VakaTuki – hanke Varhaiskasvatuksen palvelun järjestäjien tuen rakenteet ja hallinnon prosessit

VakaTuki – tutkimushankkeessa tutkittiin inkluusion ja tuen tasojen prosessien toteutumista 1.8.2022 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain uusimman muutoksen myötä. Hanke toteutettiin neljän yliopiston yhteistyönä (Helsinki, Jyväskylä, Oulu ja Itä-Suomi) lain siirtymäaikana 1.8.2022 – 31.12.2023. Hankkeen johtajana toimi Itä-Suomen yliopiston professori Päivi Pihlaja. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa hankkeessa työskenteli kolme projektitutkijaa.

VakaTuki-tutkimuksen keskiössä on inklusiivinen varhaiskasvatus. Lyhyesti kiteytettynä inkluusiossa on kyse varhaiskasvatusta ohjaavista arvoista ja ideologiasta. Toiminnan tasolla inklusiivisen varhaiskasvatuksen tulisi näyttäytyä kaikkia lapsia koskevina yhtäläisinä oikeuksina opetukseen, tasa-arvoisuutena, yhdenvertaisuutena, syrjimättömyytenä, moninaisuuden arvostamisena sekä sosiaalisena osallisuutena ja yhteisöllisyytenä (HE 148/2021 vp). Tuen näkökulmasta tasot ja näihin liitetyt hallinnolliset, rakenteelliset, pedagogiset sekä hoidolliset ratkaisut tulivat voimaan lain muutoksen myötä ja ne edustavat muutoksessa inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista (Opetushallitus 2022). Käytännössä inklusiivisuuden käsite on edelleen epäselvä monille alalla työskenteleville, mikä vaikeuttaa inklusiivisuuden toteuttamista sekä kehittämistä kasvatuksen ja koulutuksen alalla.

VakaTuki -tutkimuksessa tarkasteltiin ammattilaisten näkökulmasta tuen hallinnollisia prosesseja ja niiden toteutumista sekä resursointia varhaiskasvatuksen johdosta aina varhaiskasvatuksen toteukseen ja päiväkotitasolle asti. Tutkimus rakentui kolmen osatutkimuksen kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa kerättiin kyselyaineisto valtakunnallisesti, johon vastasi 139 kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavaa johtajaa. Kyselyssä tiedusteltiin inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja tuen tasojen toteuttamiseen liittyviä hallinnollisia prosesseja ja resursointia. Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtamiseen 116 päiväkodinjohtajan näkökulmasta. Kolmas osatutkimus oli laaja haastattelututkimus. Kaiken kaikkiaan hankkeessa toteutettiin 31 haastattelua, joihin osallistui yhteensä 65 tutkimushenkilöä. Yhdistävä tekijä kaikille tutkimushenkilöille oli yhteys inklusiiviseen varhaiskasvatukseen. Haastateltavina oli kunnallispoliitikkoja, hallinnon henkilöstöä, yksityisen varhaiskasvatuksen edustajia, erityisopettajia, varhaiskasvatuksen opettajia sekä huoltajia.

Alustavat tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tuen hallinnollisissa prosesseissa ja niiden toteuttamisessa on kuntien välillä isojakin eroja, eikä voimassa olevan lain vähimmäisvaatimuksia kolmiportaisen tuen osalta aina saavuteta. Alustavien tulosten pohjalta voidaan sanoa, että lakiuudistuksen mukanaan tuomia hallinnollisia prosesseja on tarpeellista selkeyttää, jotta lain mukaiset tuenprosessit kunnissa mahdollistuvat. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ideologia ja arvoperusta sekä lapsen edun ensisijaisuus eivät aina ohjaa hallinnollista päätöksentekoa. Inkluusion toetutuminen sen laajassa merkityksessä vaatii edelleen työtä, varhaiskasvatuksen inklusiivista johtamista kaikilla tasoilla (aina päättäjistä kentälle asti) sekä varhaiskasvatuksen toiminnan ja käytäntöjen jatkuvaa arviointia sekä kehittämistä.  

VakaTuki – hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Tutkimuksen tekeminen on aikaa vievä prosessi, joka tutkimusluvista, aineistonkeruun ja -analyysiin kautta valmiisiin tutkimusartikkeleihin on usein vuosia kestävä sinnikkään työn tulos. Luotettavaa tietoa ei saada hutiloimalla. Vaikka tutkimuksen rahoitus on VakaTuki-hankkeen nimissä päättynyt vuoden 2023 lopussa, työ aineiston ja tutkimusaiheen parissa jatkuu aktiivisesti niin Itä-Suomen yliopistossa kuin muissa yhteistyöyliopistoissa. Alustavien tulosten perusteella myös jatkotutkimukselle on tarvetta ja uusi Itä-Suomen yliopiston johtama Vakaata tukea-tutkimushanke onkin pyörähtänyt käyntiin tammikuun alussa.