Opetusharjoittelu Kuala Lumpurissa auttoi näkemään myös kotimaan koulujärjestelmän vahvuuksia ja kehittämistarpeita

Itä-Suomen yliopiston erityisopettajaopiskelijat ovat olleet neljän viikon opetusharjoittelussa Malesian Kuala Lumpurissa Opetushallituksen rahoittaman Team Finland Knowledge -ohjelman puitteissa. Kokemus toi kansainvälisyyttä ja antoi näkemystä siihen, miten omaa työtä voi kehittää. Opettajankouluttajat Itä-Suomen ja Helsingin yliopistosta sekä kumppanit kaakkoisaasialaisista yliopistoista viettivät myös viikon paikan päällä, ohjasivat, kouluttivat ja kehittivät koulussa toimivaa tuen järjestelmää yhdessä paikallisten opettajien kanssa.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen opiskelijat suorittavat opetusharjoittelua Malesian Kuala Lumpurissa yhdessä kaakkoisaasialaisten opettajaopiskelijoiden kanssa Inclusive education in co-teaching teams (INCO) -projektissa. Kaksivuotisessa projektissa on mukana kaksi suomalaista yliopistoa (Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto), yksi malesialainen yliopisto (Universiti Pendidikan Sultan Idris) ja yksi indonesialainen yliopisto (Universitas Djuanda).

INCO-projekti sai alkunsa syksyllä 2022, kun indonesialaisen yliopiston Universitas Djuandan tutkija ja opettajankouluttaja Rasmitadila oli yliopistonlehtori Olli-Pekka Malisen vieraana Helsingin yliopistossa. Malinen otti yhteyttä Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan yksikköön ja kysyi kiinnostusta lähteä mukaan hankkeeseen, ja rahoitus saatiin kesällä 2023 Opetushallituksen Team Finland Knowledge -ohjelmasta. Mukaan hankkeeseen lähtivät Itä-Suomen yliopistosta vanhempi yliopistonlehtori Aino Äikäs ja yliopistonlehtori Katariina Waltzer sekä Helsingin yliopistosta vanhempi yliopistonlehtori Lotta Uusitalo.

Hankkeen tavoitteena on tarjota kansainvälistymiseen ja liikkuvuuteen liittyviä mahdollisuuksia suomalaisille opiskelijoille sekä mahdollistaa yhteistyön tekeminen ja inklusiivisen kasvatuksen ja yhteisopettajuuden oppiminen käytännössä kaakkoisaasialaisten kumppaneiden kanssa.

Opiskelijat sanovat nyt neljän viikon harjoittelun jälkeen, että opetusharjoittelua kuvaavin sana on kokonaisvaltaisuus. Tämä kokonaisvaltaisuus pitää sisällään niin ylä- kuin alamäkiä, jotka tekivät kokemuksesta opettavaisen ja antoisan. Täysin uudenlaisessa arki- ja työympäristössä toimiminen pisti väistämättä ajoittain ratkomaan vaikeitakin tilanteita.

INCO-hankkeen harjoittelukouluna toimi Malesian Kuala Lumpurissa sijaitseva Cempaka International School, joka on erityisen mielenkiintoinen, sillä se on yhdistelmä malesialaista ja suomalaista koulua. Koulun 1-3 vuosien oppilaiden opetuksessa on toteutettu syksystä 2023 alkaen Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuvaa opetusta opettajatiimeissä, joissa työskentelee sekä paikallisia että Suomesta kouluun töihin tulleita opettajia. Opettajien työtä johtaa rehtori Helmi-Riikka Olkinuora ja erityisopetuksen koordinoinnista vastaa erityisopettaja Fanni Vallin.

Hankkeen avulla edistetään opettajaopiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta

Opettajaopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on viime vuosina vähentynyt valtakunnallisesti. Kuitenkin suomalaisten opetusalan asiantuntijoiden osaamiselle on kansainvälistä kysyntää, ja INCO-hanke on konkreettinen keino ratkaista tätä haastetta. Itä-Suomen yliopistosta INCO-harjoitteluun osallistui kolme maisterivaiheen erityisopettajaopiskelijaa Ida Kyrönviita, Lotta Reunanen ja Liisi Laitila.

Opiskelijoiden mukaan kansainväliset kokemukset osana opintoja kannattavat aina. Tämä harjoittelu Kuala Lumpurissa pisti tarkastelemaan koulutusta laajemmasta perspektiivistä, kuin mihin esimerkiksi omat opinnot ohjaisivat. Huomaamatta heräsi arvostamaan suomalaisen koulujärjestelmän parhaita paloja. Toisaalta myös ajatuksia kehityskohteista heräsi. Niin kuin vanha sanonta kuuluu, joskus tulee lähteä kauemmas huomatakseen lähelle.

