Liikuntaa, mielenterveyttä ja tietovisainhoa Etelä-Haagassa
Liikuntalääketieteen päivät järjestettiin tänäkin vuonna Hotel Haaga Central Parkissa, Helsingissä. Tapahtuman pääteema oli ajankohtainen: liikunta ja mielenterveys.
Konferenssin ensimmäinen päivä alkoi teeman taustoituksella. Ensimmäisessä puheenvuorossa psykiatrian erikoislääkäri Outi Linnaranta kertoi mielenterveydestä ilmiönä sekä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Seuraavana vuorossa oli Australiasta asti Haagaan matkustanut tutkija Ben Singh Etelä-Australian yliopistosta. Hän esitteli liikunnan ja mielenterveyden yhteyttä selittäviä mekanismeja. Ennen lounastaukoa estradille hyppäsi vielä Itä-Suomen yliopiston professori Tomi Mäki-Opas, joka avasi kiinnostavassa esityksessään liikuntainterventioiden kustannus- ja arkivaikuttavuutta mielenterveyden ongelmien hoidossa.
Lounaan jälkeen esitysvuorossa olivat psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen (”Liikunta koetun hyvinvoinnin lähteenä”), tutkimusprofessori Timo Partonen (”Fyysinen aktiivisuus ahdistuksen ja masennusoireiden hoidossa”) ja psykiatrian dosentti Tanja Laukkala (”Miten liikkumista ja liikuntaa hyödynnetään osana mielenterveyden hoitoa Suomessa?”). Jokainen esitys oli rakennettu hyvin ja niiden sisällöt avarsivat ajatuksia niin tutkimuksen tekemisen kuin tutkimusnäytön soveltamisen suhteen. Päällimmäisinä jäivät kuitenkin mieleen Ojasen määritelmä onnellisuudesta (”Onnellisuus on tila ja kokemus, jossa ei tarvitse miettiä, onko kaikki ollut ennen paremmin, eikä myöskään pohtia, onko tulevaisuudessa luvassa jotain parempaa – vaan on tyytyväinen ja kiitollinen siitä, mitä juuri tällä hetkellä on.”) ja Partosen opit vuorokausirytmin merkityksestä hyvinvoinnille. Näistä varsinkin jälkimmäinen oli henkisesti kova isku allekirjoittaneelle iltaihmiselle.
Pääpuheenvuorojen jälkeen alkoivat tutkimusesittelyt, joiden ”Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteydet mielen hyvinvointiin” -sessioon osallistuin itsekin. Esitellyt tutkimukset olivat mielenkiintoisia, ja oli hienoa nähdä, että liikunnan ja mielenterveyden yhteyttä tutkitaan yhä enemmissä määrin myös muualla Suomessa, kuten Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Esittelijöiden joukossa oli myös muita tutkijoita, joilla oli kytköksiä Itä-Suomen yliopistoon. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala esitteli PANIC-tutkimuksen aineistoon perustuvia tutkimustuloksia.

Tutkimusesittelyjen jälkeen käynnistyi ”Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024” -kilpailun finaali, jossa kamppailivat väitöskirjatutkija Päivi Herranen (Jyväskylän yliopisto), liikuntatieteiden maisteri Iida Mustakoski (UKK-instituutti), liikuntatieteiden tohtori Juha Peltonen (Helsingin urheilulääkäriasema) ja väitöskirjatutkija Katri Ruutu (Folkhälsan). Jokaisessa tutkimuksessa oli voittajapotentiaalia, mutta kirkkaimman mitalin vei lopulta Peltonen tutkimuksellaan ”Jaksoittainen hypoksia säilyttää kestävyysurheilijoilla hemoglobiinimassan sekä parantaa hapenottokykyä ja suorituskykyä palattaessa merenpinnan tasolle hypoksialeiriltä”. Vaikka omista (suhteellisen vähäisistä) urheilufysiologian kursseistani onkin jo useampi vuosi aikaa, tutkimus vakuutti asetelmallaan ja huippu-urheilun arkeen sovellettavilla tuloksillaan. Vuoden nuoreksi liikuntalääketieteen tutkijaksi valittiin Mustakoski, jonka tutkimus ”Vammat ja sairaudet huipputason naisjalkapalloilijoilla Suomessa – neljän vuoden terveysseurannan tulokset” tarjosi niin ikään tärkeää uutta tietoa naisjalkapalloilijoiden harjoittelun tueksi.
Pitkä päivä huipentui iltajuhlaan. Hauskaa oli pitkälle yöhön, vaikka minusta ja Turun yliopiston tutkijoista toista vuotta putkeen kasatun joukkueen tietovisarevanssi päättyikin vahvan alun jälkeen katkeraan tappioon.

Konferenssin toinen päivä alkoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin erinomaisella esityksellä, jossa hän nosti esille koulujen roolin liikkumisen ja mielenterveyden edistämisessä, haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten liikunnan lisäämisessä sekä Icehearts-toiminnan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukemisessa. Päivän muista esityksistä vastasivat neurologian professori Kaisa Hartikainen (”Liikunta aivojen hyvinvoinnin ja sekä työssä jaksamisen tukena”), fysioterapeutti Juho Korpi (”Mielenterveyspotilaiden liikunnallinen kuntoutus – fysioterapeuttinen näkökulma”), tutkijat Soile Puhakka ja Marja Seppänen (”Miten asuinympäristö ja luonto vaikuttavat liikkumiseen ja mielenterveyteen?”), psykologian tohtori Anu Kangasniemi (”Kun mieli jumittaa – Miten motivoida asiakasta liikkumaan ja tukea käyttäytymisen muutosta?”), urheilupsykologi Tiia Eggert (”Kehomieli törmäyskurssilla”) ja urheilupsykologi Riikka Pasanen (”Joustava mieli liikunnassa ja urheilussa – aktiiviliikkujan ja urheilijan näkökulma”). Lisäksi Ben Singhin toisessa puheenvuorossa ”Physical Activity and Health – Effectiveness of Interventions” saimme kuulla tuloksia hänen tutkimusryhmänsä vielä julkaisemattomista meta-analyyseista, jotka vahvistavat käsitystämme liikunnan merkityksestä nuorten aivoterveydelle.
Toiseen päivään kuuluivat myös erilaiset teemasessiot, joista valitsin ”Ajankohtaiset teemat tutkijoille” -osion. Sessiossa Jyväskylän yliopiston professori Neil Cronin piti kiehtovan esityksen älypuhelimen ja tekoälyn käytön mahdollisuuksista kansalaistieteen työkaluina. Jyväskylää edusti myös apulaisprofessori Elina Sillanpää, joka kertoi biopankkien hyödyntämisestä suomalaisessa liikuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tästä esityksestä tulivat mieleen hienot muistot maisteriprojektini aikaisesta UK Biobank -seikkailusta. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, liikuntatieteiden tohtori Kaisu Martinmäki Polar Electro Oy:lta esitteli puettavien kuluttajalaitteiden avulla kerättävää tutkimusdataa.

Tapahtuma oli tälläkin kertaa yksi työvuoteni kohokohdista. Ainoana miinuspuolena voi pitää sitä, että kaksi päivää kului nopeasti, ja oli vaikea ehtiä vaihtamaan ajatuksia kaikkien samankaltaista tutkimusta tekevien tutkijoiden kanssa.
Kannustan kaikkia liikuntalääketieteen ja terveysliikunnan tutkimuksesta kiinnostuneita opiskelijoitamme osallistumaan ensi vuoden Liikuntalääketieteen päiville!
Juuso Jussila
väitöskirjatutkija
kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö