Innostava tunnelma ja älykäs teknologia simulaatio-oppimisen tukena

Uudet tilat tukevat erinomaisesti simulaatio-opetusta Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Opiskelijoiden ja opettajien palaute niin simulaatio-oppimisesta kuin niitä tukevista tiloista on ollut kiittävää.

Itä-Suomen yliopisto on monitieteisen opetuksen edelläkävijä, ja sen yksi keskeinen muoto on simulaatio-oppiminen. Draaman keinoin luodaan kuvitteellinen moniammatillinen asiakastilanne, jota eri ammattilaiset käsittelevät yhdessä.

Oppimisen tavoitteena on kehittää erityisesti moniammatillisen asiakastyön taitoja, kuten eräs opiskelija toi syksyllä 2021 toteutettujen pienryhmäsimulaatioiden jälkeen esiin: ”Tämä oppimiskokemus vahvisti sitä, että tulevaisuudessa tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat tehdä moniammatillista yhteistyötä, ja jota rakennetaan jo opiskeluajoilta lähtien”.

Sote-integraation myötä onkin tullut tarve määrittää, mitä ammattilaisten keskinäinen yhteistoiminta edellyttää ja miten sitä voidaan yliopistoissa pedagogisesti edistää. Simulaatio-oppimista on käytetty pitkään terveystieteissä mutta viime vuosina myös sosiaalityössä, erityispedagogiikassa, psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa. Tilanteen todentuntua edistetään esimerkiksi hyödyntämällä draaman suunnitteluun ja toteutukseen kentän ammattilaisia ja näyttelijöillä. Myös draaman käsikirjoitus luodaan yhteistoiminnassa eri alojen opettajien kanssa.

Geneerisistä taidoista ja työelämärelevanssista puhutaan paljon meneillään olevan opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Työelämärelevanssi on hyvin saavutettavissa pienryhmäsimulaatioharjoituksissa, joissa toteutuu yhteisen tiedon muodostaminen, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, eettinen toiminta haastavissa tilanteissa ja tietenkin moniammatillinen vuorovaikutus.

Pienryhmäsimulaatioita ohjaavat draamakasvatuksen ja simulaatiopedagogiikan keskeiset ajatukset. Opiskelijat toteuttavat moniammatillisen asiakastilanteen. Harjoituksen tavoitteena ei ole hyvä, onnistunut suoritus, vaan jokainen harjoitus on kaikkien yhteinen ja yhteisöllinen reflektointi. Annettuun käsikirjoitukseen sisältyy useita rooleja (esimerkiksi äiti, lapsi, opettaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, lääkäri), joita opiskelijan on mahdollista esittää. Harjoituksen osallistuu noin viisi opiskelijaa kerrallaan ja muut opiskelijat tarkkailijan roolissa seuraavat tilannetta toisesta huoneesta käsin. Opettajat ja mahdollisesti opetusavustaja seuraavat tilannetta ns. ohjaamossa, jossa he merkitsevät muistiin oppimisen kannalta merkittäviä kohtia.

Harjoitukseen jälkeen toteutetaan oppimiskeskustelu, jossa opettaja fasilitoi keskustelua siten, että ongelmanratkaisut tulevat opiskelijoilta. Keskustelussa on tärkeä huomioida jokaisen opiskelijan henkilökohtainen kokemus tilanteesta. Tärkeitä periaatteita ovat luottamuksellisuus, psykologinen turvallisuus, arvostava, tasavertainen vuorovaikutus osallistujien kesken. Moniammatillisissa simulaatioissa opitaan tunnistamaan, millainen vuorovaikutus edistää yhteistyötä ja asiakkaan osallisuutta sekä millaisiin karikoihin saatetaan tilanteessa kompastua.

Simulaatio-opetus tarvitsee älykkäät ja viihtyisät tilat

Simulaatio-oppiminen edellyttää tilat, joissa on mahdollisuus tallentaa tilanteita, havainnoida ja käydä oppimiskeskusteluja. Aiemmin Itä-Suomen yliopisto vuokrasi Savonia-ammattikorkeakoulusta simulaatiotiloja, sillä vastaavia ei ollut silloin tarjolla.

