Kotiutuminen opiskelukaupunkiin
Oletko hyppäämässä tuntemattomaan ja muuttamassa uuteen kaupunkiin opiskelemaan? Vähän aikaa sitten käsiteltiin opintojen perässä muuttamista, joten näin opiskelijavalintojen käynnistyessä voisi olla hyvä hetki kurkistaa tulevaisuuteen ja opiskelukaupunkiin kotiutumiseen. Suurin osa UEFin opiskelijoista on alun perin kotoisin muualta kuin kampuskaupungeista, joten aihe koskettaa monia uusia opiskelijoita. Käydään siis läpi minun kokemuksiani, syitä miksi kannattaa muuttaa uuteen kaupunkiin opiskelemaan, vinkkejä kotiutumisen edistämiseksi sekä sitä, jos uuteen kaupunkiin muuttaminen jännittää.
Oma tarinani
Monen muun opiskelijan tavoin minäkin muutin opintojen alkaessa Kuopioon tuntematta sieltä ketään. Olin käynyt Kuopiossa vain kerran valintakoepäivänä, joten kokemusta tai ennakkokäsitystä kaupungista ei juurikaan ollut. Etelän vetelänä ja koko elämäni Helsingissä asuneena totesin lukiossa, että elämän aikana voisi olla hyvä nähdä jotain muutakin ja lähteä muualle opiskelemaan. Omalla alallani vaihtoehtoja ei ole Kuopion lisäksi muita, mutta olen todella tyytyväinen, että päädyin juuri tänne: Kuopio on ainakin minun makuuni juuri sopivan kokoinen kaupunki opiskelijalle ja täällä on helppo asua, elää ja kokea olevansa osa opiskelijayhteisöä.
Muutin suoraan vanhempien luota omilleni ja uuteen kaupunkiin, joten olin varautunut koti-ikävään ja vaikeisiin hetkiin varsinkin fuksivuoden alussa. Yllätyksekseni niitä ei tullut oikeastaan missään vaiheessa. Muuttaminen ja uuteen kotiin asettuminen oli hämmentävän helppoa, vaikka päädyinkin vaihtamaan asuntoa ensimmäisen kuukauden jälkeen ja siinä riitti härdelliä fuksivuoden alkuun. Tutkin innoissani uusia kotikulmiani ja kampusaluetta ja haltioiduin kerta toisensa jälkeen siitä, miten nopeasti kotoa pääsi veden äärelle tai metsäpoluille.
Asuin ensimmäisen vuoden aikana soluasunnossa muutamien vuosikurssikavereideni sekä hyvien ulkoilureittien lähistöllä. Soluasunto oli minulle ensisijainen vaihtoehto, koska koronan vielä varjostaessa opintojen aloitusta ajattelin, että mieluummin näen sitten kämppistä kotona kuin olen yksin neljän seinän sisällä, jos sellaisiin rajoituksiin vielä olisi päädytty. Odotin suositulta paikalta yksiötä reilu puoli vuotta eli ensimmäiseen kesään asti. Yksiöön muuttaminen edisti omalla kohdallani kotiutumista opiskelukaupunkiin vielä uudella tavalla, kun asunto oli mieleinen, hyvällä sijainnilla ja sen sai laittaa omannäköiseksi.
Miksi kannattaa muuttaa uuteen kaupunkiin opiskelemaan?
- Näet jotain uutta: jos olet kuten minä eli elänyt tähän asti vain yhdessä kaupungissa vanhempien luona, maisemanvaihdos voi tehdä todella hyvää ja olla jopa tarpeellinen. Ja mikä olisikaan parempi hetki muuttaa uuteen kaupunkiin kuin opiskeluaika! Yhteisö on valmiina odottamassa, ryhmäytymään pääsee tuutoritapaamisissa, opiskelija-asuntoon muuttaminen on helppoa ja itsenäistyminenkin tapahtuu siinä sivussa.
- Itsenäistyminen: uuteen kaupunkiin muuttaminen pakottaa muuttamaan pois vanhempien luota ja rakentamaan omannäköistä arkea ilman jonkun muun tapoja ja rutiineja.
- Uusiin ihmisiin tutustuminen: tätä en voi korostaa liikaa! Iso osa Kuopioon tai Joensuuhun muuttavista ei ole niistä kotoisin, joten kaikki ovat samassa tilanteessa ja haluavat tutustua uusiin ihmisiin. Jos jännittää, löytyykö samanhenkisiä ihmisiä, kannattaa muistaa, että samaa alaa opiskelemaan tulevat ovat yleensä enemmän tai vähemmän samanhenkisiä keskenään. Sekä Kuopiossa että Joensuussa on niin paljon opiskelijoita, että samanhenkisiä ihmisiä löytyy varmasti jokaiselle!
- Verkostoituminen: yhteydet eri kaupunkeihin voivat tarjota hyviä harjoittelu- ja työmahdollisuuksia, joilla voi olla odottamattoman kauaskantoisia seurauksia. Pelkkää plussaa tämäkin!
