Pysyvästi Pohjois-Karjalaan? Kansainvälisten opiskelijoiden kehitysideat alueen pitovoiman vahvistamiseksi

Millä edellytyksillä asettuisit Pohjois-Karjalaan valmistumisen jälkeen? Entä onko sinulla ideoita tai kehitysehdotuksia kansainvälisten opiskelijoiden alueelle asettumisen tukemiseen? Muun muassa nämä kysymykset esitettiin joukolle Itä-Suomen yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita, jotka osallistuivat CUDIS-hankkeen järjestämään Would you stay in North Karelia -työpajaan huhtikuussa 2025. Työpajan tuloksia esiteltiin hankkeen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteisessä Kansainvälistyvän Pohjois-Karjalan vastuulliset ratkaisut -kevätseminaarissa, ja tuloksia hyödynnetään myös maakuntaliiton strategiatyössä.

Työpajan keskustelua pohjustavia teemoja olivat työelämäyhteydet ja -taidot osana koulutusta, maakunnan työmahdollisuudet ja tukiverkostot. Vaikka lähtöoletuksena oli työpaikka alueen keskeisimpänä pitovoimatekijänä, keskusteluissa nousi esiin monia rakenteellisia epäkohtia, joihin puuttumalla kansainvälisten opiskelijoiden alueelle asettumista ja työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa.

Kielimuuri matalammaksi

Kaikille työpajaan osallistujille on tullut tai eri yhteyksissä tehty selväksi, että Pohjois-Karjalassa on kova kilpailu työpaikoista. Tietoa alueen työpaikoista on vaikea löytää. JobTeaserit ja vastaavat eivät ole tuttuja tai ne koetaan vaikeakäyttöisiksi erityisesti, jos haussa on rajatusti pienen alueen työpaikat. Korkeakoulutetuille avoimia työpaikkoja on varsin niukasti, puhumattakaan heistä, jotka vasta opettelevat suomea. Kansainvälisten opiskelijoiden näkemyksiä Suomesta kartoittaneen Pitkäsen ym. (2023, 25) tulokset ovat samansuuntaiset, sillä tutkimuksen vastaajista maahan asettumisen ja sopeutumisen suurimpia esteitä ovat kielimuuri (50 %) ja vaikeus löytää töitä (44 %).

Kun työpaikkailmoitukset julkaistaan vain suomeksi, karsitaan potentiaaliset muun kieliset hakijat pois. Myös kielitaitovaatimukset ovat korkeat – hyvää suomenkielentaitoa edellytetään miltei kaikissa tehtävissä riippumatta siitä, toimitaanko johtotehtävissä vai suorittavassa työssä esimerkiksi siivoojina. Työpajan osallistujilla heräsikin kysymys, onko kielitaitovaatimus tekosyy ulkomaalaisten työnhakijoiden ulossulkemiseksi. Ollaanko suomalaisilla työpaikoilla niin mukavuudenhaluisia, että työyhteisöihin ei haluta ylimääräistä (kieli)kuormitusta? Jos ei, työnantajien tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota rekrytointikäytänteisiin ja laajemmin myös työnantajamielikuvaan organisaation verkkosivuista ja viestinnästä alkaen. Voisiko Pohjois-Karjala ottaa mallia vaikkapa Saksasta, jossa yrityksiin rekrytoidut maahanmuuttajat voivat opiskella kieltä työaikana? Työpaikka tuo jatkuvuutta, pysyvyyttä ja motivoi kielen oppimista.

Työpajan osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että suomen kielen osaaminen on tärkeä osa Suomeen kotoutumista. Mahdollisuuksia opiskella suomea opintojen aikana kiitettiin. UEFin ja alueen muiden toimijoiden maksuton kielikurssitarjonta voisi kuitenkin olla käytännönläheisempää ja arkiseen vuorovaikutukseen keskittyvää. Keskusteluissa todettiin myös se, että pienen kielialueen kielen opiskelu on iso panostus tilanteessa, jossa työllistyminen heti valmistumisen jälkeen on epävarmaa ja oleskelulupa työnhakua varten suhteellisen lyhyt.

