MAINETTAAN PAREMPI EU RAHOITUS – TOTTA VAI TARUA?

EU rahoitukseen liittyy monia myyttejä ja uskomuksia. Olen kuullut väitteitä, että ”EU tutkimusrahoituksen hankinta on työlästä”, ”hakeminen on byrokraattista” ”päätöksenteko on hidasta”, ”rahoituksen saavat vain ne, jotka osaavat lobata”, ”läpimenoprosentit ovat niin pieniä, että lottoamallakin saa paremmin”, ”raportointi on työlästä” ”huippututkijat eivät enää vaivaudu hakemaan EU rahaa”.

Kritiikissä on aina totuuden siemeniä, joskin joskus kannattaa pysähtyä tarkastelemaan onko maailma muuttunut ja pitääkö kaikki väitteet vielä paikkansa.

Omalta osaltani koin uusherätyksen kun tutustuin Horisontti 2020 väliarviointiin. Julkisen konsultaation tulokset olivat hyvät, jopa paremmat kuin oma mielikuva EU rahoituksesta. Horisontti on nyt puolessa välin – 11 000 projektia on rahoitettu  noin 20 MRD:lla eurolla.

Tutustu väittämiin alla ja lisää Horisontti 2020 tietoisuutta puoliväliarvioinnin tuloksiin peilaten.

HORISONTTI 2020 EI KIINNOSTA HUIPPUTUTKIJOITA = TARUA

Arvioinnin perusteella kävi ilmi, että Horisontti 2020 -ohjelman tieteellinen vaikuttavuus on parantunut verrattuna aiempiin puiteohjelmiin. Ohjelma on houkutellut maailman parhaita instituutioita sekä tutkijoita mukaan; yli 340 000 tutkijaa on tuettu, 27 000 tutkija on osallistunut Marie Curie toimiin.

HORISONTTI 2020 HANKKEISSA EI TEHDÄ HUIPPUTUKIMUSTA = TARUA

Tieteellisiä läpimurtoja on toteutunut; on tuettu 17 Nobel palkinnon saanutta tutkijaa, 71 % ERC projekteissa on saatu tieteellinen läpimurto, on tehty yli 4000 peer-review julkaisua; näistä 2/3 on ns. Open Access julkaisuja, sitaatioita on yli 2 x enemmän kuin maailmassa keskimäärin. Vaikuttava tulos, vai kuinka!

HORISONTTIRAHOITUKSEN SAAMINEN ON ARPAPELIÄ = TOTTA JA TARUA

Kilpailu rahoituksesta on eittämättä lisääntynyt verrattuna edellisiin puiteohjelmiin.  Läpimenoprosentti on ollut nyt aiempaa alhaisempi 11.6 % (18.4 % FP7). Vain yksi neljästä korkealaatuisesta hakemuksesta on pystytty rahoittamaan. Tarvitaan peräti 60 MRD euroa enemmän rahoitusta, jotta kaikki korkealaatuiset projektit saadaan rahoitettua. Komission laskelman mukaan  huikea summa eli 1,7 MRD euroa on käytetty rahoitusta saamatta jääneiden hakemusten laadintaan.

EU HANKKEET LISÄÄVÄT EUROOPPALAISTA YHTEISTYÖTÄ = TOTTA

Väite pitää paikkansa. 83 % ehdotetuista projekteista ei hakijan arvion perusteella toteudu ilman EU rahoitusta. Yhteistyöverkostot ovat aiempaa laajempia; projektiosallistujia on 130 maasta ja 52 % on uusia tulokkaita. Myös tieteidenvälisiä julkaisuja on nyt enemmän kuin edellisessä FP7 ohjelmassa.

HORISONTTI HANKKEISTA EI SYNNY INNOVAATIOITA = TARUA

Innovaatiot ovat lisääntyneet ja kilpailukyky on parantunut; Horisontti 2020 ohjelmassa on enemmän yksityissektorin osallistumisia (33,2 %) kuin FP7:ssä. Hankkeissa on arvion perusteella 40 % suurempi todennäköisyys saada patentti kuin aiemmin. Arvion mukaan 70 % mukana olevista pienistä ja keskisuurista yrityksistä tähtäävät uusiin innovaatioihin markkinoilla. Vaikuttavaa on myös se, että jokainen investoitu euro tuo takaisin arviolta 6 – 8,5 euroa.

BYROKRATIA ON KASVANUT EU HANKKEISSA = TOTTA JA TARUA

Komissio on kiinnittänyt tehostetusti huomiota byrokratiaan ja tehnyt lukuisia toimia osallistumisen yksinkertaistamiseksi. Tuloksia alkaa pikkuhiljaa näkyään. Horisontti 2020 hankkeiden hallinnolliset kulut ovat alle 5 % ja time-to-grant (110 päivää) on nopeampi kuin FP7:ssä. Näiden lisäksi useat hakijat antoivat palautetta siitä, että Horisontti 2020 hankkeiden byrokratia on jopa vähäisempää kuin kansallisissa rahoitushauissa.  Totta kuitenkin on se, että yksinkertaistamistoimia tarvitaan edelleen.

MENETTELYT VAATIVAT VIELÄ PARANTAMISTA = TOTTA

Arvioinnin palautteissa nousi selkeästi esille se, että strategiset haasteet ja tavoitteet on esitettävä selkeämmin hakukohteissa. T & I rahoituksen rationalisointia myös kaivataan; mm. fokusalueiden määrän rajaamista ja synergioita muiden ohjelmien (mm. ESIF ja rakennerahastot) kanssa. Horisontti 2020 ohjelmassa käyttöön otetun TRL (technology readiness levels) käytössä kaivataan tasapainoisempaa otetta.

Lisäksi arviointipalautteiden sisältöä ja laatua on tarpeen parantaa. Kansainvälisen yhteistyön lisäämistä on jatkettava, excellensin leviämittämisprosessi Euroopassa tulee saada nopeammaksi ja Horisontti 2020 data sekä julkaisut tulee tehdä entistä avoimemmaksi.

On lisättävä markkinoita luovia läpimurtoihin tähtääviä innovaatioita; enemmän innovatiivisia ratkaisuja sekä käyttäjälähtöisiä innovaatioita, potentiaalisten innovaatioesteiden poistamisia (mm. sääntely).

Väliarvioinnin tulokset ovat lupaavia, joskin tehtävää vielä jää. Erityisen haasteellista on löytää lääkkeet kovaan kisaan. Kenenkään edun mukaista ei ole liian tiukaksi menevä kilpailu. Ehkäpä tulokset johtavat seuraavan puiteohjelman suurempaan resursointiin – se jää nähtäville.

Hyvää syksyä kaikille!

Jaana Backman

Tukimuspalvelupäällikkö