Tutkimusretkellä metsäammattilaisuuteen
Pirkanmaalaisen avohakkuuaukean reunassa kollega kaulaa ohi mennessään haavan, kun palailemme pystymittakohteelta autolle. Pohjoisemmassa nuoret kiipeävät puihin estääkseen vanhan metsän hakkuun. Näistä hetkistä on vierähtänyt kolmekymmentä vuotta. Haapa on kuollut pystyyn ja aukea sen ympärillä metsittynyt, vanha metsä suojeltu. Pystymittakirveet ovat jo lähes yhtä kauan pölyttyneet varastossa ja niiden tilalle ovat tulleet tietokoneet, matkapuhelimet ja padit. Konfliktit ovat siirtyneet verkkoon. Metsien harsuuntumisen ja alan digitalisoitumisen sijaan keskustelun ytimessä ovat globaalimmat huolet: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus.
Kiinnostukseni ihmisten metsäsuhteisiin syttyi osin jo opiskelun alkumetreillä ja on työvuosien myötä syventynyt: miksi metsä herättää meissä niin erilaisia tunteita, arvostuksia ja merkityksiä? Maailma ja yhteiskunnat ovat jatkuvassa muutoksessa ja metsät koetaan tärkeinä mutta yhä monimuotoistuvin tavoin. Julkisessa keskustelussa metsäammattilaiset muuttuvat välillä hyväntekijöistä pahantekijöiksi. Tutkimusten mukaan monen ammattilaisen alanvalinta on kuitenkin seurausta kiinnostuksesta ja jopa rakkaudesta luontoon.
Jutellessani havainnoistani huomaan teeman kiinnostavan muitakin. Perustamme Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeen, jossa tutkimme niin metsäammattilaisten, metsänomistajien kuin alan instituutioiden suhteita metsään. Tutkimushankkeessa oma kiinnostukseni kohdistuu metsäammattilaisuuteen ja ammatillisiin metsäsuhteisiin. Millaista on metsäammattilaisuus 2020-luvulla? Millaisia merkityksiä metsäammattilaiset liittävät työhönsä ja metsiin? Miten yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ammattilaisuuteen ja ammatillisiin metsäsuhteisiin? Tutkimukseni tavoitteena on syventää ymmärrystä ammattilaisuudesta ja siitä, miten sitä toteutetaan metsien käytössä.
Metsämiesten Säätiöltä hakemamme rahoitus mahdollistaa täysipäiväisen tutkimustyön. On aika suunnata kentälle.
Kesä kentällä
Tutkimukseni lähtökohtana on ajatus ihmisestä moniarvoisena ja -muotoisena toimijana ja ainutlaatuisena persoonana. Tässä lähestymistavassa ammattilaisuus on vain yksi, vaikkakin vahva ulottuvuus ihmisen metsäsuhteessa, joka kuitenkin on laajempi kokonaisuus kattaen koko elämänkaaren. Suhteessa vaikuttavat monet tekijät aina lapsuuden kokemuksista yhteisön jakamiin kulttuurisiin käsityksiin. Kaikkien metsäsuhteiden tapaan myös ammatillinen metsäsuhde muuttuu jatkuvasti. Suhteessa vaikuttavat ennen ammattilaisuutta metsään kohdistetut arvot, uskomukset ja käsitykset, mutta myös ammattilaiseksi kasvaminen ja ammattilaisena toimiminen eli alan töissä omaksutut ja tehdyt asiat.
Jotta voisin saada tietoa siitä, miten metsäammattilaiset kokevat oman ammattilaisuutensa ja mitä metsä heille merkitsee, sitä on kysyttävä heiltä itseltään.
Kesän ja syksyn 2020 aikana reissaan Satakunnasta Savoon ja Lapista Uudellemaalle. Käyn keskusteluja myös verkon kautta. Kävelemme haastateltavien kanssa monenlaisissa metsissä ja istumme toimistoissa ja kahvihuoneissa. Tutkijana itselleni on merkityksellistä päästä mukaan tutkittavien arkeen. Laadullisessa tutkimuksessa tieto määrittyy monin tavoin. Haastattelupuheen lisäksi tietoa kertyy myös epäsuorasti esimerkiksi havainnoimalla puheen kohteena olevaa ympäristöä ja kontekstia, jossa haastateltava elää ja toimii.
Omasta metsäammattilaistaustani ja työhistoriastani on apua. Haastateltavien työympäristö ja ammattikieli ovat minulle tuttuja. Saatan ymmärtää kerrottuja työn haasteita omien kokemusteni pohjalta. Haastateltavilla on paljon sanottavaa, pisimmillään keskustelut kestävät lähes kolme tuntia.
Haastatteluissa puhumme työn haasteista ja hienoista hetkistä, konflikteista, työyhteisöistä, ammattilaisuudesta, metsän merkityksistä sekä lapsuudesta, nuoruudesta ja ammatinvalinnasta. Metsäammattilaisuutta on tutkimuksissa luonnehdittu varsin rationaaliseksi kulttuuriksi, jossa tunteita ei nosteta näkyviin. Haastatteluissa kuitenkin monenlaiset työhön ja metsään kiinnittyvät tunteet olivat läsnä.
Ensimmäisiä tuloksia jo tänä vuonna
Jouluun mennessä käsissäni on lähes 40 haastattelua kattava tutkimusaineisto. Haastateltavat edustavat 12 organisaatiota ja sijoittuvat 10 maakuntaan. Heidän työtehtävänsä liittyvät niin edunvalvontaan, puunhankintaan, metsänhoitoon, neuvontaan, suojeluun, virkistyskäyttöön, viestintään kuin moniin muihin metsien käytön tehtäviin. Koulutustaustat vaihtelevat pääasiassa metsätalousinsinööristä metsänhoitajaan ja metsätieteiden tohtoriin. Nuorimmat haastateltavista ovat alle 30-vuotiaita ja vanhimmat yli 60-vuotiaita.
Aineisto antaa monimuotoisen kuvan nykypäivän metsäammattilaisen työstä ja metsäsuhteista. Kaikki haastateltavat eivät koe itseään perinteisiksi metsäammattilaisiksi, vaan sanoittavat omaa ammatti-identiteettiään toisin. Myös metsiin liitettyjen merkitysten kirjo on laaja ja moniarvoinen. Haastateltavien metsäsuhteissa kietoutuvat vahvasti sekä ammatilliset että henkilökohtaiset merkitykset.
Tutkimushankkeemme mittava suomalaisten metsäsuhteita koskeva aineisto on nyt kerätty ja olemme jo käynnistäneet aineiston analysoinnin. Tarkempia osatuloksia sekä metsäammattilaisten, metsänomistajien ja myös kansalaisten metsäsuhteista on luvassa vielä tämän vuoden aikana.
Tuulikki Halla
Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelma
Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke (2019-2022)