Merkityksellinen väitöskirjamatka – Ideasta tutkimukseksi ja golfin terveysvaikutusten erityisasiantuntijaksi

”Uuden aloittaminen on innostavaa, mutta myös jännittävää. Toivon antoisaa ja merkityksellistä matkaa väitöskirjatyön parissa itselleni” –1.9.2021 tutkimuspäiväkirjaan kirjoitetuilla saatesanoilla aloitin matkani kohti liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjaprojektia ja konkreettisesti automatkan kohti Kuopiota aineistonkeruuta Tarina Golfiin.

Nyt tammikuussa 2024 tätä kirjoitusta viimeistellessä ja marraskuussa 2023 päättynyttä väitösmatkaa tarkastellessa tunnen syvää kiitollisuutta siitä, miten uskomattoman ja ainutlaatuisen ajanjakson viimeisen parin vuoden aikana olen saanut kokea. Olen vilpittömästi kiitollinen myös kaikille väitöskirjaprosessia niin akateemisesti kuin oikeassa elämässä tukeneille. Kiitos teille kaikille. Väitöskirjan tekeminen on ollut juuri sitä mitä kaipasin: käytännön tutkimustyön tekemistä alusta asti ja oman osaamisen syventämistä. En olisi ikinä kuvitellut, että löytäisin keinon yhdistää itselleni kaksi tärkeää asiaa, golfin ja liikuntalääketieteen, ammatillisesti näin hyvin ja uniikilla tavalla sekä pystyä tuottamaan kansainvälisesti uutta ja merkittävää tutkimustietoa lajin puolesta, jonka parissa olen saanut viettää koko elämäni. Lisäksi tutkimustyö on kirkastanut visiotani ja antanut uutta merkitystä toiseen ammattiini, golfvalmentajan työhön. Golfin terveysvaikutukset ovat tutkitusti moniulotteisia ja merkittäviä. Tämä näkökulma ohjaa entistäkin kirkkaammin toimintaani jatkossa. Valmentajan ammatista ja laajasta lajiosaamisesta on ollut myös merkittävästi apua väitöspolulla sekä akateemisessa maailmassa.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on reflektoida tarkemmin itselleni ja jakaa lukijalle matkaa väitöskirjatyöni parissa. Toivon erityisesti, että nuoret alle 30-vuotiaat tutkijat ja opiskelijat voivat saada tästä vertaistukea (etenkin muut korona-aikana väitöskirjaa työstäneet ja väitelleet) sekä motivaatiota omien unelmiensa tavoitteluun akateemisella uralla.

GOLFIX-tutkimus – Ajatuksesta ideaksi ja toteutukseen

Väitöskirjatutkimus perustuu yhdessä dosentti Mika Venojärven, professori Heikki Tikkasen ja professori Mikko Hiltusen kanssa vuonna 2021 perustettuun tutkimusryhmään. Lisäksi tutkimuksessa olemme saaneet hyödyntää kansainvälisiä erityisosaajia ETH Zürichin ja Edinburghin yliopistoista.

Itselläni oli jo kandi- ja maisterivaiheen opintoihin hakiessa selkeä visio siitä, että haluaisin tutkia lisää golfin terveysvaikutuksia. Olin aikaisemmin toiminut golfopettajana jo useamman vuoden sekä viettänyt lapsuudesta asti lähes kaiken vapaa-aikani golfkentillä. Olin aina kiinnostunut siitä, miten golfin parissa on paljon hyväkuntoisia senioreita ja vanhimmat asiakkaanikin olivat yli 90-vuotiaita ja edelleen hyvässä fyysisessä, henkisessä ja sosiaalisessa kunnossa. Toisaalta lajin ulkopuolella on vuosia elänyt ja elää edelleen vahvasti pinttynyt teema, ettei golfin pelaamista lasketa liikunnaksi tai golf ei ole urheilua.

