Yliopistopedagoginen koulutus UEFissa – Lähtökohtia opetuksen kehittämiseen
Kirjoittajat: Sanna Väisänen, yliopistonlehtori, [email protected] ja Venla Hiltunen, koulutusasiantuntija, [email protected]
Opetussuunnitelmaprosessista käytäntöön
Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle suunnatut 60 opintopisteen laajuiset yliopistopedagogiset opinnot ovat olleet UEFissa tarjolla syksystä 2024 lähtien.
Yliopistopedagogisten opintojen opetussuunnitelman tekoprosessi lähti kunnolla käyntiin keväällä 2024, jolloin tiimi kokoontui ideariiheen pohtimaan sitä, millaisia yliopistopedagogisia teemoja opintoihin on tärkeää saada mukaan. Yhteisten keskustelujen kautta rakennettiin pohja paitsi opintojaksokokonaisuuksille myös niiden sijoittumiselle perus- ja aineopintoihin. Pohdintaa ohjasi myös ajatus siitä, että perusopinnot ovat auki kaikille yliopistoomme työsuhteessa oleville opetus- tai ohjaustyötä tekeville, kun taas aineopintoihin haetaan erillisen haun ja soveltuvuuskokeen kautta.
Keskeisiksi opetussuunnitelmatyötä ja sitä kautta opintoja konkreettisemminkin ohjaaviksi pedagogisiksi lähtökohdiksi muodostuivat konstruktiivinen linjakkuus, yhdessä vuorovaikutteisesti oppiminen sekä vahva tutkimusperustaisuus. Tarkastelemme ja kehitämme opetussuunnitelmaamme jatkuvasti myös saamamme opintojaksopalautteen sekä omien kokemustemme ja tiimin yhteisten keskusteluiden perusteella, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea yliopistossamme opettavien ammatillista kehittymistä pidemmällä aikavälillä.
Yliopistopedagogiset opinnot UEFissa
Yliopistopedagogiset opinnot (60 op) muodostavat selkeästi etenevän kokonaisuuden, jossa pedagoginen osaaminen kehittyy vaiheittain perusopinnoista aineopintoihin. Opinnot ohjaavat osallistujia tarkastelemaan ja kehittämään omaa opetustaan ja pedagogista asiantuntijuuttaan tutkimusperustaisesti.
Perusopinnoissa (25 op) keskitytään korkeakouluopetuksen ja -oppimisen keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin. Opinnot tarjoavat välineitä erilaisten oppimis- ja opetuskäsitysten ymmärtämiseen sekä niiden soveltamiseen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskeisiä teemoja ovat opetuksen ja arvioinnin linjakas suunnittelu ja toteutus, opiskelijoiden ohjaus sekä moninaisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Perusopinnoissa omaa opetusta ja opettajuutta tarkastellaan ja reflektoidaan systemaattisesti. Perusopintoihin sisältyy ohjattua opetusharjoittelua, joka tukee pedagogisen ajattelun kehittymistä jo opintojen alkuvaiheessa, kun teoreettisia näkökulmia sovelletaan osallistujan omaan opetukseen ja ohjaukseen.
Aineopinnoissa (35 op) pedagogista osaamista syvennetään ja laajennetaan. Keskeisiä teemoja ovat oppimista ja osaamista tukeva arviointi, pedagoginen johtaminen ja opetussuunnitelmatyö, muuttuvat oppimisympäristöt ja digitalisaatio sekä yliopistopedagoginen tutkimus oman tieteenalan opetuksen kehittämisen tukena. Myös aineopinnoissa opetusharjoittelu on keskeisessä roolissa. Harjoittelua toteutetaan sekä omassa oppiaineessa että osin yliopiston ulkopuolisissa aikuiskoulutus- tai kansainvälisissä toimintaympäristöissä.