Kansainvälisen tekemisen hienoin etu on se, että eri taustoista tulevilta toimijoilta voi oppia uutta. Niin kuin tässäkin harjoittelussa, on aina parasta, kun yhteisen hyvän eteen eri puolilta yhdistetään parhaat palaset. Tässä tapauksessa esimerkiksi ripaus niin sanottua suomalaista, periksiantamatonta järjestelmällisyyttä ja ripaus Kaakkois-Aasian rennompaa ja suopeampaa suhtautumista työarkeen voivat parhaillaan saada vaa’an juuri sopivasti tasapainoon. Avoin, utelias ja muita kunnioittava mieli ovat erinomaiset henkilökohtaiset lähtökohdat kansainväliseen tekemiseen.

Yksi INCO-harjoittelun erityispiirteistä on vahva painotus yhteisopettajuuteen. Opiskelijat toimivat harjoittelussa neljän hengen tiimeissä, joihin kuuluu yksi opiskelija kustakin hankkeen kumppaniyliopistosta. Tätä kautta he saavat kokemuksen tiiviistä opettajien välisestä yhteistyöstä, joka on entistä merkittävämpi osa opettajan työtä myös Suomen kouluissa. INCO:ssa tiimityön lisähöysteenä on, että tiimin jäsenet tulevat kolmesta eri maasta ja opettavat luokissa, joissa yhdistyy suomalainen ja malesialainen koulunpito.

Cempaka International Schoolin suomalaistyyppistä opetussuunnitelmaa toteuttavilla 1–3 vuoden oppilailla opetus pohjautuu lähtökohtaisesti yhteisopettajuuteen. Useimmilla tunneilla oppilaita opettaa useampi opettaja ja lapsia ryhmitellään joustavasti erikokoisiin ryhmiin sekä oppituntien välillä että sisällä. INCO-harjoittelun aikana mukaan tulivat vielä yhteisopetustiiminä toimineet opettajaopiskelijat, jolloin luokassa saattoi olla yhtä aikaa jopa seitsemän aikuista joko oppilaita opettamassa tai opetusta havainnoimassa. Tällä hetkellä yhteisopettajuus on huomattavasti harvinaisempaa koulun ylemmillä luokilla mutta yhteisopetusta on tarkoitus laajentaa tulevina vuosina myös ylemmille luokille.

Yhteisopettajuuden toteuttamisessa harjoittelun aikana oli myös haasteita, joista erityisesti opiskelijatiimien erot englanninkielen taidoissa olivat vaihtelevia. Vaikka haasteita oli, niiden kanssa selvittiin ja opittiin toimimaan neljän viikon aikana, kertovat opiskelijat.

Liisi Laitila summaa koko harjoittelukokemustaan vielä seuraavasti: ”Askeleet eivät riitä kuvaamaan tunnetta omasta ammatillisesta kasvusta, vaan kasvu tuntuu pikemminkin harppauksilta. Itselleen uusi toimintaympäristö herätti ajatuksia myös esimerkiksi omista ammatillisista vahvuuksista ja kokemuksen myötä heränneistä uusistakin puolista. Harjoittelun päätteeksi tunsi tehneensä jotain merkityksellistä. Tämän harjoittelun tulee muistamaan varmasti yhtenä hienoimmista ja ainutkertaisimmista opiskelukokemuksista.”

Arkipäiväivä koulussa suomalaisin opettajankouluttajan silmin

Cempaka International School eroaa ulkoisesti melko lailla tavallisesta Suomessa sijaitsevasta peruskoulusta. Meillä suomalaisilla opettajankouluttajilla (Uusitalo, Malinen, Äikäs) oli mahdollisuus mennä opiskelijoidemme viimeiseksi harjoitteluviikoksi koululle tutustumaan kouluun, pitämään ohjauskeskusteluja, keskustelemaan koulun opettajien kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutuksesta sekä kouluttamaan koulun opettajia.

Koulun käytävät, ruokatila ja osa opetustiloistakin sijaitsee ulkoilmassa. Luokkahuoneissa hurisee viilentävä ilmastointi, joka on käytännössä pakollinen varuste ilmastossa, jossa lämpötila pysyttelee läpi vuoden yli 30 asteessa ja ilmankosteus on korkea. Koulurakennuksen edustalla on myös 25 metrin uima-allas, jota myös ahkerasti käytetään koulun oppilaiden uimaopetukseen ja harrastustoimintaan. Uimaopetus onkin pakollinen osa koulun opetussuunnitelmaa. Ulkoisten puitteiden eroista huolimatta International Schoolin opetuksessa sekä luokkien tunnelmassa on paljon tuttua suomalaisen koulun kasvateille varsinkin 1–3 vuosilla, jotka toteuttavat suomalaistyyppistä opetussuunnitelmaa ja pedagogiikkaa. Myös lapset ovat lapsia niin Malesiassa kuin Suomessa.