Moniammatillinen vuorovaikutusosaaminen (MOVU) -opintojaksomme sai vuonna 2018 Vuoden opetustekopalkinnon, jonka myötä käynnistimme keskustelun uuden simulaatiotilan tarpeesta. Halusimme käyttää myös saamaamme palkintorahaa tämän opetusmuodon edistämiseen. Palkintorahalla hankittiin draamoihin tarvittavaa rekvisiittaa sekä järjestimme itsellemme ja muille aiheesta kiinnostuneille opettajille koulutusta draama- ja simulaatiopedagogiikasta.

Vuonna 2019 teimme Suomen yliopistokiinteistölle (SYK) hankehakemuksen simulaatiotilan rakentamiseksi. Tilan on tarkoitus edistää monitieteistä opettamista myös kampusten välillä. Olimmehan MOVU-opintojaksolla toimineet jo pitkään kahdella kampuksella. Hakemuksemme oli kahden parhaan joukossa, mutta tarvittavaa rahoitusta ei kuitenkaan tullut. Iloksemme Itä-Suomen yliopisto (UEF) päätti kuitenkin rakentaa tilan ja hankesuunnitelmassa tehdyt ideat saatiin sittenkin käyttöön.

UEF Smart Simulab valmistui Kuopion kampukselle syksyllä, mutta pandemian vuoksi pääsimme kokeilemaan sitä vasta marraskuussa 2021. Tilaa kehitettiin yhdessä tilahallinnon, tietohallinnon ja opetushenkilöstön kanssa, ja tila tarjoaa nyt erinomaiset mahdollisuudet tallentaa ja välittää simulaatioita eri tiloihin. Myös tutkimusaineiston tallentamiseen (esimerkiksi ryhmähaastattelut) tila on sopiva. Vielä tilan budjetti ei mahdollistanut tekniikkaa, jossa myös kampusten väliset simulaatiot olisivat olleet mahdollisia. Syksyllä 2021 toteutimme MOVU-opintojakson simulaatiot erillisinä opetustilanteita Kuopiossa ja Joensuussa, joita kuitenkin suunnittelimme yhdessä. Tulevaisuudessa haaveenamme on toteuttaa ne myös kampusten välisinä simulaatioina.

Simulaatio-oppiminen edellyttää tilat, joissa on mahdollisuus tallentaa tilanteita, havainnoida ja käydä oppimiskeskusteluja. UEF Smart Simulab -tilat valmistuivat Kuopion kampukselle syksyllä 2021.

Joensuun kampukselle on rakennettu myös uusi SYK-rahoituksen tuella tehty pakohuonepelitila, joka tarjoaa simulaatioon hyvät puitteet. Joensuussa varsinaiset simulaatio-opetukseen kehitetyt tilat ovat valmistuneet Agora-rakennukseen tänä lukuvuonna, mutta pakohuonepelitiloiksi kehitetyt Sm4rt LOC Learning Observation Classroom -tilat ovat erinomaisesti hyödynnettävissä simulaatio-opetukseen.

Sm4rt LOC-tilat sijaitsevat Joensuun kampuksen Educa-rakennuksen alimmassa kerroksessa. Niissä on kolme erillistä huonetta ja valvomo/ohjaamo -tila, josta voi seurata ja ohjata mitä huoneissa tapahtuu. Kaikissa simulaatiotiloissa on viimeisintä teknologiaa hyödyntävät tallennusmahdollisuudet, joiden avulla oppimiskeskusteluissa voidaan palata johonkin tiettyyn tilanteeseen, jota halutaan tarkastella tarkemmin. Lisäksi tiloissa on rekvisiittaa ja helposti liikuteltavia huonekaluja, joilla voidaan vaivattomasti muodostaa fyysisestä oppimisympäristöstä autenttinen palaveritila tässä tapauksessa. Tilan visuaalisella ilmeellä on myös tärkeä merkitys, sillä siellä saatetaan tehdä simuloiduista tilanteista myös oppimateriaaleja, joita käytetään laajalle osallistujamäärälle vuosia eteenpäin.

Sm4rt LOC-tilat Joensuun kampuksen Educa-rakennuksessa soveltuvat erinomaisesti simulaatiopedagogiikkaan.

Kokemukset Joensuun kampuksella toteutetuista pienryhmäsimulaatioista

Joensuun kampuksella pidettiin monialaisen verkostopalaverin harjoittelu simulaatiopedagogiikan keinoin osana erityisopettajien syventäviä opintoja syksyllä 2021. Vihdoin oli mahdollista järjestää opetusta lähiopetuksena, joten allekirjoittaneen (Aino Äikäs) näkökulmasta tilanne oli erityisen innostava! Olemme vuosien varrella opetustyössämme havainneet, että tarve moniammatillisen palaverin harjoittelulle jo opintojen aikana on suuri, jotta työelämässä tilanteet olisivat opiskelijoille jollain tapaa tutumpia.

Opiskelijat olivat ensin syyskuussa perehtyneet oppimisen ja koulunkäynnin tuen asioihin teoriassa sekä opiskelleet moniammatillista vuorovaikutusosaamista verkko-opintoina yhdessä sosiaalityön, sosiaalipsykologian ja psykologian opiskelijoiden kanssa MOVU-opintojaksolla.

Kolmelle pienryhmälle järjestettiin kaksi kertaa neljä tuntia harjoituksia pienryhmäsimulaation avulla. Jokaisessa pienryhmässä oli 14 erityispedagogiikan ja yksi psykologian opiskelija – yhteensä siis 45 opiskelijaa sai tämän kokemuksen. Opinnot ovat osa pakollista opintojaksoa erityisopettajien koulutuksessa, psykologiassa valinnaisena. Opettajakollegoina Joensuun toteutuksessa olivat mukana yliopisto-opettaja Anniina Kämäräinen erityispedagogiikasta ja toisessa simulaatiossa myös yliopistonlehtori Petri Karkkola psykologiasta. Kahden opettajan työpanos on tällaisen opetuksen toteuttamisessa hyvin oleellista.

Tiloina Joensuussa käytimme upeita uusia Sm4rt LOC Learning Observation Classroom -tiloja, jotka soveltuivat tarkoitukseen erinomaisesti. Tekniikka, ääni, valot, tilat ja nauhoitukset toimivat erinomaisesti ja tilanteet olivat oppimiskeskustelujen ja opiskelijoiden palautteen perusteella niin autenttiset kuin ne tällaisessa harjoituksessa voivat olla.

Ensimmäisenä harjoituspäivänä opiskelijoita jännitti osallistua simulaatioharjoitukseen roolissa, mutta seuraavana päivänä, kun rooleja jaettiin, jouduimme turvautumaan kivi-paperi-sakset-arvontaan, kun niin moni olisi halunnut kokemuksen roolissa olosta. Opiskelijoiden palautteen mukaan pienryhmäsimulaatiot olivat menestys! Eräs opiskelija kuvaa kokemustaan roolissa oloa seuraavalla tavalla: ”Mielenkiintoista ja opettavaista. Herätti tunteita ja antoi lähes aidon kokemuksen täysin uudesta tilanteesta”. Toinen opiskelija jatkaa pohdintaa siitä, että roolissa oleminen oli ajatuksia ja tunteita herättävää sekä roolin myötä mahdollistui kokemus toimijuudesta sekä konkreettisesta moniammatillisesta yhteistyöstä. Myös havainnoijana oleminen koettiin antoisaksi kokemukseksi, jossa eri toimijoiden toimenkuvat selkeytyivät sekä vuorovaikutuksen elementit näyttäytyivät opiskelijalle havainnollisina.

