Monikielisessä hankkeessa toimiminen – Making it work
Hankkeemme toimintaympäristö on monikielinen ja -kulttuurinen. Kansainväliset opiskelijat ja työnhakijat ovat toimintamme keskiössä, joten kaikenlainen monikielistä vuorovaikutusta edistävä testailu ja ideointi on ollut mukana hankkeessa jo alusta lähtien. Vaikka toimimmekin käytännössä pääasiassa englanniksi ja suomeksi, emme ole rajanneet muita kieliä pois. Mitä olemme tähän mennessä kokeilleet ja oppineet? Tässä on lyhyt esittely erilaisista ratkaisuista, joita olemme edistäneet saavutettavuutta.
Käännössovellukset
Käännössovellukset ovat monille tuttuja päivittäisessä työssä etenkin kirjoitetun tekstin kääntämisessä, mutta puheen kääntäminen lienee harvinaisempaa. Me kokeilimme puheen suoraa kääntämistä koulutustapahtumassamme Teamsin käännetyillä live-tekstityksillä suomesta englanniksi. Teams luo puhujan puheesta tekstitykset halutulle kielelle, jotka näkyvät käyttäjien tietokoneen näytöllä. Koulutuksessamme heijastimme Teams-näkymän valkokankaalle, jolloin osallistujat pystyivät seuraamaan tekstityksiä. Tekstitykset syntyivät nopeasti ja olivat yleisön mukaan melko ymmärrettäviä, vaikkeivat täydellisiä.
Havaitsimme, että sovellusta käytettäessä on tärkeää puhua kirjakieltä tarpeeksi nopeasti ja rytmittää erilliset lauseet selkeästi toisistaan. Sovellus ei siis ainakaan tässä kehitysvaiheessaan ole varmin vaihtoehto tilanteisiin, joissa käydään rennompaa keskustelua. Sen sijaan asiatyyliset tekstit, kuten ohjeet ja esitykset, jotka luettaisiin suoraan paperista, voisivat kääntyä varsin hyvin.
Käännössovelluksia, kuten Google Kääntäjää, käytettiin myös koulutustapahtumien osallistujien kesken pienryhmissä testimielessä erilaisten kieliparien kanssa ja tiedonhaun yhteydessä. Nämä tilanteet, joissa keskustelua on käyty osallistujien vahvimmilla kielillä käännössovellusten avulla, ovat tuoneet virkistävää vaihtelua keskusteluihin, sillä monelle yhteisenä kielenä käytetty englanti ei kuitenkaan ole äidinkieli. Haasteita kuitenkin löytyi: liiallista puhekielisyyttä piti välttää, puherytmin piti olla sopiva ja harvinaisimpia kieliä ei löytynyt valikoimasta ollenkaan.
Tulkkaus
Käytimme erään koulutustilaisuuden esiintyjien puheen kääntämisessä ammattitulkkeja, jotka tulkkasivat suomenkielisen puheen englanniksi simultaanisesti. Simultaanitulkkauksessa tulkki tulkkaa samaan aikaan kuin puhuja puhuu. Tämä on siis nopeampi tulkkauksen muoto kuin vuorotellen puhuminen. Itä-Suomen yliopistolla on käytössään tulkkauskopit laitteineen eli tulkkaus saatiin järjestettyä varsin kätevästi. Tulkit hoitavat tulkkauksen kopeissa ja yleisössä tulkkausta tarvitsevat kuuntelevat sitä salissa kuulokkeiden avulla. Tulkit ymmärtävät merkityksiä ja sen, mitä halutaan sanoa selkeämmin kuin koneet, ja välittävät puhutun viestin oikein perille. He eivät hämäänny puhekielisyydestä tai täytesanoista, jotka ovat haaste käännössovelluksille.
Mitä ottaa huomioon tulkkauksessa? Tulkeille on tärkeää toimittaa ajoissa tietoa käsiteltävistä aiheista ja niiden järjestyksestä esimerkiksi lähettämällä heille esiintyjien diat ja tapahtuman aikataulu. Tärkeää on myös tarkistaa, että kaikki laitteet toimivat. Esiintyjille on hyvä neuvoa, että puheessa täytyy pitää pieniä taukoja, jotta tulkit ehtivät tulkata kaiken.
Millaista palautetta saimme? Tulkkaus herätti kiinnostusta osallistujiemme kesken. Osalle tulkkaus voisi olla uravaihtoehto ja yrityksen edustajille tarvittava palvelu. Tulkeilta myös kyseltiin paljon käytännön asioista, kuten valmistautumisesta. Eräs parannusehdotus koski laitteistoamme; kuulokkeemme eivät olleet tarpeeksi äänieristettyjä, joten esiintyjän ja tulkin ääni kuultiin samaan aikaan, mikä oli häiritsevää.
Ensi syksynä tarjoamme UEFissa tulkkausta opiskeleville mahdollisuuden harjoitella simultaanitulkkausta hankkeen koulutustapahtumissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi lyhyiden esitysten (max. 30 minuuttia) tulkkausta 5–10 minuutin osioissa vuorotellen kahden tai kolmen opiskelijan voimin. Opiskelijat saavat näin harjoitusta aidoista tulkkaustilanteista työelämäkokemusta kerryttäen. Samalla he saavat vahvistettua verkostoja koulutuksiin osallistuvien työelämäedustajien kanssa.
Sekoitellen
Kuten jo aiemmin todettu, olemme käyttäneet suomea ja englantia sekä muita kieliä rinnakkain. Kirjalliset materiaalit, kuten ohjeet, olemme pyrkineet antamaan suomeksi ja englanniksi, ja joissakin tapauksissa ruotsiksi. Tulkkauksen tueksi olemme pyytäneet esiintyjien ja kouluttajien materiaalit englanniksi, vaikka esityskieli on suomi. Haluamme, että osallistujillamme on mahdollisuus palata esitysten materiaaleihin, ja englanniksi mahdollisimman moni pystyy niihin tutustumaan.
Koulutuksissamme yleinen keskustelu ja kysymykset voidaan käydä niillä kielillä, mitä puhujat keskenään osaavat. Haluamme kannustaa keskustelevaa ja avointa ilmapiiriä, jossa osallistujat kokevat itsensä ilmaisun mahdollisimman helpoksi. Koitamme varmistaa, että kaikki tulevat ymmärretyksi eikä kukaan jää ulkopuolelle tärkeistä keskusteluista. Parhaillaan joustava ilmapiiri myös rohkaisee osallistujaa haastamaan kielitaitoaan.
Jatkamme näitä kokeiluja hankkeen edetessä ja pidämme mielemme avoimena. Otamme myös erilaiset ehdotukset ja palautteen lämpimästi vastaan.
– Oona Järvinen, projektisihteeri