Tukea yhteyksien luomiseen

Kielitaidon lisäksi työpajan osallistujia puhututti myös verkostoituminen. Piilotyöpaikkojen löytymisen edellytyksenä ovat laajat (ammatilliset) verkostot. Myös UEFin uraseuranta (Suorsa 2022, 59) osoittaa, että kansainvälisille opiskelijoille omat verkostot ovat tärkein väylä työllistyä Suomessa. Itä-Suomen yliopiston eri koulutusohjelmissa yhteyksiä työelämään on tarjolla vaihtelevasti. Koulutukseen on mahdollista sisällyttää käytännönläheisiä työelämäesimerkkejä akateemisen koulutuksen laadusta tinkimättä. Työpajan osallistujien viesti on se, että suoria yhteyksiä ja mahdollisuuksia tavata alueen työnantajia tulisi olla tarjolla kaikille opintojen alusta alkaen. Kannatusta sai myös UEFin alumnitoiminnan kehittäminen sellaiseksi, että se auttaa kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksien muodostamista.

CUDIS-hankkeen maakunnallisia yritysvierailuja ja yrityksille suunnattua kehittämispalvelua pidettiin toimivina ratkaisuina yhteyksien luomisessa. Myös UEFin urapalvelujen kansainvälisille opiskelijoille suunnattua tarjontaa arvostettiin, mutta verkkokurssien tilalle ehdotettiin intensiivisempiä lähitoteutuksia. Suomalaisen työelämän käytännöt ja yritystoiminnan aloittamisen byrokratia ovat osa-alueita, joista tulisi tarjota tietoa kansainvälisille opiskelijoille jo opintojen alussa. Näin helpotettaisiin esimerkiksi sivutoimisen työskentelyn aloittamista.

Työelämäverkostojen lisäksi keskusteluissa nousivat esiin myös muut verkostot. Niiden merkitystä alueelle kiinnittymisessä ja kotoutumisessa ei pidä aliarvioida. Kävi ilmi, että opintojen aikana yhteyksiä muihin kansainvälisiin opiskelijoihin syntyy luontevasti, mutta suomalaiset opiskelijat jäävät etäämmiksi. Eriytymistä ylläpitää esimerkiksi se, että ainejärjestöt viestivät toiminnastaan pääosin suomeksi. Myös kursseilla ryhmät pysyvät liiaksi erillään.

Työpajaan osallistuneiden mukaan suomalaiset ovat auttavaisia ja ystävällisiä, mutta heihin on vaikea tutustua lähemmin. Kuitenkin juuri suomalaiset ystävät (25 %) ovat merkittävässä roolissa kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen sopeutumisen tukijoina, kuten Pitkäsen ym. (2023, 23) tutkimuksesta käy ilmi. Muita tärkeitä tukijoita ovat muun muassa opiskelupaikan henkilöstö (28 %). Esimerkiksi UEFin YUFE Friend -ystävätoiminta edistää vuorovaikutusta paikallisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä, mutta toimintamuoto ei ollut työpajan osallistujille tuttu. Myös paikallisten järjestöjen vapaaehtoistoiminta yleisesti ja maahanmuuttajille kohdennettu toiminta erityisesti oli suurimmalle osalle työpajan osallistujista vierasta. Tarjontaa ja mahdollisuuksia on jonkin verran, mutta tieto niistä ei ole kantautunut kansainvälisille opiskelijoille asti.

Ensimmäiset askeleet kohti kansainvälisempää maakuntaa

Korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla on kysyntää eri puolilla maailmaa. Yhdenkään kansainvälisestä maisteriohjelmasta valmistuneen ei ole pakko jäädä Suomeen, saati Pohjois-Karjalaan. Kuten eräs työpajan osallistuja totesi, Keski-Euroopasta saa varmemmin ja nopeammin töitä auttavalla kohdemaan kielitaidolla. Silti puheenvuoroissa toistui toive maakuntaan asettumisesta opintojen jälkeen.

Kansainväliset opiskelijat kertoivat arvostavansa alueen rauhallisuutta, turvallisuutta, puhtautta, luonnonläheisyyttä ja ystävällisiä ihmisiä. Pienten kaupunkien ihmisläheistä mittakaavaa kiiteltiin. Alueella, kuten muuallakin Suomessa, on hyvät koulutusmahdollisuudet ja palvelut. Perheelliset opiskelijat arvostavat myös erityisesti laadukasta päivähoitoa, peruskoulua ja tilavia opiskelija-asuntoja. Asuinympäristön puhtaus ja väljyys ovat elämänlaatua parantavia tekijöitä, kun mietitään alueen vetovoimaisuutta.

