Liikuntalääketieteen käytännön harjoittelumahdollisuuksien kasvu ja tutkimusyhteistyön merkitys

Viime vuosien aikana liikuntalääketieteen oppiaineessa on tapahtunut merkittävä muutos harjoittelumahdollisuuksien ja tutkimusyhteistyön osalta. Vielä ennen vuotta 2021 harjoittelupaikkoja tai pro gradu -aiheita oli tarjolla vain satunnaisesti, eikä oppiaineen tutkimustoiminta ollut systemaattisesti kytköksissä opiskelijoiden opintoihin. Tämä tilanne muuttui ratkaisevasti Golfix-hankkeen myötä, joka avasi uuden väylän opiskelijoiden osallistumiselle tutkimukseen. Hankkeesta on sittemmin valmistunut useita pro gradu -töitä, ja se toimi katalyyttinä laajemmalle kehitykselle. Samana vuonna käynnistyi myös Diames-yhteistyöhanke, joka keskittyy tyypin 1 diabeteksen hoidon ja liikunnan yhteyksiin. Myös tämä tutkimus on tuottanut useita aiheita pro gradu -töihin.

Harjoittelun merkitys korostuu erityisesti maisterivaiheessa, jossa opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua tutkimukseen monipuolisissa tehtävissä. Näiden roolien kautta opiskelijat eivät ainoastaan saa käytännön kokemusta, vaan myös syventävät ymmärrystään liikuntalääketieteellisistä menetelmistä ja tutkimusprosesseista. Harjoittelupaikat toimivat sillanrakentajina teorian ja käytännön välillä, mahdollistaen oppimisen todellisissa kliinisissä ja interventioympäristöissä.

Harjoittelun rooli maisterivaiheessa

• Harjoittelijoina
• Palkattuina ohjaajina (esim. sauvakävelyohjaaja, kuntosaliohjaaja)
• Tutkimusapulaisina tai tutkimushoitajina
• Terveysvalmentajina osana interventioita

Monipuolinen tutkimuskokemus

Tämä käytännönläheinen osallistuminen edistää oppimista ja tarjoaa opiskelijoille arvokasta kokemusta monipuolisista tutkimusasetelmista, kuten kliinisistä tutkimuksista, mini-interventioista sekä satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista. Opiskelijat pääsevät perehtymään ja osallistumaan erilaisten interventioiden suunnitteluun ja toteutukseen hyödyntäen etäkuntoutuksen, liikuntaneuvonnan ja terveysvalmennuksen menetelmiä.

Lisäksi opiskelijat osallistuvat fyysisen aktiivisuuden arviointiin hyödyntäen sekä subjektiivisia että objektiivisia menetelmiä, kuten itsearviointikyselyitä ja mittalaitteisiin perustuvia seurantoja. He tutustuvat laaja-alaisesti erilaisiin kyselylomakkeisiin, joita käytetään liikuntalääketieteellisessä tutkimuksessa, ja oppivat soveltamaan niitä osana interventio- ja seurantatutkimuksia. Tämä kokonaisuus vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden mittaamisen monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä tutkimusasetelmien luotettavuuden kannalta.

Harjoittelijoiden määrän kasvu

Harjoittelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2024 mukana oli seitsemän opiskelijaa, vuonna 2025 määrä nousi kahdeksaan, ja vuoden 2026 ennuste on jo yksitoista opiskelijaa – ja lisää on tulossa syksyllä. Tämä kehitys kertoo oppiaineen tutkimustoiminnan vahvistumisesta ja sen tiiviistä kytkeytymisestä opetukseen. Lisäksi opiskelijat tekevät edelleen harjoittelua suuressa määrin myös eri puolilla Suomea.

Miksi tämä on tärkeää?

Liikuntalääketieteen kenttä tarvitsee osaajia, jotka hallitsevat sekä teorian että käytännön. Harjoittelun ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää taitojaan todellisissa kliinisissä ja interventioympäristöissä. Samalla se vahvistaa oppiaineen asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuskentässä. Lisäksi nämä kytkökset tukevat jatkokoulutettavia ja valmistuneita tohtoreita, sillä he pääsevät ohjaamaan pro gradu -töitä ja osallistumaan laajoihin tutkimuskokonaisuuksiin, mikä vahvistaa heidän akateemista ja kliinistä osaamistaan.

Liikettä, tietoa ja terveyttä – yhdessä kohti vaikuttavampaa tulevaisuutta, kuin joukkuepelissä!

Vanhempi yliopistonlehtori Mika Venojärvi