Vinkkejä kotiutumisen edistämiseksi
- Osallistu aktiivisesti fuksivuoden alun tapahtumiin ja tuutorointiin. Älä kuitenkaan panikoi jos jokin tapahtuma jää välistä tai et jaksa joka päivä osallistua yhteiseen ohjelmaan: tilaisuuksia tulee ja kavereita saa, kun on itse avoin uusille ihmisille! Ne oikeat löytyvät kyllä <3
- Mene paikalle lähiopetukseen: vaikka luento ei olisi läsnäolopakollinen, yliopistolla vietetyt tunnit – opiskelu porukalla, arkiset lounashetket tai hengailu ainejärjestön huoneella – ovat hyvä hetki tutustua paremmin muihin. Vähemmän miellyttäviä opintojaksoja suoritettaessa on hyvä muistaa, että yhteinen kärsimys tunnetusti yhdistää ihmisiä.
- Tee uudesta kodistasi viihtyisä. Tällä voi olla suurikin merkitys kotiutumisen ja opiskelukaupungissa viihtymisen kannalta.
- Harrastukset: jos sinulla on jokin harrastus jota olet aiemmin harrastanut, hyvin todennäköisesti löydät mahdollisuuden jatkaa sitä uudessa kotikaupungissasi. Myös esimerkiksi Sykettä-liikuntapalvelut ja ylioppilaskunnan alaiset kerhot (joita on joka lähtöön) ovat hyviä mahdollisuuksia tavata samanhenkisiä ihmisiä ja tehdä jotain itselle mieluista.
- Lähde mukaan yliopiston toimintaan: esimerkiksi vertais- tai kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointi on hyvä mahdollisuus päästä tutustumaan muihin tuutoreihin ja luonnollisesti myös seuraaviin uusiin opiskelijoihin. Ainejärjestötoiminta esimerkiksi hallituksessa tai toimikunnassa antaa mahdollisuuden sekä tutustua oman alan opiskelijoihin paremmin että saada uusia tuttavuuksia poikkitieteellisesti. Voit myös lähteä mukaan kerhotoimintaan tai vaikka perustaa oman kerhon. Tuutoriryhmässä tai hallituksessa tehdään tiivistä yhteistyötä, mikä voi syventää jo olemassa olevia tuttavuuksia ja kaverisuhteita, ja itse olen saanut lähimmät ystäväni juurikin tuutoroinnin ja hallitustoiminnan kautta.
Entä jos koti-ikävä iskee?
Ensin maailman tehottomin mutta paikkansapitävä neuvo: älä huoli. Jännitys kuuluu elämänmuutoksiin ja myös koti-ikävää voi ja saa herätä. Nämä ovat kuitenkin suurimmalle osalle ohimeneviä tunteita, ja pikkuhiljaa oma paikka ja itselle sopivat ihmiset löytyvät uudestakin kaupungista.
Perheelle tai kavereille soittelu voi helpottaa ikävää, ja toisaalta voi tehdä hyvää pitää itsensä kiireisenä, ettei jää vatvomaan ikäviä tunteita yksin. Lähde ulos, näe kavereita, mene yliopistolle vaikka vain syömään opiskelijalounas tai käy ryhmäliikuntatunnilla. Omalla asenteella on myös merkitystä: jos muuttaa uuteen kaupunkiin avoimin mielin ja on halukas kotiutumaan sinne, se kyllä onnistuu! Oma lempparini on romantisoida uuden kaupungin hyviä hetkiä entisestään: Helsingissä asuessa lähin vesistöä muistuttava asia oli Vantaanjoki, joten Kuopiossa olen jäänyt usein kävelylenkeillä ihastelemaan järvenrantaa tai satamaa ja nautiskellut metsäpoluista aurinkoisena päivänä. Ota kauniita kuvia, järjestä lautapeli-ilta opiskelukavereiden tai vaikka tuutoriryhmän kesken ja osta lähikaupasta kukkia uuteen kotiin.
Kannattaa myös muistaa, että et olet yksin tunteidesi kanssa: moni muukin jännittää koti-ikävää muuttaessa, mutta ainakin minun kuulemani kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia molempien kampuskaupunkien kohdalla. Takaisin pääsee aina jos siltä tuntuu, ja opiskeluaika suhahtaa nopeasti ohi. Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että Kuopioon muuttaminen on monella tapaa ollut yksi parhaista asioista mitä elämässäni on tähän mennessä tapahtunut.
Mitä ajatuksia uuteen kaupunkiin muuttaminen herättää? Jatketaan keskustelua kommenteissa!
PSST! Kun saat opiskelupaikan, voit käydä kurkkaamassa täältä vinkkilistan uusille opiskelijoille. Älä kuitenkaan stressaa jos tuntuu epäselvältä, tuutorisi ottavat sinuun kyllä yhteyttä sitten elokuussa ja kertovat kaiken tarpeellisen. Nähdään syksyllä, tervetuloa!