Mihin menet seuraava EU puiteohjelma?
Horisontti 2020 loppuarviointi sekä Horisontti Euroopan väliarviointi ovat parhaillaan meneillään. Näiden jälkeen käynnistyy 10. puiteohjelman valmistelut. Nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan miten EU puiteohjelmat ovat kehittyneet ja mikä voisi olla suunta 10. puiteohjelmalle. EU puiteohjelmat ovat eläneet muun yhteiskunnan muutoksen mukana. Niistä on tullut ajan saatosta entistä suurempia, monipuolisempia, enemmän EU politiikan täytäntöönpanon […]
ERC ja EU-kumppanuudet eivät ole vastakkaisia – molempia tarvitaan rakennettaessa kestävää tulevaisuutta
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitusinstrumentti käynnistyi 7. puiteohjelmassa. Se on osoittautunut kiistatta EU:n menestystarinaksi. Se on rahoittanut hankkeita yli 9500 vuodesta 2007 lähtien, ja niistä monet ovat johtaneet tieteellisiin läpimurtoihin sekä huipputason julkaisuihin Nobel ja muita palkintoja unohtamatta. Rahoitetuista projekteista jopa 70 – 80 % ovat johtaneet joko tieteellisiin läpimurtoihin tai muihin tieteellisesti perustavanlaatuisiin tuloksiin. ERC […]
KOHTI DIGITAALISEMPAA YHTEISKUNTAA
Elämme murrosaikaa, jolloin olemme siirtymässä entistä laajemmin digiaikaan. Digitaalisuus koskettaa meitä toki jo nyt kaikilla elämän alueilla niin päivittäisestä työstä, kaupaostoksiin, viihteestä, liikenteeseen, julkisiin sekä yksityisiin palveluihin ja viestintään. Sen eteneminen on silti edelleen nopeaa. Sen kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin Euroopan muu talous (Publication Office of the European Union. 2014, Digital Agenda in Europe). […]
HALOO – ONKO TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMISEN MITTASUHTEISSA ENÄÄ JÄRKEÄ?
Tutkimusrahoituksen hankinnasta yliopistoissa on tullut tutkijoille lähes pääleipälaji. Merkittävä osa tutkijoiden ajasta menee rahoituksen haalimiseen. Monet professoreista kokevat olevansa jo hakuautomaatteja. Onko tämä väistämätöntä vai voitaisiinko tehdä jotain toisin? Jos katsotaan tutkimusrahoituskenttää kokonaisuutena, on helppo nähdä miksi hakemusten tehtailusta on tullut pääleipälaji. Lähes poikkeuksetta rahoittajasta riippumatta, rahoittajille lähetettyjen hakemusten määrä on kasvanut. Esimerkiksi Suomen Akatemiassa […]
MAINETTAAN PAREMPI EU RAHOITUS – TOTTA VAI TARUA?
EU rahoitukseen liittyy monia myyttejä ja uskomuksia. Olen kuullut väitteitä, että ”EU tutkimusrahoituksen hankinta on työlästä”, ”hakeminen on byrokraattista” ”päätöksenteko on hidasta”, ”rahoituksen saavat vain ne, jotka osaavat lobata”, ”läpimenoprosentit ovat niin pieniä, että lottoamallakin saa paremmin”, ”raportointi on työlästä” ”huippututkijat eivät enää vaivaudu hakemaan EU rahaa”. Kritiikissä on aina totuuden siemeniä, joskin joskus […]
Suomi-kupla
Minulla on ollut hieno mahdollisuus tarkastella suomalaista yhteiskuntaa hieman etäämmältä nyt kun työskentelen eurooppalaisten kansallisuuksien sulatusuunissa Brysselissä. Minulla on ollut mahdollisuus kohdata ihmisiä eri maista ja erilaisista organisaatioista. Ihmisyyteen liittyy myös uteliaisuus toisia ihmisiä kohtaan – työnasioiden ohella vaihdamme kuulumisia myös oman maamme, työyhteisömme ja oman elämän asioista. Näin ensimmäisten kuherruskuukausien jälkeen on oiva hetki […]
Vaikuttaa, ei vaikuttaa, vaikuttaa…
Vaikuttaminen on kestosuosikki niin pöytäpuheissa kuin juhlapuheissakin puhuttaessa EU:n tutkimusrahoituksesta. Voimmeko vaikuttaa oikeasti EU tutkimusrahoituksen valmisteluihin ja päätöksentekoon? Ja mitä vaikuttaminen oikeastaan on? Usein meidän suomalaisten keskusteluissa kuulee argumentteja siitä, kuinka me olemme pieniä toimijoita ja kaukana kaikesta päätöksenteosta, omaamme vähän sananvaltaa jos ollenkaan. Eikä yksin kannata yrittää yhtään mitään. Kyllä muut isommat tahot hoitavat […]