Yksi ero kuitenkin on, että Cempakan oppilaat ovat vuoden tai kaksi nuorempia kuin suomalaiset vastaavan luokka-asteen oppilaat. Silti oppilaiden opiskelemat oppisisällöt ovat pitkälti samoja kuin suomessa vastaavalla luokka-asteella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisittain esiopetusikäiset Cempakan oppilaat tekevät matematiikan tehtäviä Star Math (eli Tuhattaituri) -oppikirjasarjan toisen luokan oppikirjasta.

Toinen piirre, joka erottaa Cempaka International Schoolin selkeästi Suomen alakouluista on koulupäivän pituus, joka on jo alakoulun ensimmäisestä luokasta alkaen seitsemän tuntia. Joka päivä koulua on klo 8-15. Lisäksi välitunteja on vähemmän kuin Suomen alakouluissa. Välitunnit tai oikeastaan pienet tauot tulivat mukaan koulunpitoon elokuussa, kun suomalainen opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1-3 vuoden oppilailla. Lukuaineiden opiskelun välissä oppilailla on kuitenkin toiminnallisempia tunteja kuten uimaopetusta. Opetusalan ammattilaisina ihmettelimme suuresti, kuinka hyvin useimmat lapset jaksoivat keskittyä oppimiseen läpi pitkän koulupäivänsä. Osalla lapsista opiskelu saattaa vielä jatkua illalla huoltajien palkkaaman yksityisen tutorin ohjauksessa.

Yksityiskohtana mainittakoon, että ennen kuin me opettajankouluttajat pääsimme tutustumaan Cempaka International Schoolin arkipäivään, saimme nauttia koulun oppilaiden esittämästä musikaalista, joka tänä vuonna oli Disneyn elokuvista tuttu Pieni Merenneito. Kyseessä ei ollut mikään pienimuotoinen koulunäytelmä vaan noin sadan näyttelijän ja muusikon ammattimainen ja väliaikoineen lähes kolme tuntia kestävä musikaalituotanto. Musikaalilla oli maaliskuussa useita näytöksiä koulun satoja katsojia vetävässä teatteritilassa. Musikaalin takana oli mittava taustajoukko, joka koostui koreografeista, valosuunnittelijoista, lavastajista, ohjaajasta, tuottajasta, orkesterin johtajasta sekä laulunopettajasta. Heistä useimmat olivat koulun omia opettajia ja muuta henkilökuntaa. Olimme melko lailla ällikällä lyötyjä tuotannon tasosta ja Cempaka International Schoolin oppilaiden suorituksesta rooleissaan. Kävi selväksi, miksi koulu on Kuala Lumpurissa tunnettu tasokkaasta taidekasvatusohjelmastaan. Tämä on myös yksi syy, miksi vanhemmat valitsevat koulun lapselleen monien yksityiskoulujen joukosta.

Inklusiivisen opetuksen tutkijoina ja erityisopettajien kouluttajina keskustelimme koulun henkilökunnan kanssa paljon siitä, miten koulussa toteutetaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Cempaka International Schoolin suomalainen erityisopettaja Fanni Vallin kertoi, että heillä on käytössä samantapainen ns. kolmiportaisen tuen järjestelmä kuin Suomen perusopetuksessa. Erona Suomeen on kuitenkin se, että tuen järjestelmään liittyvä byrokratia on kevyempää varsinkin kahdella ylimmällä ei ns. tehostetun ja erityisen tuen tasoilla. Tähän vaikuttanee muun muassa se, etteivät paikalliset normit ja lait yhtä tarkasti ohjaa oppimisen ja koulunkäynnintuen toteutusta. Yksityisenä kansainvälisenä kouluna Cempaka International School saa varsin vapaasti päättää omat käytänteensä oppimisen ja koulunkäynnin tuessa, ja koulu onkin ottanut suomalaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta käyttöönsä ikään kuin parhaat palat.

