LAPE-ryhmä monitieteisen lapsuudentutkimuksen suunnannäyttäjänä

Varhaiskasvatus on instituutiona mielenkiintoinen ja monipuolinen. Se on kasvatus- ja koulujärjestelmämme alkuporras ja perusta jatkuvan oppimisen polulle. Se on myös monen pienen lapsen elämässä paikka, jossa vietetään valtaosa arkipäivän aktiivisista tunneista. On siis sanomattakin selvää, että varhaiskasvatuksessa toimivat ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja taitoa paitsi pedagogiikasta, myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä muista lapsen kasvuun, kehitykseen ja huolenpitoon liittyvistä asioista.

Niin varhaiskasvatusta kuin muitakin lasten, nuorten ja perheiden palveluja tutkittaessa tai kehitettäessä monitieteisyys ja tieteidenvälinen vuoropuhelu ovat paikallaan. Sen vuoksi (sekä myös tutkijoiden puhtaasta uteliaisuudesta ja innokkuudesta keskusteluun) UEF:iin perustettiin joulukuussa kaksi vuotta täyttävä, tieteidenrajat ylittävä Lapsi- ja perhepalvelujen asiantuntijaryhmä (LAPE).

Lapsi- ja perhepalvelujen asiantuntijaryhmä

LAPE-asiantuntijaryhmä on monialainen, vapaaehtoisuuteen perustuva verkosto, jonka jäsenet toimivat lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tiiviisti tai löyhemmin liittyvissä opetus- ja kehittämistehtävissä tai tutkijoina Itä-Suomen yliopistossa. Yhteisesti jaamme kiinnostuksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin monipuolisiin teemoihin. Verkostossamme on useiden tieteenalojen asiantuntijoita mm. sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus- ja juridiikan aloilta.

Tavoitteena ryhmällä on lisätä aihepiirin parissa toimivien UEF:laisten ymmärrystä toisten tieteenalojen tutkimuksesta ja näkökulmista sekä löytää yhteisen tekemisen paikkoja verkoston kautta. Ryhmän toiminta antaa lisää oivalluksia jäsenten omien työpöytien ääreen sekä vahvistaa monitieteistä keskustelua tutkimus-, kehittämis- ja opetustyössä.

Monitieteisyys tarkoittaa toiminnassamme uteliaisuutta eri tieteenalojen lapsi- ja perhetutkimuksen käytäntöihin. Keskustelemme esimerkiksi käytettävistä tutkimus- ja analyysimenetelmistä, tutkimuslupakäytännöistä ja eettisistä kysymyksistä. Tieteidenvälisen vuoropuhelun avulla on mahdollista altistaa tieteenalalla jo tavaksi tulleet käytännöt kriittiselle pohdinnalle ja pysähtyä tarkastelemaan menetelmiä lapsen edun näkökulmasta. Keskustelumme polveilee niin käytännön vinkeistä (mm. miten luoda kuvakommunikaatiotauluja lasten informoinnin tueksi) syvällisiin pohdintoihin (esim. onko lapsen terveystietojen käyttäminen tutkimusaineistona hyväksyttävää). Ryhmämme järjestää koulutuksia ja tilaisuuksia myös muille tutkijoille ja onpa tapaamisissa syntynyt synergioita myös yhteiskirjoittamisen suhteen. Ainoana esteenä ideoiden toteuttamiseen taitaa olla lähes kaikkia tutkijoita riivaava aikapula.

Monia näkökulmia varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvointiin

Tutkimusteemamme kohdistuvat monipuolisesti lapsiin ja perheisiin. Ryhmämme jäsenet tutkivat esimerkiksi pienten lasten mediankäyttöä ja siihen liittyvää ohjausta neuvoloissa, lasten hiekkaleikkejä, lasten kivunhoitoa ensihoidossa, lasten ruokakasvatusta eri ikävaiheissa, lasten huomioimista erotilanteissa, vammaisten lasten oikeuksia palveluissa, lasten tukitoimista päättämistä varhaiskasvatuksessa, lasten palvelu- ja hoidontarpeen arviointia, pienten lasten osallisuutta sekä vanhemmuuteen ja perheisiin liittyviä kysymyksiä.  

Vaikka kaikki tutkimukset eivät suoranaisesti liity varhaiskasvatukseen, on niistä syntyvästä tiedosta hyötyä varhaiskasvatusta kehittäville ammattilaisille tai lasten parissa tutkimusta tekeville. Lapsi, kuten ihminen yleensäkin, on kokonaisuus. Lapsen toimintaan ja tarpeisiin varhaiskasvatuksessa vaikuttavat hänen koko elämänsä ja elinympäristönsä. Esimerkiksi vanhempien erotilanteet, lapsen pitkäaikaissairaus tai kotona annettava mediakasvatus ovat asioita, joilla voi olla valtaisia vaikutuksia lapsen kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin. Vastavuoroisesti varhaiskasvatuksessa saaduilla kokemuksilla ja kohtaamisilla on merkitystä lapsen elämässä nyt ja tulevaisuudessa. On todellakin tärkeä antaa lasten elää sitä “parasta aikaa” niin varhaiskasvatuksessa kuin kotona ja muissa arjen ympäristöissä. Ja jotta tämä kokonaisuus voi mahdollistaa lapselle hyvän ja hänen etunsa mukaisen elämän, on eri toimijoiden tehtävä yhteistyötä.

Toivottavasti voimme LAPE-ryhmässä olla suunnannäyttäjiä monitieteisen lapsuudentutkimuksen hyödyistä (ja iloista!). Ryhmäämme saa mielellään liittyä mukaan keskustelemaan, ihmettelemään ja kyseenalaistamaan. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat hyvän tieteellisen tutkimuksen perusta. Oman tieteenalan sisällä on joskus vaikea kyseenalaistaa, mutta monitieteisessä ryhmässä avoin ihmettely on luontevaa. On hyvä joutua perustelemaan valintojaan ja on myös tosi hyvä huomata, että tutkijakin saa erehtyä, saa muuttaa näkemyksiään ja saa olla joskus ihan pihalla. Kunhan ei vaan paikalleen sammaloidu.

LAPE-ryhmästä voit lukea lisää täältä: uef.fi/lape

Kirjoittajat

Niina Gråsten

Yliopisto-opettaja, oikeustiede

Itä-Suomen yliopisto

Noora Heiskanen

Akatemiatutkija, erityispedagogiikka

Itä-Suomen yliopisto

Laura Ortju, TtM

Väitöskirjatutkija, hoitotiede

Itä-Suomen yliopisto