Tämä sytytti kipinän lähteä selvittämään tarkemmalla tasolla golfin terveysvaikutuksia ikääntyneiden näkökulmasta sekä luomaan vankempaa tieteellistä pohjaa golfin terveysvaikutuksilla. Ajatus oman tutkimusryhmän perustamisesta ja tutkimuksen toteuttamisesta syntyi jo vuonna 2019 kandi- ja maisterivaiheen opintojen aikana, kun liikunta ja terveysopintojaksolla selvisi, että luennoitsijana toiminut Heikki oli myös aktiivinen ja innokas golfari. Luennon päätteeksi menin Heikin juttusille ja kerroin ideasta ja että haluaisin aloittaa tutkimussuunnitelman tekemisen. Heikki innostui ideasta ja kertoi, että oli Mikon kanssa leikitellyt ajatuksella vastaavasta tutkimuksesta.

Tästä hetkestä alkoi GOLFIX-tutkimuksen matka, ja jälkikäteen olenkin miettinyt, miten merkityksellinen sekä tärkeä kohtaaminen ja vastaanotto Heikillä oli nuoren opiskelijan intoa ja unelmaa kohtaan. Heikki järjesti yhteispalaverin Mikon kanssa, ja tästä tutkimusaihio lähti kehittymään sekä myös Mika tuli mukaan tutkimukseen. Meitä kiinnosti erityisesti ikääntyneiden keskuudessa suosittujen kognitiivisesti haastavien terveysliikuntamuotojen akuutit terveysvasteet aivoterveyden sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden näkökulmasta. Lisäksi meitä kiinnosti tutkia liikunnan vaikutuksia aidossa ja todellisessa ympäristössä laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella, jotta liikunta olisi rinnastettavissa normaaliin arkiliikuntaan ja täten tutkimustulokset laajemmin yleistettävissä tavalliseen elämään. Tämän teeman ympärille muodostui tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset.

Varsinkaan lääketieteentutkimuksen toteutus ei ole koskaan yksinkertaista ja helppoa, mutta oman lisämausteena toteutukseen toi 2020-luvulla alkanut koronapandemia. Tämä laajensi myös GOLFIX-tutkimusta, ja selvitimme lisäksi fyysisen aktiivisuuden ja elämänlaadun kausittaista vaihtelua suomalaisten seniorigolfarien keskuudessa koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Lisäksi pandemia vaikutti jälkikäteen ajateltuna todella paljon konkreettisiin tekijöihin tutkimuksen toteutukseen liittyen, joita ei välttämättä osaa ajatella: esimerkiksi maailmanlaajuinen puolijohdepula pandemian aikana vaikutti konkreettisesti siihen, että tutkimuskäyttöön (ja tutkimusbudjettiin) soveltuvia tutkittaville tarvittavia puhelimia sai metsästää viikkotolkulla eri liikkeistä sekä pitkät tavarantoimitusajat vaikuttivat tutkimusmittareiden toimitukseen siten, että mittareita haettiin postista juuri ennen tutkimuksen alkua. Lisäksi alueelliset kokoontumisrajoitukset ja määräykset loivat oman haasteen aineistonkeruulle. Mutta tästäkin selvittiin (huumorilla ja väitöskirjaohjaajien rauhallisella asenteella), ja koronapandemia toi myös uuden merkittävän näkökulman tutkimukselle. Golfin suosio kasvoi merkittävästi pandemian myötä, ja myöhemmin osajulkaisustamme selvisi, että golf piti seniorit liikkeessä koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Positiivisesti ajateltuna, golfin näkyvyyden kannalta tutkimuksen toteutus ei olisi voinut olla parempi, ja uskonkin tämän näkökulman vaikuttaneen merkittävästi myös poikkeuksellisen suureen kansainväliseen medianäkyvyyteen.

Varsinainen viiden päivän tutkimus toteutettiin Tarinagolfissa Siilinjärvellä. Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen lajiryhmään: golf, sauvakävely ja kävely. Tutkittaville tehtiin fysiologiaan liittyviä mittauksia ennen ja jälkeen yksittäisen liikuntasuorituksen. Heiltä otettiin verikokeita, mitattiin verenpainetta sekä tehtiin tasapainoon, kognitioon ja tunnetiloihin liittyviä mittauksia.

