Tulevaisuuden digikansalaisia kasvattamassa – DigiErkosta eväitä myös varhaiskasvatukseen

Loppuvuodesta 2023 julkaistiin Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila -asiakirja (ks. OKM:n tiedote täältä). Asiakirjassa käydään lyhyesti läpi digitalisaatiota välineiden, sisältöjen ja alalla työskentelevien näkökulmista. Tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa tarvitaan digitaalista sivistystä, ja tämän sivistyksen pohja rakennetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Tavoitetila on jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen tässäkin asiassa. Digitaalisuuden edellyttämä jatkuva oppiminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa.

Olemme Itä-Suomen yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa eli DigiErkossa seuranneet mielenkiinnolla keskustelua aiheesta. Tavoitetila-asiakirja on hieno, se summaa näkökulmia digiturvallisuudesta ja digietiikasta aina laitteiden kestävään käyttöön sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Erityisen tärkeää on, miten se ottaa huomioon varhaiskasvatuksessa työskentelevien tarvitseman osaamisen. Mutta mitä digitaalinen osaaminen käytännössä tarkoittaa ja kuinka sitä hankitaan ja ylläpidetään? Varhaiskasvatuksen opettajan on hallittava sekä tietoa digitalisaatiosta että osattava arvioida sovelluksia ja digivälineitä oman työn tarpeiden näkökulmasta, sekä luonnollisesti viedä tämä kaikki osaksi käytännön varhaiskasvatusta eri ikäisten lasten kanssa.

Usein digikoulutukset keskittyvät johonkin välineeseen tai sovellukseen ja ovat lyhyitä raapaisuja osaamisen kehittymisen kannalta (Esim. Hutchison & Woodward, 2018; Kontkanen et al., 2024). Tärkeää olisi ottaa, ja saada lupa ottaa aikaa pedagogisesti tarkoituksenmukaiseen kehittämistyöhön. Esimerkiksi metsäeskariin on viety ohjelmallista ajattelua yhdessä ihmetellen sekä leikkien ja pelien kautta (ks. Case metsäeskari). Digitalisaatio ei varhaiskasvatuksessa siis tarkoita digihärpäkkeiden maailmaan eksymistä, vaan kyse on aiheen ymmärtämisen mahdollistamisesta. Miten esimerkiksi tietoturvaa voisi oppia osana leikkiä? Miten aihetta voisi ottaa haltuun yhdessä ihmetellen? Miten ottaa eettisesti ja turvallisesti lapset osaksi digitaalista kulttuuria ja varmistaa heidän osallisuutensa digitalisoituvassa yhteiskunnassa?

DigiErko-koulutus on pitkä erikoistumiskoulutus, joka suoritetaan monimuoto-opintoina. Koulutuksessa on mahdollisuus pitkäjänteisesti kehittää omaa digiosaamista, mutta myös kartoittaa ja kehittää työyhteisön osaamista. Koulutuksessa tarjotaan tilaa oman varhaiskasvatusyksikön strategiselle kehittämiselle pedagogiikan ja digitaalisuuden näkökulmista. Suuri osa tehtävistä tehdään omassa työssä ja sen tarpeisiin soveltaen. Koulutukseen kuuluu myös laaja kehittämistehtävä, joka liitetään omaan työhön ja oman työorganisaation toimintaan. Kehittämistehtävät ovat käytännössä olleet digipedagogiikan kehittämistä oppimisen ja opettamisen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen opettaja voi esimerkiksi työstää omaan kuntaan, yksikköön tai opetukseensa sopivia käytänteitä ja toimintamalleja tavoitetila-asiakirjan tai Uudet lukutaidot –ohjelman (tutustu Digitaalisen osaamisen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kuvauksiin) tukemana tai kehittää koulutusmateriaalia ja digipedagogisia ideoita varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman oppimisen alueille ja jaettavaksi kollegoille, vaikka valtakunnallisesti.

DigiErko-koulutettavat tulevat eri koulu- ja oppilaitosasteilta. Olemme saaneet positiivista palautetta nimenomaan näistä kohtaamisista ja keskusteluista asterajojen yli. Oma pedagoginen ajattelu kehittyy, kun sitä saa sparrata monipuolisesti ja moniammatillisesti yhteisen kiinnostuksenaiheen äärellä. Samalla on mahdollista tavoittaa ja tarkastella myös aloituksessa mainittua, OKM:n peräänkuuluttamaa, jatkumoa varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen. Haku DigiErkoon on parhaillaan auki. Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan ja lähtemään kehittämään monipuolisesti ja pitkäjänteisesti omaa digitaalista ja digipedagogista osaamistasi?

Ilmoittautumaan pääset täältä.

Kirjoittajat

Lisää luettavaa pitkäjänteisestä opettajan digipedagogisen osaamisen kehittämisestä:

Hutchison, A. C., & Woodward, L. (2018). Examining the Technology Integration Planning Cycle Model of Professional Development to Support Teachers’ Instructional Practices. Teachers College Record, 120(10), 1–44. https://doi.org/10.1177/016146811812001002

Kontkanen, S., Piispa-Hakala, S., Pöntinen, S., & Valtonen, T. (2024). Effects of a Professional Development Programme for Teaching and Learning in Digital Environments from the Perspective of Teachers: Case Study from Finland. In Global Perspectives on Teaching with Technology. Routledge.