Digi- ja kansainvälisyyskehittämispalvelun toteutus ja hyvät käytännöt

Korkeakouluopiskelijat ovat pienille ja keskisuurille yrityksille voimavara. He voivat tuoda koulutukseensa perustuvaa tuoretta näkökulmaa yrityksen toiminnan kehittämiseen. Parhaimpia tuloksia ovat onnistuneet rekrytoinnit. Tyypillinen polku tähän on työharjoittelu tai työelämälähtöinen opinnäyte. Mitä muuta vastavuoroisia hyötyjä tuottava työelämäyhteistyö voisi olla? CUDIS-hankkeen vastaus on yrityksille suunnattu kehittämispalvelu, jonka keskiössä on yritysten digi- ja kansainvälisyysvalmiuksien vahvistaminen. Palvelu toteutettiin hankkeessa vuonna 2024 ja 2025. Tutustu toteutuksen vaiheisiin ja hyödynnä parhaat käytännöt kursseilla, koulutuksissa tai työpajoissa.

Yrityksille uutta tietoa ja ideoita kehittämisen tueksi

Kehittämispalvelun tavoitteena oli tarjota Pohjois-Karjalassa toimiville yrityksille tietoa niiden digi- ja kansainvälisyysvalmiuksista hyödynnettäväksi esimerkiksi strategiatyössä tai päivittäisten toimintojen tehostamisessa. Yritykset saivat käyttöönsä opiskelijatiimien laatimat yksilöidyt, konkreettisia toimenpiteitä sisältävät kehittämissuunnitelmat. Toteutuksen aikana muodostui vahvat yhteydet yritysten sekä kansainvälisyyteen että digitalisaation erikoistuneiden opiskelijoiden kesken. Se loi hyvän pohjan jatkaa yhteistyötä esimerkiksi työelämälähtöisten opinnäytteiden tai harjoittelujen muodossa.

Opiskelijoille käytännön kokemusta ja työelämäkontakteja

Kehittämispalvelu toimi opiskelijoille käytännönläheisenä ympäristönä koulutuksesta saadun tietotaidon soveltamiseen teoreettisten opintojen vastapainoksi. Kehittämispalvelu tarjottiin viiden opintopisteen laajuisena työelämäopintona maisterivaiheen humanististen alojen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille sekä suomenkielisissä että kansainvälisissä koulutusohjelmissa. Myös jatko-opiskelijat ja näiden alojen vastavalmistuneet työnhakijat olivat tervetulleita mukaan. Tavoitteena oli, että palvelussa muodostettaisiin monilaiset opiskelijatiimit kummankin alan vahvuuksien esille tuomiseksi ja vertaisoppimisen mahdollistamiseksi.

Vaikka kukin tiimi perehtyi tarkemmin yhteen yritykseen palvelun aikana, kehittämispalveluun osallistuneet opiskelijat tutustuivat myös muihin toteutuksessa mukana olleisiin yrityksiin. Maakunnan yrityskenttä tuli siten tutuksi useamman yrityksen kautta. Opiskelijoille palvelu tarjosi erinomaisen mahdollisuuden osoittaa omat vahvuutensa ja osaamisensa konkreettisesti työelämän edustajille.

Yhteistyökumppaneiden sparrauksella alkuun

Hankkeen kehittämispalvelu ei syntynyt tyhjästä. Alusta alkaen suunnittelussa saatiin tukea ja ohjausta kokeneemmilta. Jo hankkeen valmisteluvaiheessa päätettiin, että palvelussa hyödynnetään olemassa olevia työkaluja ja mittareita synergiaetujen saavuttamiseksi. Hankkeessa arvioitiin samalla niiden soveltuvuutta koulutuskäyttöön ja sitä, millaisia digitalisaation ja kansainvälistymisen ulottuvuuksia ne tuovat esiin.

Kehittämispalvelussa hyödynnettiin ensinnäkin VTT:n Digikypsyystyökalua ja toisella kierroksella myös AI-työkalua, joiden käyttämiseen hanke sai arvokkaita neuvoja VTT:n ApuaDigiin -verkostosta. Oppia ja sparrausta saatiin erityisesti verkostossa mukana olevalta Lapin AMK:lta, jonka YAMK-kurssilla on käytetty Digikypsyystyökalua ja sitä täydentäviä analysointityökaluja. Toiseksi kehittämispalvelussa käytettiin Business Finlandin ja Helsingin Kauppakamarin kehittämää Talent Boost -mittaria. Myös sen käyttöön saatiin tukea ja opastusta. Vastavuoroisesti hankkeessa koottiin palautetta käyttökokemuksista näille organisaatioille työkalujen ja mittarin jatkokehittämisen tueksi.