Opiskelijat totesivat, että paljon enemmän tällaisia harjoituksia tulisi olla opintojen aikana. Eräs opiskelija muotoili pohdintansa tällaisen harjoituksen merkityksestä kirjallisessa palautteessaan näin: ”Moniammatillisuus on keskiössä erityisopettajan työssä, konkretian harjoitteleminen madaltaa kynnystä yhteistyöhön tulevaisuuden työelämässä.”

Oppimisen reflektointi on simulaatiossa olennaista. Eräs opiskelijoista toi oppimiskeskustelussa esille, että reflektoinnista puhutaan opettajaopintojen aikana paljon, mutta harvoin sitä todella opetetaan. Toinen opiskelija avaa aihetta palautteessaan seuraavasti: ”Oppimiskeskustelu oli opettavainen ja moniulotteinen kaikkien tunteiden käsittelevää sekä eri teemojen/aihealueiden käsittelevää.”

Syksyn pienryhmäsimulaatioon Joensuun kampuksella osallistui yhteensä 45 erityispedagogiikan ja psykologian opiskelijaa.

Kokemukset Kuopion pienryhmäsimulaatiosta

Yhteiskuntatieteissä Kuopiossa sosiaalityön ja sosiaalipsykologian pienryhmäsimulaatiota on toteutettu jo kuusi vuotta. Allekirjoittaneen (Kaarina Mönkkösen) lisäksi toteutuksessa on ollut myös sosiaalityön yliopistonlehtorit Taru Kekoni ja Kati Kallinen sekä kauppatieteiden akatemiatutkija Jonna Koponen. Kahden viime vuoden aikana simulaatioissa asiakasta on esittänyt näyttelijä Anne Salmi, joka on tehnyt yliopisto-opetuksessa simulaatioita jo varsin kauan. Anne osaa taitavasti avata asiakkaan kokemusta ristiriitaisen tilanteen edessä. Olemme hankkineet pienryhmäsimulaatioista tutkimusaineistoa neljältä vuodelta ja aiheesta meneillään myös tutkimus.

Pienryhmäsimulaatiot ovat yksi vaihtoehtoinen oppimisen muoto MOVU-opintojaksolla, joka kuuluu pakollisiin sosiaalityön syventäviin opintoihin. Syksyllä 2021 vain kuusi opiskelijaa ilmoitti halukkuutensa osallistua lähiopetuksen pidettävään pienryhmäsimulaatioon, sillä vaihtoehdoksi tarjottiin myös kaksi etäsimulaatioita, jotka toteutettiin isommalle osallistujamäärälle. Korona pandemia oli valitettavasti verottanut innokkuutta osallistua lähiopetukseen.

Marraskuussa pääsimme ensi kertaa kokeilemaan Kuopion kampuksen uusia tiloja. Paikalle tulleet opiskelijat kiittelivät mahdollisuudesta lähiopetukseen, sillä ”juuri tällaisia on kaivattu”. Saimme avuksemme taitavan opetusavustajan, Hilma Möttösen, joka avusti tekniikassa ja huolehti opetuksen valmisteluista.

Opiskelijat heittäytyivät rohkeasti mukaan MOVU-opintojakson pienryhmäsimulaatiossa Kuopion kampuksella.

Opiskelijat heittäytyivät rooleihin rohkeasti, vaikka uusi tilanne kaikkia jännittikin alussa. Ensimmäinen harjoitus tehdään yleensä hiukan helpommaksi, mutta haastetta lisätään tilanteen edetessä, jolloin käsittelyyn nousevat esimerkiksi. puheeksi ottaminen ja salassapito. Opiskelijan mukaan ”haastavat asiat ja kiperät asiakastilanteet ovat asioita, jotka minua jännittävät minua tulevaisuuden työelämässä.”

Yksi opiskelija pohti kokemustaan seuraavasti: ”Pienryhmäsimulaatio herätti minussa paljon ajatuksia ja uusia näkökulmia moniammatillisen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksiin ja merkityksiin: miten ottaa huomioon asiakas kunnioittavasti ja samalla osoittaa kunnioitusta myös muiden alojen ammattilaisille sekä heidän näkemyksilleen. Lisäksi tavat, kuinka puhutella asiakasta ja muita ammattilaisia, miten aloittaa keskustelu, kenen puheisiin tartutaan, kenen kanssa mahdollisesti liittoudutaan jne.”

