Julkaisutyypit ja lähdeviitteet

Lähdeluetteloa tarvitaan, jotta voidaan tarkasti yksilöidä mistä käytetty tieto on löytynyt ja tarvittaessa palata alkuperäiseen julkaisuun myöhemminkin. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus on olennaista, samoin esitystavan johdonmukaisuus.

Lähdeviitteitä kirjattaessa ensimmäinen ja tärkein ohje on, että tiedot viitettä varten otetaan julkaisusta itsestään. Tämä koskee sekä painettuja että elektronisia aineistoja kuten myös erilaisia julkaisutyyppejä: kirjoja, artikkeleita tai vaikkapa karttoja.

Artikkelit

Artikkelit ilmestyvät lehdissä. Artikkelin tiedoissa onkin olennaista, että kerrotaan sekä artikkelin että lehden tiedot.

Artikkelin tiedot löytyvät usein helposti artikkelista itsestään tai ainakin lehden (koti)sivuilta, mieluumminkin haasteena on saada kaikki tiedot oikeaan järjestykseen ja välimerkitykset kohdilleen.

Artikkelin ensimmäinen sivu, josta selviävät lehden tiedot sekä artikkelin nimi ja tekijä.

Lehtiartikkelin tietoihin lukeutuvat volyymi tai vuosikerta sekä lehden numero. Volyymi ja vuosikerta eivät tarkoita ihan samaa asiaa, lehdellä voi saman julkaisuvuoden aikana olla useampia volyymeita.

Englanniksi asiat ovat selkeämpiä, lehdellä on volume ja issue.

Lisäksi tarvitaan artikkelin sivunumerot. Sivunumerot ovat useimmiten olemassa, vaikka lehti julkaistaisiinkin vain verkossa. Artikkelin ensimmäinen sivu, jsota käy ilmi lehden tiedot sekä artikkelin nimi ja tekijä.

Artikkeli, jolla on tiedot julakisulehdestä, mutta ei sivunumeroita vaan järjestysnumero. Lisäksi doi-osoite.

On myös artikkeleita, joita ei ole vielä virallisesti julkaistu tietyssä lehdessä, mutta on jo saatavilla lehden verkkosivulta. Artikkeli on kuitenkin hyväksytty ja ikään kuin odottamassa vuoroaan julkaistavaksi. Näitä kutsutaan esimerkiksi nimellä ’Article-in-press’.

Tällaisella artikkelilla ei ole volyymi- ja sivunumerotietoja. Tällöin riittää lehden nimi sekä linkki artikkeliin. Julkaisuvuodeksi käy online-julkaisun ajankohta.

Artikkelin ensimmäinen sivu, jossa näkyy tieto "In press, corrected proof".

LÄHDEVIITE: Ylipulli, J., & Luusua, A. (2020). Smart cities with a Nordic twist? Public sector digitalization in Finnish data-rich cities. Telematics and Informatics. https://doi.org/10.1016/j.tele.2020.101457

Jotkut puhuvat ’tieteellisistä sarjoista’ tarkoittaessaan lehtiä. Sarjan ja lehden yksi ero on se, että lehti ilmestyy säännöllisesti, sarjan osat satunnaisesti. Sarjan osa on useimmiten yksi yhtenäinen teos, ’kirja’, lehti taas sisältää aina artikkeleita.

Sarjan yksittäinen osa

Sarjajulaksiun kansi, josta käy ilmi sekä sarjan tiedot että osan tiedot.

Sarjajulkaisun erikoisuus on se, että se muistuttaa kirjaa, mutta ilmestyy kuitenkin osana tiettyä yhteistä otsaketta. Sarjoilla ei ole vuosikertoja kuten lehdillä, mutta sarjan jokaisella osalla on oma järjestysnumero, joka voi sisältää myös vuosiluvun.

Kirjat

Kirjalla on kirjoittaja (yksi tai useampia), julkaisija/kustantaja ja oma itsenäinen nimi. Kirja voi olla painettu tai e-kirja tai samasta kirjasta voi olla molemmat versiot. Painetusta kirjasta ei tarvita erillistä mainintaa, mutta e-kirjan voi ilmaista.

Kirjaista tiedot useimmiten löytyvät heti kirjan alusta, niin kutsutuilta nimiösivulta ja sen läheisyydestä. Paikka onkin helppo löytää, mutta joissakin kirjoissa voi olla vaikea valita, mikä esitetyistä tiedoista on se, joka tarvitaan. Esimerkiksi kirjan kustantaja/julkaisija, painaja ja jakaja ovat eri asioita.

Samoin voi olla vaikea valita, mitä vuosilukua käytetään, jos niitä on tarjolla useita. Tällöin tärkeämpi tieto on se, milloin kirjan sisältö, teksti, on julkaistu, kuin se, milloin teos on saatettu vaikkapa elektroniseen muotoon (muuttumattomana sisällöltään). Tällaisen reprint-tiedon voi kuitenkin esittää erikseen, esimerkiksi tähän tyyliin:

Kuva kirjasta, joka on alunperin julkaistu 1954, mutta näköispainos on vuodelta 2013.

LÄHDEVIITE: Wiley, W.L. (1954). The gentleman of renaissance France. Reprint, Cambridge: Harvard University Press, 2013. 333 s.

Ihan aina tieto ei löydy samasta paikasta, silloin voi kirjaa kannattaa hieman selailla tietojen täydentämiseksi. Myös omaa asiantuntemusta voi käyttää, mutta silloin täytyy olla varma siitä, että esitetty tieto on oikea. Mieluummin jätetään tieto ilmoittamatta kuin arvataan.