Kehittämispalvelun toteutuksen valmistelu

Yhteistyökumppaneiden sparrauksen jälkeen suunnittelussa edettiin kehittämispalvelun sisällön ja materiaalien valmisteluun. Toteutus mitoitettiin niin, että sen läpivienti on sujuvaa kahden opettajan – humanistisen alan ja tietojenkäsittelytieteen – yhteistyönä. Hankehenkilöstö myös testasi tarkemmin työkalujen ja mittareiden ominaisuuksia.

VTT:n Digikypsyys-työkalun avulla voidaan arvioida yrityksen valmiutta ja halukkuutta hyödyntää ja ottaa uusia digiteknologioita käyttöönsä. Työkalun tarkastelutasot keskittyvät strategiaan, liiketoimintamalliin, asiakasrajapintaan, organisaatioon ja prosesseihin, ihmisiin ja kulttuureihin sekä informaatioteknologiaan. (Ks. VTT 2025a.) AI-työkalun tarkastelutasot ovat strategia ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, kompetenssi ja yhteistyö, prosessit, data ja teknologia (ks. VTT 2025b).

Talent Boost -mittari on kehitetty selvittämään organisaation kyvykkyyttä rekrytoida kansainvälinen osaaja ja johtaa monikulttuurista työyhteisöä (ks. Talent Boost 2025). Erityisesti johdon HR-henkilöstön käyttöön kehitetyn mittarin avulla organisaatio voi tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita (mp.). Testauksen jälkeen hankkeessa todettiin, että mittaria on syytä täydentää, jotta kansainvälisyyden ulottuvuuksista saadaan kokonaisvaltaisempi kuva. Mittarin rinnalle laadittiin kysely, jossa huomioitiin muun muassa kansainvälisyyden määrittely, työntekijöiden vastaanottavuustaidot, kansainvälisten työntekijöiden integroitumisen tuki, kielivalmiudet, kieliteknologioiden käyttö ja lokalisointi.

Valmistelun aikana todettiin myös, että opiskelijoiden on harjoiteltava työkalujen ja mittarin käyttöä ennen kartoitusvaihetta, jotta tietojen kirjaaminen on mahdollisimman sujuvaa. Lisäksi perehdytykseen sisällytettiin kansainvälistymistä ja digiteknologioita koskevan työelämäsanaston ja kenttätutkimuksen perusteiden kertaus sekä tutustuminen alueen yritysrakenteeseen, suomalaiseen yrityskulttuuriin ja tiimityön periaatteisiin. Opiskelijoille suunnatut orientaatiotapaamiset (12,5 h) rakentuivat pitkälti näiden teemojen ympärille.

Kehittämispalvelu tarjottiin opiskelijoille viiden opintopisteen kokonaisuutena, jonka voi sisällyttää humanistisen osaston ja tietojenkäsittelytieteen laitoksen koulutusohjelmien työelämäopintoihin tai -portfolioon. Hyväksytyn opintosuorituksen edellytyksenä oli vähintään 80 % läsnäolo sekä kirjalliset tehtävät. Oppimisympäristönä käytettiin DigiCampus-alustaa. Palvelun kokonaiskesto oli noin 2,5 kuukautta.

Materiaalit ja aikataulu

Kehittämispalvelussa kerättiin tietoja yritysten toiminnasta. Palvelun toteutuksesta yrityksille laadittiin tutkimustiedote ja tietosuojaseloste. Yritysten edustajat antoivat kirjallisen suostumuksensa kartoituksen tekemiseen. Myös VTT:n ja Business Finlandin työkaluista ja tietojen tallennuksesta informoitiin ja sovittiin kirjallisesti. Vastaavasti opiskelijat sitoutuivat kirjallisesti toteutuksen periaatteisiin ja luottamuksellisen tiedon tietoturvalliseen käsittelyyn.

Yritysten osallistuminen kehittämispalveluun pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi. Palvelun markkinointimateriaaleissa esiteltiin tiiviisti palvelun tavoite, hyödyt ja aikataulu. Yrityksen tarpeiden mukaan palvelussa oli mahdollista keskittyä digi-, AI- tai kansainvälisyyskypsyyden arviointiin – tai kaikkiin niihin. Palvelua markkinoitiin laajasti eri toimialoja edustaville Pohjois-Karjalassa toimiville yrityksille. Minimissään yrityksiltä edellytettiin 2–2,5 h kartoitukseen osallistumiseksi. Halutessaan yritysten edustajien oli mahdollista osallistua meet & greet -tapaamiseen (1 h) ja päätöstapaamiseen (2 h) Joensuun kampuksella.