Tarkemmalla tasolla GOLFIX-tutkimuksen aineiston keruuseen voit tutustua oheisen blogi-tekstin kautta: https://blogs.uef.fi/uefllt/2021/10/21/golfix-liikuntaa-ja-aivotyota/

Yhteiskunnan haasteet tutkimusaiheen taustalla

Haluaisin avata teille vielä tarkemmin väitöskirjani aihetta ja johdatella teidät lektion tavoin siihen, miksi ikääntyneiden liikuntatottumuksiin ja liikunnan terveysvaikutuksiin olisi jatkossa tärkeä kiinnittää enemmän huomiota niin yksilö- ja väestötasolla.

Väestön ikärakenne ja tulevaisuuden haasteet

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestörakenne on merkittävästi muuttunut. Globaali väestön ikääntyminen on keskeinen terveyshaaste seuraavan 27 vuoden aikana. Väestöennusteen mukaan tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa, sillä vuoteen 2050 mennessä joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias. Tämä asettaa merkittäviä paineita hyvinvointiyhteiskunnan terveyspalveluille erityisesti huoltosuhteen heikentyessä tulevien vuosien aikana. 

Väestön ikääntyminen on monimutkainen ilmiö, mikä koskettaa meitä kaikkia. Nykyisillä elintapatottumuksilla pidempään elävät ihmiset tulevat kohtaamaan erityisesti elintapasidonnaisia terveyshaasteita, kuten sydän- ja verisuonitauteja sekä kognitiivista heikkenemistä ikääntymisprosessin aikana. Elintapasidonnaiset sairaudet aiheuttavat merkittävän uhan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle sekä kustannuksille.

Väestön ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka sisältää sekä yhteiskunnallisia toimenpiteitä, mutta erityisesti yksilötason elintapamuutoksia. Tämän vuoksi onkin elintärkeää kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten terveysliikuntaan ja liikuntatottumuksiin, jotka tutkitusti auttavat vähentämään näiden elintapasidonnaisten sairauksien esiintyvyyttä ja lieventämään niiden vaikutuksia.

Miksi emme liiku, vaikka tiedämme liikunnan terveysvaikutukset?

Liikunnalla on suuri merkitys sekä yksilön että väestönterveyden kannalta. Liikunta on yksi tärkeimmistä muokattavista elintapakäyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä, ja se tuottaa lukuisia terveyshyötyjä. Liikunta on terveyttä suojaava ja ylläpitävä tekijä. Säännöllisellä kohtuukuormitteisella liikuntaharjoittelulla voidaan pienentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä dementian eri muotoihin.

Liikunnan kiistattomista terveysvaikutuksista huolimatta suomalaiset eivät liiku tarpeeksi. Lokakuun lopussa julkaistun Terve Suomi -tutkimukseen mukaan vain noin kolmannes yli 65-vuotiaista suomalaista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti viikoittain. Liikkumattomuus onkin maailman terveysjärjestön mukaan jo neljänneksi suurin ennenaikaisen kuoleman riskitekijä.

Liikunta on kuitenkin paljon muutakin, kuin kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Liikunta tuottaa erilaisia tunteita, auttaa hallitsemaan stressiä ja ennaltaehkäisemään mielenterveyshaasteita. Se luo mahdollisuuden kehittyä, saavuttaa onnistumisen kokemuksia ja lisätä sosiaalisia suhteita, mikä voi parantaa elämänlaatua ja täten motivoida etenkin ikääntyneitä jatkamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen parissa.

Koronapandemia

Keväällä 2020 kuitenkin koko maailma kirjaimellisesti pysähtyi koronapandemian myötä. Erityisesti ikääntyneiden liikuntatottumuksen kokivat merkittäviä muutoksia, sillä pandemian aiheuttamat rajoitustoimet kohdentuivat erityisesti heihin. Tutkimuksissa havaittiinkin pandemian ensimmäisen aallon aikana, että ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus väheni jopa 40 % Suomessa. Lisäksi rajoitustoimet vähensivät merkittävästi sosiaalisia kontakteja, mikä vaikutti negatiivisesti ikääntyneiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tulevaisuus näyttääkin, miten koronan aiheuttama liikkumattomuus vaikuttaa pidemmällä aikavälillä väestön terveyteen, etenkin ikääntyvien osalta.