Tässä kirjassa vuosi ja julkaisupaikka löytyvät kirjan esipuheesta:

kirjan julkaisupaikka- ja aika selviävät esipuheesta.

LÄHDEVIITE: Haaksluoto, H. et al. (1996) Kylästä kaupunginosiksi : Hukanhauta – Penttilä – Utra, historiaa ja nykypäivää. Joensuu: Hukanhaudan Asukasyhdistys ry. 154 s.

Artikkeli kirjassa

Kokoomateoksen sisällysluetteloa, jossa kerrotaan artikkelin nimi ja tekijä.

LÄHDEVIITE: Bloch, W.G. (2012). Lost in a good book : Jorge Borges inescapable labyrinth. Teoksessa: Emmer, M. (toim.). Imagine math : between culture and mathematics . Milan: Springer. S. 155-165

Kun kirjalla ei ole kirjoittajaa/kirjoittajia, vaan toimittaja tai useita toimittajia, on kyseessä kokoomateos. Tällöin kerrotaan sekä artikkelin että kirjan tiedot.

Konferenssiesitelmä

Konferenssiesitelmä ilmestyy usein konferenssijulkaisun osana, siis kuten artikkeli kirjassa. Voi esitelmä toki olla verkkosivukin.

Konferenssijulkaisun sisällysluetteloa sekä tieto konferenssin ajankohdasta. Julkaisun kotisivulla on myös kerrottu doi-tunnus.

Guolei Yang & Zufle, A. (2016). Spatio-Temporal Site Recommendation. Teoksessa: 2016 IEEE 16th International LÄHDEVIITE: Conference on Data Mining Workshops (ICDMW). [Online]. December 2016 IEEE. S. 1173–1178. DOI: 10.1109/ICDMW.2016.0169

Verkkojulkaisu (itsenäinen, ei painetun version vastine)

Verkkojulkaisun erottaa e-kirjasta muotona erityisesti se, että julkaisu voi olla jatkuvasti päivittyvä, eli sillä ei ole yhtä kiinteää julkaisuaikaa, eikä julkaisu välttämättä noudattele kirjamaista taittoa.

LÄHDEVIITE: Opetushallitus. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuus : turvallisuuden johtaminen [verkkoaineisto]. [Viitattu 30.7.2020] Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/turvallisuuden-johtaminen

Verkkosivu

Verkkosivu voi olla hyvinkin monimuotoinen ulkoasultaan ja vaikkapa laajuudeltaan. Jos sivulta löytyy päivitystieto, se kannattaa esittää, muutoin kerrotaan päivämäärä, jolloin sivu on luettu.

Tunnetun yliopiston sivusto, jolle päivitetään tiheästi uusinta tietoa koronaviruksesta.

LÄHDEVIITE: Johns Hopkins University. (2020). New cases of Covid-19 in world countries. 29.7.2020. [verkkosivu]. Saatavissa: https://coronavirus.jhu.edu/data/new-case

Opinnäyte

LÄHDEVIITE: Karhu, J. (2020) Esikaupungin synty : tilallinen uudelleenrakentaminen Joensuun esikaupunkialueella 1960-luvulta 2000-luvulle . Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 225. Joensuu: University of Eastern Finland. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3386-7

Opinnäytteitä ovat väitöskirjat, lisensiaatintyöt, gradut, lopputyöt, syventävien opistojen tutkielmat ja muut vastaavat. Opinnäytteen tyyppi on huomioitava lähdeluettelossa. Monet väitöskirjat ilmestyvät osana sarjaa, joten niistä kerrotaan lisäksi sarjan tiedot.

Laki, tilasto, standardi

Tämäntyyppisillä julkaisuilla voi olla omia tunnusnumeroita, jotka ovat keskeisiä tietoja niiden tunnistamiseksi, nimen ohella tietenkin.

Tieliikennelaki, jonka viitetiedoista selviää lain numero sekä voimaantulo.

LÄHDEVIITE: L 729/2018. Tieliikennelaki. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/2018072

Tapaturmaindeksin tunnuslukuja Sotkanet.fi -sivustolta.

LÄHDEVIITE: Tapaturmaindeksi, ikävakioitu, Joensuu 2009-2016. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 30.7.2020]. Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko?indicator=szYxsNY1BAA=®ion=szZMBAA=&year=sy6rsk7U0zUEAA==&gender=t

Kartta, kuva

Karttojen ja kuvien kohdalla on oltava tarkkana, jotta tekijän tiedot tulevat oikein – ne eivät välttämättä ole samat kuin kirjan kirjoittajan tai sivuston ylläpitäjän. Aina ei henkilötekijää ole mainittu, erityisesti karttojen kohdalla on usein näin. Silloin riittää tieto organisaatiosta tai yhteisöstä.
Tekijänoikeudet voivat rajoittaa kuvien käyttöä. CC-lisenssi kertoo luotettavasti tekijänoikeuksista.

Mustavalkoinen valokuva viite- ja tekijänoikeustietoineen.

LÄHDEVIITE: Vuorela, N.J. (valokuvaaja). (1941). Ensimmäisen pommituksen jälkiä Joensuussa, I kaupunginosassa ja Niinivaarassa [valokuva]. Haettu osoitteesta: https://finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-87311

LÄHDEVIITE: The global distribution of earthquakes in the period of 1900 to 2014 and global plate boundaries. (2017). (Kartta). Earthquake hazard and risk assessment. United Nations Office for Disaster Risk Reduction. Saatavilla: https://www.preventionweb.net/publications/view/57440