INCO-harjoittelun viimeisenä päivänä koululla järjestettiin huoltajien aamukahvitilaisuus, jonka aikana meilläkin oli mahdollisuus keskustella huoltajien kanssa koulun toiminnasta, lapsista ja heille uudesta suomalaistyylisestä opetussuunnitelmasta. Tilaisuuteen osallistuneet huoltajat eivät päästäneet koulun johtoa helpolla vaan esittivät heille paljon teräviä ja kriittisiäkin kysymyksiä esimerkiksi siitä, millä tavalla suomalainen opetussuunnitelma sopii yhteen nykyjärjestelmän kanssa, jossa aasialaiseen koulukulttuuriin pohjaten jokaisen vuosiluokan lopussa tehdään loppukoe. Myös me saimme vastailla monenlaisiin Suomen koulutusta koskeviin kysymyksiin ja olipa yksi huoltajista kuullut myös Suomen PISA-arviointien viimeaikaisesta laskevasta trendistä. Ylipäätään aamukahvitilaisuuteen osallistuneet huoltajat vaikuttivat olevan todella kiinnostuneita lastensa opinnoista. Lisäksi he kaikki tuntuivat olevan valmiita ja kykeneviä panostamaan paljon resursseja lastensa koulunkäyntiin.

Kuten INCO-harjoittelun opettajaopiskelijoille, myös meille opettajankouluttajille Cempaka International Schoolissa ja Malesiassa vietetty aika oli hyvin kokonaisvaltainen kokemus, jonka myötä opimme paljon uutta luokan- ja erityisopettajan työstä, jossa yhdistyvät Kaakkois-Aasialainen koulunpito ja suomalaistyylinen pedagogiikka. Pääsimme tutustumaan laajasti koulun suomalaistyylisten luokkien opetukseen ja koulun muuhun toimintaan, ja päivät täyttyivät keskusteluista koulun henkilökunnan, malesialaisten ja indonesialaisten opettajankouluttajien sekä opetusharjoittelijoiden kanssa. Kaikkein hienointa oli tietysti todistaa, kuinka hienosti opiskelijamme toimivat monikulttuurisissa opettajatiimeissä ja kuinka paljon he olivat kasvaneet ammatillisesti ajallisesti lyhyehkön harjoittelun aikana.

Tausta:
Inclusive education in co-teaching teams: collaborative teaching practicum by Finnish and Southeast Asian teacher education students

Hankkeessa on mukana opettajaopiskelijoita ja opettajankouluttajia Suomesta, Indonesiasta ja Malesiasta. Hankkeessa opiskelijat suorittavat vuosittain kuukauden mittaisen opetusharjoittelun Cempaka International Schoolissa, jossa on käytössä paikalliseen kontekstiin mukautettuna Suomen opetussuunnitelma. Koulussa työskentelee suomalaisia ja kaakkoisaasialaisia opettajia, jotka toimivat opettajankoulutuksen opiskelijoiden käytännön ohjaajina. Opetusharjoittelun aikana suomalainen, indonesialainen ja malesialainen opettajaopiskelija harjoittelee yhdessä inklusiivista pedagogiikkaa monikulttuurisissa yhteisopetustiimeissä. INCO-hanketta johtaa Olli-Pekka Malinen Helsingin yliopistosta.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja kulttuurienvälisen osaamisen tukemisen lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää opettajankoulutuksen opiskelijoiden taitoja osallistavan koulutuksen toteuttamisessa ottamalla heidät mukaan opetusharjoitteluun monikulttuurisissa yhteisopetustiimeissä. Tämä tavoite on linjassa kaikkien osallistujamaiden koulutuspolitiikan kanssa. Suomi, Indonesia ja Malesia ovat kaikki sitoutuneet osallistavan koulutuksen toteuttamiseen.

Inklusiivisen koulutuksen tavoitteena on varmistaa tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet, riittävä tuki ja oikeudet kaikille oppijoille, erityisesti niille, jotka ovat alttiina syrjäytymiselle, kuten vammaisille tai erityistä tukea tarvitseville oppijoille. Vaikka inklusiivisen koulutuksen kehitys näissä kolmessa maassa on eri vaiheissa, kaikissa maissa on havaittu, että opettajat eivät ole täysin valmiita käyttämään osallistavaa pedagogiikkaa opetuksessaan. Siksi on tärkeää kehittää osaamistaan inklusiivisessa opetuksessa jo opettajankoulutuksen aikana inklusiiviseen pedagogiikkaan keskittyvän opetusharjoittelun aikana.

TFK-ohjelman INCO-hankkeen projektin tiivistelmä verkossa.

Aino Äikäs
Vanhempi yliopistonlehtori
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto

Olli-Pekka Malinen
Yliopistonlehtori
Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Lotta Uusitalo
Vanhempi yliopistonlehtori
Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto