiä mittareita työn etenemisen seurantaan. Työntekijöiltä puolestaan vaaditaan etätyöosaamista, mikä tarkoittaa muun muassa itsensä johtamisen taitoa, ajan- ja kalenterin hallintaa sekä työn ja vapaa-ajan rajoista huolehtimista. Myös viestintätaidot ja taito käyttää tieto- ja viestintäteknologioita on tärkeää menestyksekkäässä etätyössä.

Kirjoittajat: Lotta Salin ja Jonna Koponen