Koko 60 opintopisteen kokonaisuutta yhdistää ajatus opettajasta reflektiivisenä ja aktiivisena opetuksen kehittäjänä. Opinnoissa teoria, tutkimus ja käytännön opetustyö limittyvät toisiinsa ja tukevat pitkäjänteistä pedagogista kehittymistä sekä yksilön että yliopistoyhteisön tasolla.
Millaista opiskelu meillä käytännössä on?
Lähtökohtana opiskelulle ja oppimiselle opintojaksoillamme on tutkimusperustaisuus, aktiivinen oppiminen sekä vuorovaikutteisuus ja pureutuminen pedagogiikan kysymyksiin yhdessä pohtien. Monella opintojaksolla päästäänkin keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia yhdessä toisten kanssa yli tiedekunta- ja tieteenalarajojen. Näin vuorovaikutteisuus laajentaa samalla omaa perspektiiviä. Vertaisryhmätyöskentely konkretisoituu hyvin etenkin opetusharjoitteluissa, joissa esimerkiksi tehdään pienryhmätöitä ja annetaan vertaispalautetta.
Opinnoissa oman pedagogisen ajattelun ja opetuksen reflektiivinen kehittäminen ovat keskiössä. Esimerkiksi opetusharjoitteluissa omaa opettajuutta ja opintojaksoja kehitetään konkreettisesti. Harjoitteluissa opetus lähtee aluksi pienimuotoisemmin opetustilanteiden ja ohjaustuokioiden kautta kohti laajempaa vastuuta opintojaksosta ja päättyen opetuskokemukseen yliopiston ulkopuolisessa kontekstissa. Jokaista harjoittelua leimaa oman toiminnan reflektointi ja oman ajattelun näkyväksi tekeminen sekä keskustelut vertaisten kanssa. Konkreettisena tuotoksena oman pedagogisen ajattelun kehittymisestä on pedagogisen ajattelun kehittymisen reflektio eli PAKER-tehtävä. Tämän tarkoituksena on suunnata opiskelijoiden huomiota omaan toimintaan paitsi harjoittelun aikana oikea-aikaisesti reflektoiden myös kooten ja synteesiä tehden harjoittelun lopussa kohti reflektiivistä opettajuutta ja oman työn kehittämistä.
Tutkimusperustaisuus on osana opintoja paitsi opetussisältöjen myös oman ajattelun ja toiminnan käsitteellistämisessä teoriaa ja käytäntöä integroiden. Lisäksi opiskelijat pääsevät itse tutustumaan yliopistopedagogiseen tutkimuskenttään pienimuotoisen haastattelututkimuksen tekemisen kautta sekä harjaantumaan laajemman pedagogisen tutkimuksen tekemisessä aineopintojen opintojaksolla. Tämä antaa valmiuksia toteuttaa jatkossakin pedagogista tutkimusta omalla tieteenalalla ja omaan opetukseen liittyen.
Mitä yliopistopedagogiset opinnot antavat opettajalle ja yliopistoyhteisölle?
Yliopistopedagogiset opinnot tukevat opettajaa tutkimusperustaisessa ja reflektiivisessä opetustyön kehittämisessä. Opinnot vahvistavat valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetusta linjakkaasti, eettisesti ja opiskelijoiden oppimista tukevalla tavalla. Oman pedagogisen ajattelun näkyväksi tekeminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen auttavat perustelemaan opetuksellisia valintoja ja kehittämään opetusta pitkäjänteisesti.
Opettajalle opinnot tarjoavat valmiuksia toimia opetuksen kehittäjänä ja pedagogisena asiantuntijana omassa oppiaineessa ja laajemmin yliopistoyhteisössä. Yliopistoyhteisön näkökulmasta opinnot vahvistavat yhteistä pedagogista keskustelua ja opetuksen kehittämiskulttuuria. Esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön, arviointiin ja pedagogiseen johtamiseen liittyvä osaaminen tukee opetuksen kehittämistä tiedekunnissa ja edistää opetuksen laatua rakenteellisella tasolla.