Erityisesti pandemian ensimmäisen aallon aikana sisäliikuntatilojen ollessa suljettuna, erilaiset ulkoliikuntamuodot kasvattivat suosiotaan. Erityisesti golfin suosio kasvoi, sillä vaikka suurimmassa osaa Eurooppaa golfkentät olivat suljettuina, erityistoimenpiteiden myötä golfkenttiä pystyttiin pitämään auki Suomessa. Kevät- ja kesäkaudella 2020 golf saavutti ennätyksellisen suosion, kun golfkierroksia pelattiin yli neljä miljoonaa, mikä merkitsi 40 %:n kasvua verrattuna vuoteen 2019. Ilmiö innostikin meitä tutkimaan tarkemmalla tasolla yli 65-vuotiaiden golfin pelaajien fyysistä aktiivisutta sekä elämänlaatua pandemian ensimmäisen aallon aikana.

Koronapandemia ja tilanteeseen sopeutuminen

Mutta mitä tapahtui koronapandemian pitkittyessä? Kokoontumisrajoitusten jatkuessa ja liikuntapaikkojen sulkeutuessa uudestaan, muuttuneeseen tilanteeseen oli pakko sopeutua. Vaihtoehtoja eri ulkoliikuntamuodoista oli löydettävä. Ulkona liikkuminen tarjosi mahdollisuuden fyysiseen aktiivisuuteen samalla, kun vältettiin suljettuja tiloja ja suuria väkijoukkoja. Pandemian edetessä huomattiinkin, että ulkolajien ja luontoliikunnan suosio kasvoi merkittävästi, ja toivottavasti ulkoliikunnan trendi jatkuu myös tulevien vuosien aikana.

Pandemian aikana kävely, sauvakävely ja golf olivat terveysturvallisia ulkoliikuntamuotoja, joiden aikana oli mahdollisuus noudattaa 2-metrin turvaväliä sekä muita rajoitustoimia. Lisäksi ne ovat ikääntyneiden keskuudessa suosittuja terveysliikunnan muotoja, joissa on alhainen vammariski, jonka vuoksi niitä voidaan harrastaa läpi elämän. Kaikki nämä kolme liikuntamuotoa sisältävät kestävyysliikuntaa, mutta golf ja sauvakävely ovat kognitiivisesti vaativampia verrattuna perinteiseen kävelyyn. Golf vaatii strategista ajattelua ja jatkuvaa kognitiivista osallistumista, sillä pelaajan on ratkaistava pelin erilaisia kognitiivisia haasteita, kuten etäisyyksien arviointia, mailojen valintaa ja useita olosuhteiden muuttujia. Sauvakävely puolestaan edellyttää tarkkaa rytmiä ja samanaikaista käsi-jalka-koordinaatiota.

Mutta voiko vain yksittäisellä arkisella liikuntasuorituksella vaikuttaa omaan terveyteen?

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen liikuntaharjoittelu muun muassa edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen sekä tehostaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa.  Liikunta parantaa myös aivojen verenkiertoa ja hapetusta sekä edistää aivojen välittäjäaineiden toimintaa, mikä vaikuttaa kognitioon. Erityisesti kestävyysliikunnan vaikutuksia kognitioon on tutkittu, ja vaikuttaisi, että liikuntasuoritus, joka sisältää kestävyysliikunnan lisäksi myös muita elementtejä, kuten lihaskunnon, tasapainon ja silmä-käsi-koordinaation harjoittamista, voisi olla pelkkä kestävyysliikunta tehokkaampaa harjoittelua ikääntyneillä.