Opiskelijoiden kirjalliset tehtäviin sisältyi henkilökohtaisen oppimistavoitteita ja tiimityötaitoja koskevan pohdinta ja loppuraportti sekä opiskelijatiimien laatima kehittämissuunnitelma yrityksille. Lisäksi tehtäviin sisältyi hissipuhe yritysten edustajille meet & greet -tapaamisessa, kehittämissuunnitelman tulosten esittely yrityksen edustajalle ja tiimityön tulosten esittely lopputapaamisessa. Kehittämissuunnitelmien tuloksia ei tietoturvasyistä käsitelty yhteisissä tilaisuuksissa.

Kehittämissuunnitelmassa esiteltiin digitalisaatiota ja kansainvälistymistä koskevien kartoitusten tulokset. Niiden analysoinnissa hyödynnettiin VTT:n DigiSWOT-taulukkoa apukysymyksineen yrityksen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien erittelemiseksi. Taulukkoa sovellettiin myös kansainvälistymistä koskevien tulosten analysointiin. Kehittämissuunnitelmiin valittiin tulosten perusteella keskeisimmät kehittämiskohteet konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi tiivistettynä.

Edellä kuvattujen lähtökohtien pohjalta kehittämispalvelun toteutus tiivistettiin kahdeksaan vaiheeseen:

• Orientaatio 1 (2,5 h): toteutuksen ohjeet, ryhmäytyminen, yritykset Pohjois-Karjalassa, suomalainen yrityskulttuuri
• Orientaatio 2 (2,5 h): yritysten digikypsyyden mittaaminen: VTT:n työkalut ja niiden testaus, ryhmäytyminen
• Orientaatio 3 (2,5 h): yritysten kansainvälisyyskypsyyden mittaaminen: Talent Boost -mittari, kysely ja niiden testaus
• Orientaatio 4 (2 h): yritysten esittäytyminen ja meet & greet, tiimityön periaatteet ja tiimien muodostaminen
• Orientaatio 5 (3 h): kenttätyön periaatteet, kartoitusten toteuttaminen, kehittämissuunnitelma ja muut ohjeet
• Kartoitusten toteuttaminen (1 kk): tiimien kartoitukset yrityksissä, kehittämissuunnitelman laatiminen, ohjaustapaamiset hankehenkilöstön kanssa
• Päätöstapaaminen (2 h): tiimien oppimistulokset, palaute
• Kirjallisten töiden palautus: kehittämissuunnitelman ja loppuraportin palauttaminen arvioitavaksi

Orientaatiovaihetta seurasi opiskelijatiimien itsenäisen työskentelyn vaihe. Tiimit järjestivät yritysten edustajien tapaamiset, kartoituksen toteutuksen ja tulosten käsittelyn sekä kehittämissuunnitelman kirjoittamisaikataulun. Yrityksiä koskevan materiaalin käsittelyssä ja tallentamisessa käytettiin yliopiston tarjoamaa O365-ympäristöä. Hankehenkilöstö antoi tiimeille kehittämissuunnitelmien luonnoksista palautetta ja tarjosi myös muuta neuvontaa muun muassa viikoittaisissa help desk -etätapaamisissa akuuttien ongelmatilanteiden varalle.

Tekemällä oppii ja muita uusia ratkaisuja

Kehittämispalvelun toteutus sujui niin suunnittelijoiden kuin osallistujien näkökulmasta hyvin. Opiskelijat sitoutuivat ja paneutuivat toteutukseen huolellisesti. Kaikki yritykset saivat kehittämissuunnitelmat käyttöönsä. Opiskelijat saivat käytännön kokemusta ja tietoa digitalisaatiosta ja kansainvälistymisestä yrityksissä. Toteutus kehitti myös muun muassa projektityötaitoja, laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja esiintymistaitoja. Yritykset saivat tuoreita ideoita sisäisten ja ulkoisten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Verkostoituminen uusien osaajien kanssa johti useampaan työharjoittelupaikkaan ja opinnäyteyhteistyöhön.

Kehittämispalvelun kummallakaan toteutuskerralla ei ilmennyt suuria epäkohtia. Hankehenkilöstön kokemuksen karttuessa kehittämispalvelusta hahmottui kuitenkin joitakin käytännön toteutukseen liittyviä asioita, joita voi seuraavalla toteutuskerralla huomioida paremmin. Mitä siis kannatta muistaa jatkossa? Entä mitä on hyvä pitää mielessä, jos suunnittelee vastaavan toteutuksen käynnistämistä ensimmäistä kertaa?

Yritysten osallistuminen

• Kohdenna kehittämispalvelu pk-yrityksiin. Ne hyötyvät todennäköisesti suuria yrityksiä enemmän lisäresursseista ja ulkopuolisesta näkökulmasta toimintojensa kehittämisessä.
• Varaa riittävästi aikaa yritysten rekrytointiin. Hyödynnä tässä aktiivisesti organisaatiosi työelämäverkostoja ja yritysrajapinnassa toimivia yhteistyökumppaneita.
• Tarjoa yrityksille mahdollisuus valita kansainvälistymisen, tekoälyn ja digiteknologian teemoista heidän tarpeisiinsa räätälöity, rajattu osa-alue kehittämiskohteeksi. Näin palvelu vastaa kohdennetummin yrityksen tiedontarpeisiin.
• Tarjoa yrityksen edustajille erilaisia vaihtoehtoja esittäytymiseen ja verkostoitumiseen opiskelijoiden kanssa. Pidä tapaamiset lyhyinä ja tehokkaina.

Opiskelijat

• Varaa orientaatiovaiheeseen riittävästi aikaa kahden eri koulutusalan opiskelijoiden ryhmäytymiselle. Tämä nopeuttaa tiimien sitoutumista. Ryhmäytymistä voi tukea esimerkiksi ainejärjestöjen kanssa järjestettävän vapaamuotoisen tutustumisen ja yhteisen tekemisen avulla.  
• Sisällytä ohjelmaan tehtävä ja/tai taustalukemisto, joka auttaa opiskelijoita hahmottamaan ja ilmaisemaan omia vahvuuksiaan. Tästä on hyötyä tiimityössä ja yritysten tapaamisissa.
• Varaa tiimeille vähintään yhdestä kahteen viikkoa pelkästään aikataulujen sovittamiseen yritysten edustajien kanssa. Näin tiimeille jää paremmin aikaa keskittyä raportointivaiheeseen, jos aloitus viivästyy.

Muutama muistutus ja bonusvinkki

• Käytännön logistiikan ja ohjauksen näkökulmasta sopivin ryhmäkoko kehittämispalvelulle on enintään 20 opiskelijaa ja 10 yritystä kahden opettajan toteuttamana.
• VTT:n mittareita käytettäessä järjestelmään syötetään vain todellisten yritysten tietoja datan laadun varmistamiseksi. Tietojen tallentamiseen tarvitaan aina yrityksen kirjallinen suostumus.
• Kehittämispalvelun tuloksena voi löytyä aiheita, joiden laajuus sopii työharjoitteluun tai opinnäytteeseen. Suunnitteluvaiheessa kannattaa selvittää ja laatia kattava lista opintojaksoista, jotka sopivat myös näitä suppeampien aiheiden ja toimeksiantojen jatkotyöstämiseen. Tämä edistää yhteistyön jatkuvuutta, lisää yrityksen saamia hyötyjä sekä tarjoaa uusille opiskelijaryhmille työelämäyhteyksiä ja mahdollisuuden kehittää työelämätaitojaan.

Kehittämispalvelu sopii koulutuksiin, joissa panostetaan opiskelijoiden työelämätaitoihin ja verkostoitumiseen. Palvelun käytännönläheiset työskentelytavat tarjoavat uusia oivalluksia substanssiosaamisen hyödyntämisestä ja soveltamisesta aidoissa työelämän tilanteissa. Yrityksille palvelun lisäarvo on kartoitusten tulosten lisäksi kontakteissa uusiin osaajiin ja yliopiston asiantuntijoihin, mikä luo hyvät edellytykset monialaisen yhteistyön rakentamiselle.

Jos kiinnostuit ja haluat lisätietoja toteutuksesta, otathan yhteyttä!

Kirjoittanut: Projektipäällikkö Anna Logrén, [email protected].

Lue aiheeseen liittyvä UEFin artikkeli (13.6.2024): Pohjoiskarjalaisille yrityksille suunnattu kansainvälinen kehittämispalvelu syvensi yritysten suhteita yliopistoon ja lisäsi opiskelijoiden tietoutta alueen työmahdollisuuksista

Lähteet

Talent Boost 2025. Talent Boost -mittari / Talent Boost Index. https://survey.zef.fi/gqsgmtcs/index.html.

VTT 2025a. Digikypsyystyökalu. Kuinka valmis organisaatiosi on digitaaliseen muutokseen? https://digimaturity.vtt.fi/?lang=fi.

VTT 2025b. Tekoälykypsyystyökalu. Kuinka valmis organisaatiosi on tekoälyn käyttöön? https://ai.digimaturity.vtt.fi/?lang=fi.