Maakunnan työllisyystilanne on haastava. Korkeakoulutetuille sopivia työpaikkoja ei ole suuria määriä tarjolla tai avautumassa lähitulevaisuudessakaan. Tästä huolimatta sekä aluekehittäjien että yritysten kannattaa tukea kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista ja työllistymistä. Alue on kansainvälistymisen näkökulmasta vasta kehittyvää seutua. Pohjois-Karjalassa asui vuonna 2022 noin 7800 vieraskielistä henkilöä. Heidän osuutensa (5 %) alueen väestöstä on noin puolet koko maan keskiarvosta.[1] Jotta koulutettuja, motivoituneita ja työelämävalmiita asukkaita pohjoiskarjalaan saadaan jäämään, tarvitaan muutosta niin toimintatapoihin kuin asenteisiin.
Työpajaan osallistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden viesti aluepäättäjille ja työnantajille kiteytyy kahteen ehdotukseen, joista voidaan aloittaa – työnhakua ja työllistymistä koskevan tiedonkulun tehostamiseen ja kielitaitovaatimuksissa joustamiseen.

Ihannetilanteessa tieto kansainvälisille opiskelijoille suunnatuista palveluista, koulutuksista, tapahtumista ja valmennuksista olisi jaossa ja saatavilla yhden luukun periaatteella. Korkeakouluissa tulisi varmistaa, että tietoa on tarjolla opiskelijoille heti opintojen alusta alkaen.

Toinen askel koskee suomen kielen osaamistason maltillistamista rekrytoinneissa. Suomen kielen opiskelu on kansainväliselle osaajalle kannattava investointi vasta työllistymisen jälkeen. Moni kansainvälinen opiskelija hankkii suomen perusteet opiskeluaikana, hyvän tason saavuttaminen vaatii aikaa ja harjoittelua. Työpaikoilla voidaan onneksi tukea ja vauhdittaa motivoituneiden työntekijöiden kielen oppimista varsin vaivattomasti. Alkuun pääsee esimerkiksi Kielibuustin opein ja materiaalein.[2] Myös monet hankkeet tarjoavat maksuttomia koulutuksia ja materiaaleja työnantajien avuksi. CUDIS-hankkeen lisäksi kannattakin tutustua esimerkiksi VETOA-hankkeen[3] ja Talent Hub Eastern Finland -hankkeen[4] ja WiNK-hankeen[5] tarjontaan, jos organisaation toiminta-alueena on Itä-Suomi.

Kirjoittanut projektipäällikkö Anna Logrén (CUDIS-hanke).

Lähteet

Kielibuusti 2025. Kielibuusti. Portti suomen ja ruotsin oppimiseen. https://www.kielibuusti.fi/fi.

Pitkänen, Ville ym. 2023. International students in Finland: studies, everyday life, employment and plans for the future. International Talent Finland Research Project, E2 Research.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2023. Pohjois-Karjalan kansainvälisen toiminnan tiekartta. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2023/09/Kansainvalisen-toiminnan-tiekartta.pdf.

Suorsa, Outi 2022. Kansainväliset opiskelijat työmarkkinoilla. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteet vuosina 2016–2020. Publications of University of Eastern Finland General Series 28. University of Eastern Finland, Joensuu.

THEF 2025. Talent Hub Eastern Finland. https://uefconnect.uef.fi/talent-hub-eastern-finland/.

Tilastokeskus 2025. Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää. https://stat.fi/fi/uutinen/Vieraskielisten-maeaerae-kasvoi-yli-50-000lla-vuonna-2024-Uudenmaan-vaeestoestae-laehes-viidennes-ulkomaista-syntyperaeae.

VETOA 2025. Veto- ja pitovoimaa Pohjois-Savon hyvinvointialueelle (VETOA). https://uefconnect.uef.fi/veto-ja-pitovoimaa-monikulttuurisesta-tyoyhteisosta-pohjois-savon-hyvinvointialueelle-vetoa/.

WiNK 2025. WiNK – töihin Pohjois-Karjalaan. https://uefconnect.uef.fi/wink/.


[1] Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2023, 4; Tilastokeskus 2025.
[2] Kielibuusti 2025.
[3] VETOA 2025.
[4] THEF 2025.
[5] WiNK 2025.