Kestävyysliikunnan välittömiä vasteita sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä kognitioon on kuitenkin tutkittu enimmäkseen nuoremmilla henkilöillä tarkkaan kontrolloiduissa laboratorio olosuhteissa. Eri kestävyysliikuntamuotojen välittömistä vaikutuksista iäkkäämpään väestöön sen sijaan tiedetään vähemmän. Lisäksi lisätietoa tarvitaan eri liikuntamuotojen arkivaikuttavuudesta, eli siitä minkälainen vaste liikuntasuorituksella saadaan oikean elämän ympäristössä laboratorio olosuhteiden ulkopuolella. Tämä on tarpeen, jotta voimme suositella liikuntaa vieläkin paremmin ennaltaehkäisevänä tekijänä ja hoitomuotona ikääntymisen haasteita vastaan. Tämä innosti selvittämään tarkemmalla tasolla yksittäisen golfkierroksen sekä 6 km sauvakävely ja kävelylenkin välittömiä vasteita. Uskoisin, että tarkemmat tiedot yksittäisten liikuntasuoritusten merkityksestä terveydelle voivat myös motivoida yksilöitä pitämään parempaa huolta päivittäisestä liikkumisesta.

Väitöskirjan artikkelit ja keskeiset havainnot

Kesän 2020 koronarajoituksista huolimatta seniorigolfarien fyysinen aktiivisuus lisääntyi merkittävästi muihin samanikäisiin verrattuna. Golfarien fyysinen aktiivisuus kokonaisuutena nousi 24 prosenttia, ja kohtalainen fyysinen aktiivisuus jopa 37 prosenttia. Koronapandemiaa edeltäneeseen talvikauteen 2019 verrattuna golfarit kävelivät 26 prosenttia enemmän ja heidän paikallaanolonsa väheni 21 prosenttia.

Sekä golfkierroksella että kuuden kilometrin sauvakävely- tai kävelylenkillä oli välittömiä positiivisia vaikutuksia iäkkäiden sydän- ja verisuoniterveyteen huolimatta harjoitteiden erilaisesta kestosta ja kuormittavuudesta. Ne kaikki laskivat osallistujien systolista verenpainetta, kävely ja sauvakävely myös diastolista verenpainetta. Verrattuna sauvakävelyyn ja tavalliseen kävelyyn golfin peluu on intensiteetiltään matalatehoisempaa, mutta golfkierroksen pidemmän keston ja suuremman energiankulutuksen myötä kuormittavampaa, mikä näytti vaikuttavan myönteisesti veren rasvaprofiiliin. 

Kaikki tutkitut liikuntamuodot paransivat kognitiivista toimintaa kognitiivisten testien perusteella, mutta sauvakävely ja kävely paransivat vielä vaativampia toimeenpano- ja ohjaustoimintoja harjoitteen kestosta ja intensiteetistä riippumatta. Mahdollisesti harjoittelun suhteellisen matalan intensiteetin vuoksi mikään näistä liikuntamuodoista ei vaikuttanut veren BDNF- ja CTSB-pitoisuuksiin, joiden ajatellaan heijastavan liikunnan hyötyjä aivoissa. 

Tulosten perusteella näitä vanhemmalle väestölle hyvin soveltuvia liikuntamuotoja voi suositella terveille iäkkäille terveyden edistämisen sekä sydän- ja verisuonitautien sekä kognitiivisen heikkenemisen ehkäisyn tueksi.

Tutkimuksen mediahuomio ja uutistiedotteet

Väitöskirjan osatutkimukset, jotka osoittivat tutkittujen liikuntamuotojen vaikutukset sydän- ja verisuoniterveyteen ja kognitioon, saivat erityisen paljon kansainvälistä mediahuomiota. Kaikista osatutkimuksista julkaistiin mediatiedotteet, joihin on linkit alla.

• Golfin pelaaminen edisti suomalaisten seniorigolfarien fyysistä aktiivisuutta ja elämänlaatua jopa pandemian aikana
• Golf, kävely ja sauvakävely hyödyksi iäkkäiden terveydelle
• Golf, kävely ja sauvakävely paransivat kognitiivisia toimintoja iäkkäillä

Erityisesti mieleen on jäänyt ensimmäinen osajulkaisun ja samalla ensimmäisen tieteellisen artikkelin julkaiseminen BMJ Open Sport & Exercise Medicine -lehdessä. Artikkeli valittiin koko BMJ konsernin Press releaseen, jonne valittiin kyseisestä lehdestä vain kaksi artikkelia vuonna 2023. Tutkimus herätti valtavasti mediakiinnostusta erityisesti kansainvälisessä mediassa. Osajulkaisuista on julkaistu yli 1000 uutista lähes 30 eri maassa ympäri maailmaa. Lisäksi artikkeleista on uutisoitu myös USA:ssa TV-formaateissa.  Muun muassa Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan Health Publishing -julkaisu, UK The Times ja Yhdysvaltalainen CBS News -uutiskanava raportoivat tutkimustuloksista.