Ennen simulaatiotilannetta osallistujat olivat saaneet etukäteen käsiteltävät asiakastilanteet. Roolit jaettiin paikan päällä ja osa ryhmästä sai esittää ensin. Osa puolestaan siirtyi seuraamaan tilannetta SN205-tilan näytöltä. Me opettajat olimme ns. ohjaamossa, josta seurasimme ohjaamon näytöltä tilannetta. Saatoimme samalla merkitä tietokoneelle niitä kohtia, joista oli tärkeä keskustella (esimerkiksi miten tilanne alkoi, miten kehittyi ja miten se päätettiin, mikä oli asiakkaan asema tilanteessa, miten ammattilaiset toimivat yhdessä).

Ryhmän pienuuden vuoksi oppimiskeskustelu käytiin myös simulaatiotilassa. Tilaan oli varattu älytaulu, joka mahdollisti sekä tallenteen seuraamisen näytöltä että muistiinpanojen tekemisen.  Oppimiskeskustelussa syntyneet ideat otetaan mukaan evääksi mukaan seuraavaan harjoituksen. Opiskelijat onnistuvat taitavasti muuttamaan toimintaansa yhdessä tehtyjen huomioita hyödyttäen.

Kaarina Mönkkönen veti oppimiskeskustelua opiskelijoille Smart Simulabin tiloissa.

Simulaatio-opetuksessa yhdessä oppiminen on keskeinen periaate, mutta on tärkeää, että jokainen henkilökohtaisesti oppii sekä omasta että toisten tavasta olla vuorovaikutuksessa. Tätä eräs opiskelija pohti seuraavasti: ”Simulaatio on loistava tapa oppia itsestään, mutta myös oppimista tapahtui myös muiden kautta… simulaatio-opetus toi meitä opiskelijoita jollain tasolla taas lähemmäs käytännön sosiaalityötä, mikä on ollut erittäin kaivattua teoreettisten opintojen, ja varsinkin etäopintojen rinnalle.”

Opetuksen kehittäminen jatkuu

Opettajan näkökulmasta simulaatio-opetuksen suunnittelu vaatii toki enemmän työtunteja kuin perinteisten harjoitusten pitäminen tavallisessa luokkatilassa. Lisäksi tekniikka tulee ottaa haltuun, mutta olemmehan jo melko kokeneita ohjelmien ja laitteiden käyttäjiä viime vuosien etäopetuksenkin kokemusten perusteella. Opettajien kesken simulaatioiden jälkeen olemme todenneet, että onpahan ollut inspiroivat ja intensiiviset pari viikkoa, olemme oppineet uudesta opetusmenetelmästä ja päässeet syvälle moniammatillisen vuorovaikutuksen ytimeen yhdessä opiskelijoiden kanssa.

MOVU-opintojakson verkko-opinnoissa opiskelijat ovat saaneet jo teoreettisen ymmärryksen moniammatillisuudesta ja kokemuksen yhdessä työskentelystä eri alan opiskelijoiden kesken. Simulaatiot antavat mahdollisuuden kokeilla noita taitoja turvallisessa ilmapiirissä. Pienryhmäsimulaatioiden toteutus tulee pysymään jatkossakin mukana opiskelijoidemme opetusohjelmassa, sillä niissä harjoitetaan taitoja, joita tarvitaan vaativassa asiakastyössä.

Ja kyllähän sitä taas jaksaa omaa opetustaan kehittää, kun saa lukea seuraavan palautteen: ”Kiitos antoisista simulaatioista, näiden opintojen parhautta ehdottomasti!”

Aino Äikäs
Yliopistonlehtori, erityispedagogiikka, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto

Kaarina Mönkkönen
Yliopistonlehtori, sosiaalityö, yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto