Julkaisutyypit ja lähdeviitteet
Lähdeluetteloa tarvitaan, jotta voidaan tarkasti yksilöidä mistä käytetty tieto on löytynyt ja tarvittaessa palata alkuperäiseen julkaisuun myöhemminkin. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus on olennaista, samoin esitystavan johdonmukaisuus.
Lähdeviitteitä kirjattaessa ensimmäinen ja tärkein ohje on, että tiedot viitettä varten otetaan julkaisusta itsestään. Tämä koskee sekä painettuja että elektronisia aineistoja kuten myös erilaisia julkaisutyyppejä: kirjoja, artikkeleita tai vaikkapa karttoja.
Artikkelit
Artikkelit ilmestyvät lehdissä. Artikkelin tiedoissa onkin olennaista, että kerrotaan sekä artikkelin että lehden tiedot.
Artikkelin tiedot löytyvät usein helposti artikkelista itsestään tai ainakin lehden (koti)sivuilta, mieluumminkin haasteena on saada kaikki tiedot oikeaan järjestykseen ja välimerkitykset kohdilleen.
Lehtiartikkelin tietoihin lukeutuvat volyymi tai vuosikerta sekä lehden numero. Volyymi ja vuosikerta eivät tarkoita ihan samaa asiaa, lehdellä voi saman julkaisuvuoden aikana olla useampia volyymeita.
Englanniksi asiat ovat selkeämpiä, lehdellä on volume ja issue.
Lisäksi tarvitaan artikkelin sivunumerot. Sivunumerot ovat useimmiten olemassa, vaikka lehti julkaistaisiinkin vain verkossa.
On myös artikkeleita, joita ei ole vielä virallisesti julkaistu tietyssä lehdessä, mutta on jo saatavilla lehden verkkosivulta. Artikkeli on kuitenkin hyväksytty ja ikään kuin odottamassa vuoroaan julkaistavaksi. Näitä kutsutaan esimerkiksi nimellä ’Article-in-press’.
Tällaisella artikkelilla ei ole volyymi- ja sivunumerotietoja. Tällöin riittää lehden nimi sekä linkki artikkeliin. Julkaisuvuodeksi käy online-julkaisun ajankohta.
Jotkut puhuvat ’tieteellisistä sarjoista’ tarkoittaessaan lehtiä. Sarjan ja lehden yksi ero on se, että lehti ilmestyy säännöllisesti, sarjan osat satunnaisesti. Sarjan osa on useimmiten yksi yhtenäinen teos, ’kirja’, lehti taas sisältää aina artikkeleita.
Sarjan yksittäinen osa
Sarjajulkaisun erikoisuus on se, että se muistuttaa kirjaa, mutta ilmestyy kuitenkin osana tiettyä yhteistä otsaketta. Sarjoilla ei ole vuosikertoja kuten lehdillä, mutta sarjan jokaisella osalla on oma järjestysnumero, joka voi sisältää myös vuosiluvun.
Kirjat
Kirjalla on kirjoittaja (yksi tai useampia), julkaisija/kustantaja ja oma itsenäinen nimi. Kirja voi olla painettu tai e-kirja tai samasta kirjasta voi olla molemmat versiot. Painetusta kirjasta ei tarvita erillistä mainintaa, mutta e-kirjan voi ilmaista.
Kirjaista tiedot useimmiten löytyvät heti kirjan alusta, niin kutsutuilta nimiösivulta ja sen läheisyydestä. Paikka onkin helppo löytää, mutta joissakin kirjoissa voi olla vaikea valita, mikä esitetyistä tiedoista on se, joka tarvitaan. Esimerkiksi kirjan kustantaja/julkaisija, painaja ja jakaja ovat eri asioita.
Samoin voi olla vaikea valita, mitä vuosilukua käytetään, jos niitä on tarjolla useita. Tällöin tärkeämpi tieto on se, milloin kirjan sisältö, teksti, on julkaistu, kuin se, milloin teos on saatettu vaikkapa elektroniseen muotoon (muuttumattomana sisällöltään). Tällaisen reprint-tiedon voi kuitenkin esittää erikseen, esimerkiksi tähän tyyliin:
Ihan aina tieto ei löydy samasta paikasta, silloin voi kirjaa kannattaa hieman selailla tietojen täydentämiseksi. Myös omaa asiantuntemusta voi käyttää, mutta silloin täytyy olla varma siitä, että esitetty tieto on oikea. Mieluummin jätetään tieto ilmoittamatta kuin arvataan.
Tässä kirjassa vuosi ja julkaisupaikka löytyvät kirjan esipuheesta:
Artikkeli kirjassa
Kun kirjalla ei ole kirjoittajaa/kirjoittajia, vaan toimittaja tai useita toimittajia, on kyseessä kokoomateos. Tällöin kerrotaan sekä artikkelin että kirjan tiedot.
Konferenssiesitelmä
Konferenssiesitelmä ilmestyy usein konferenssijulkaisun osana, siis kuten artikkeli kirjassa. Voi esitelmä toki olla verkkosivukin.
Verkkojulkaisu (itsenäinen, ei painetun version vastine)
Verkkojulkaisun erottaa e-kirjasta muotona erityisesti se, että julkaisu voi olla jatkuvasti päivittyvä, eli sillä ei ole yhtä kiinteää julkaisuaikaa, eikä julkaisu välttämättä noudattele kirjamaista taittoa.
Verkkosivu
Verkkosivu voi olla hyvinkin monimuotoinen ulkoasultaan ja vaikkapa laajuudeltaan. Jos sivulta löytyy päivitystieto, se kannattaa esittää, muutoin kerrotaan päivämäärä, jolloin sivu on luettu.
Opinnäyte
Opinnäytteitä ovat väitöskirjat, lisensiaatintyöt, gradut, lopputyöt, syventävien opistojen tutkielmat ja muut vastaavat. Opinnäytteen tyyppi on huomioitava lähdeluettelossa. Monet väitöskirjat ilmestyvät osana sarjaa, joten niistä kerrotaan lisäksi sarjan tiedot.
Laki, tilasto, standardi
Tämäntyyppisillä julkaisuilla voi olla omia tunnusnumeroita, jotka ovat keskeisiä tietoja niiden tunnistamiseksi, nimen ohella tietenkin.
Kartta, kuva
Karttojen ja kuvien kohdalla on oltava tarkkana, jotta tekijän tiedot tulevat oikein – ne eivät välttämättä ole samat kuin kirjan kirjoittajan tai sivuston ylläpitäjän. Aina ei henkilötekijää ole mainittu, erityisesti karttojen kohdalla on usein näin. Silloin riittää tieto organisaatiosta tai yhteisöstä.
Tekijänoikeudet voivat rajoittaa kuvien käyttöä. CC-lisenssi kertoo luotettavasti tekijänoikeuksista.