Uskomaton fiilis, että kovan työn tuloksena pienen tutkimusryhmämme kanssa Suomesta olemme pystyneet kiteyttämään uniikin tutkimusidean toteuttamisesta lähtien tieteellisesti kansainvälisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Golf liikuttaa maailmanlaajuisesti valtavan määrän ihmisiä päivittäin ja onkin erityisen hienoa välittää uutta tieteellisesti merkittävää tutkimustietoa golfarien terveyteen liittyen.

”The joke goes that golf is a great way to ruin a perfectly nice walk, but when it comes to health benefits golf could actually be better than a nice walk.”

– The Times 28.10.2023

Väitöstilaisuus

Kesä 2023 sai hienon päätöksen yhteenvedon esitarkastuksen jälkeen, kun väitöskirjan virallinen väittelylupa myönnettiin elokuussa. Tästä alkoi valmistautuminen itse väitöstilaisuuteen. Väitöstilaisuus järjestettiin 6.11.2023 väitöksen aiheeseen ja koronavuosien teemaan sopivalla tavalla etänä verkkovälitteisesti Teams-kautta. Väittelin itse Sveitsistä, vastaväittäjä Jari Parkkari Tampereelta ja kustoksena toimi Mika Kuopiosta. Tämä sopi mielestäni tilanteeseen, ajankuvaan ja väitöskirjan teemaan loistavasti. Väitöstilaisuus luonnollisesti jännitti ja liittyihän siihen myös omalla tapaa pientä haikeutta, olihan parin vuoden väitöskirjamatka tulossa päätökseen.

Itse väitöspäivään valmistauduin huolellisesti hyödyntäen myös kilpaurheilusta itselle tuttuja tapoja, aamulla ennen tilaisuutta kävin vielä lenkillä ja nauttimasta vuorimaisemista, koin olevani levollisin mielin ja tiesin olevani valmis koitokseen. Väitöstilaisuus oli hyvällä tavalla haastava ja erittäin palkitseva. Väittelyn lomassa tosiaan huomasi olevansa aiheensa erityisasiantuntija, ja tämä loi erittäin positiivisen kokemuksen tilanteesta. Uskon, että moni nuorempi väitöskirjatutkija voi samaistua siihen, että etenkin artikkelipohjaisen väitösmatkan aikana vertaisarvioiden ja reviewer 2 kommenttien lomassa voi kyseenalaistaa omaa aihetta ja osaamista. Vastaväittäjäni oli erittäin taitava luomaan haastavaa ja yhteistä akateemista keskustelua, kuitenkaan yleisöä unohtamatta. Väitöstä oli parhaimmillaan seuraamassa yli 90 henkilöä, ja olen jälkikäteen kuullut kiitosta tilaisuudesta.

Oli myös mukava huomata, miten hyvin akateemisteen perinteiden kunnioittaminen onnistui myös modernilla tavalla. Ennen väitöstä pidimme muun muassa perinteisen pre shrerry -tilaisuuden verkossa ennen väitöksen alkamista ja olin tilannut ennakkoon vastaväittäjän puolisolle kukkatoimituksen, itse kukkakauppias soitti vielä väitöspäivänä kukkien toimituksen jälkeen kiittääkseen tämän vanhan perinteen vaalimisesta ja toivotti tsemppiä väitökseen. Varsinaisen väitökseen jälkeen pidimme myös etäkahvit ja onnittelutilaisuuden, jossa korkkasimme myös samppanjapullot. Etäväitöksen takia perinteistä karonkkaa ei ollut mahdollista järjestää samana iltana, vaan tilaisuus oli sovittu 25.11.2023. Väitöspäivänä menimme puolisoni kanssa ravintolaan juhlistamaan saavutusta.

Karonkka

Ympyrä sulkeutui ja väitösmatka sai arvoisensa päätöksen kun, karonkka järjestettiin lauantaina 25.11.2023 Master Golfin klubitalolla, Bodomin kartanolla Espoossa. Oli hieno päästä näkemään väitöskirjaan vaikuttaneet ohjaajat, esitarkastajat ja kustos livenä sekä tietysti perhettä ja ystäviä. Pidimme tutkimusporukalla ensin perinteisen akateemisen karonkan. Suosittelen ehdottomasti perinteisen akateemisen karonkan järjestämistä, tämä oli erittäin mukava hetki yhdessä juhlistaa kaikkia tutkimukseen vaikuttaneita ja tietysti vastaväittäjää sekä muistella tutkimuksen toteutusta. Tämän jälkeen liityimme muiden vieraiden joukkoon. Yhteensä meitä oli paikalla yli 80 henkeä. Perinteitä kunnioittaen Mika löi minut länkiritariksi nro 131. Ritarikunta on aikoinaan perustettu Osmo Hännisen ideasta vaalia tutkimustoimintaa ja tehdä tutkimusta sekä siirtää osaamistaan tuleville tutkimus sukupolville. On hienoa päästä olemaan osa tätä yhteisöä, ja toivottavasti aikanaan välittää omaa osaamista nuoremmille tutkijoille.

Vieraiden ja tilaisuuden yllätykseksi illallisen päätteeksi olin tilannut ennakkoon mentalisti ja taikuri Marko Poskiparran viihdyttämään teemalla tiede ja taikuus. Ohjelmanumero oli erittäin hauska, ja kontrasti sopi hauskalla tavalla tilanteeseen. Perustuuhan lopuksi taikuuskin ja mentalismi tieteeseen ihmisten eleiden tulkinnan kautta.

Liikuntaharjoittelun terveysvaikutukset koostuvat toistuvista yksittäisistä liikuntasuorituksista

Palataan vielä lopuksi lektioon ja vuoteen 2050. Miltä oma tilanteeni näyttää silloin 56-vuotiaana, jos päättäisin pelata 2 kierrosta golfia viikossa kesäkauden aikana seuraavan 27 vuoden ajan? Suomessa pelin kausiluontoisuus huomioiden tämä tarkoittaisi omalla kohdalla 50 kierrosta vuoden aikana.

Vuoteen 2050 mennessä:

• Olisin pelannut 1350 golfkierrosta (ja todennäköisesti hukannut vähintään saman määrään palloja pelikierrosten aikana)
• Olisin lyönyt, laskenut, löytänyt ja suunnitellut pelistrategian kannata vähintään 100 000 lyöntiä (ja tunnollisesti myös tehnyt saman määrän harjoituslyöntejä)
• Olisin ottanut noin 18 miljoonaa askelta pehmeällä alustalla (osan tosin varmasti myös epätasaisella alustalla metsässä palloja etsiessä)
• Olisin kävellyt noin 12 000 kilometriä vihreässä ja kauniissa ympäristössä (Suomessa tyypillisesti hyvin vaihtelevissa sääolosuhteissa)
• Olisin pysynyt liikkeessä ja ulkoillut noin 4700 tuntia pelikavereiden kanssa jutellen (ja hyvin sekä vähemmän hyvien lyöntien lomassa kannustaen)
• Olisin kuluttanut energiaa noin 200 kilon voipaketin verran
• Olisin toivottavasti kehittänyt kognitiota siten, että pystyisin pelaamaan golfia vielä säännöllisesti seuraavatkin 50 vuotta.
• Ennen kaikkea olisin nauttinut elämänmittaisesta rakkaasta harrastuksesta

Lektioni päätesanoin: ”Haluaisinkin tämän lopuksi muistuttaa meitä jokaista, että liikuntaharjoittelun terveysvaikutukset koostuvat toistuvista yksittäisistä arjessa tapahtuvista liikuntasuorituksista. Toivonkin kaikille teille kuulijoille liikuttavia hetkiä tuleville vuosille. ”

Ja lopuksi haluan vielä muistuttaa itselleni uusien seikkailujen ja alkavan post doc matkan äärellä:

”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta” — Og Mandino

Terveisin,

Dr.Kettinen