Varhaiskasvatuslaki uudistui – vakaväki lapsen tuen toimintakulttuurin muutoksessa

Kuvituskuva 1. Pixabay.

Varhaiskasvatuksessa eletään uutta aikakautta. Uudistuneet varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2022. Varhaiskasvatus edistää toki edelleen lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia (OPH, 2022, s. 56), mutta yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukemista kuvataan yksinkertaisesti lapsen tueksi. Lapsen oikeus yleiseen, tehostettuun ja erityisen tukeen on yksi lakiuudistuksen kulmakivistä. Näin tuen rakenteellinen malli muodostaa käsitteellisen jatkumon esiopetukseen ja siitä edelleen perusopetukseen.

Lapsen tukeen liittyvä toimintakulttuurin muutosprosessi on siirtynyt valmistelu- ja toteutusvaiheistaan muutoksen levittämisen vaiheeseen, jossa pyritään varmistamaan, että muutoksen edellyttämä tieto ja taito saatetaan varhaiskasvatuksen ammattilaisten ulottuville (ks. Ahtiainen 2022, s. 182–285). Varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat työstäneet uusia rakenteita ja työtapoja melko tiiviissäkin aikataulussa.

Henkilöstöä koulutetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt – osana valtakunnallista Oikeus Oppia -kehittämisohjelmaa – tuntuvan valtionavun varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamiseen ja siihen liittyvään koulutus ja kehittämistoimintaan. Henkilöstön osaamisen, erityisesti erityispedagogisen osaamisen lisääminen onkin uusissa Vasuperusteissa nostettu keskeiseksi rakenteellisen tukeen luettavan resursoinnin muodoksi (OPH, 2022, s. 62).

Prosessi etenee. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kentällä puhuttavat erityisesti hallintopäätökset sekä vasun käyttö pedagogisena asiakirjana. Jälkimmäinen voi edellyttää jo käytössä olleiden käytäntöjen muuttamista ja uuden opettelua varsinkin niissä kunnissa, joissa yleinen, tehostettu ja erityinen tuki on ollut käytössä jo ennen lakiuudistusta ja tuen prosessit on järjestetty ja pedagogisia asiakirjoja (pedagoginen arvio ja selvitys, tehostetun tuen oppimissuunnitelma ja HOJKS) käytetty esi- tai perusopetuksen mallin mukaisesti. Poisoppiminen, vanhan tiedon poistaminen pois uuden tieltä, on ”sitä vaikeampaa, mitä enemmän omasta osaamisestaan nauttii” (Normisuorittaja, 2016).

Tutkijan näkökulmasta ei uudesta pedagogisesta lapsen tuen kulttuurista voida sanoa vielä juurikaan mitään. Pedagogisia kirjauksia yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta on alettu 1.8.2022 alkaen vasuihin laatia ja hallintopäätöksiä tehdä. Suunniteltuja käytänteitä, menettelytapoja ja työnjakoa toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa. Itä-Suomen yliopistossa on käynnistymässä KT Noora Heiskasen johtama DECISION (Lapsen tuen hallintopäätökset varhaiskasvatuksessa, 2022) -tutkimushanke. Hankkeessa tarkastellaan päätöksentekoon liittyviä pedagogisia ja hallinnollisia asiakirjoja sekä seurataan prosessien rakenteita ja etenemistä käytännössä. Omassa pienimuotoisemmassa tutkimuksessani tulen kokoamaan aineistoa varhaiskasvatushenkilöstön tuntemuksista ja ajatuksista toimintakulttuurin muutosprosessin alkuvaiheessa.

Hallintopäätöskäytänteiden ja pedagogisten asiakirjojen muodostaman tuen hallinnollisen kehyksen rinnalla lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa koskettaa jokaista varhaiskasvatuksen ammattilaista.  Kyse on pedagogisesta päätöksenteosta. Tällä tarkoitetaan (esim. Heiskanen, Pyökkimies & Syrjämäki, 2022) niitä päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka pohjautuvat lapsen ja hänen tilanteensa tuntemiseen ja tuen tarpeen tunnistamiseen, etenevät tukitoimenpiteitten käynnistämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen sekä tuen vaikuttavuuden arviointiin. Nämä tukitoimet huomioidaan koko varhaiskasvatusryhmän toiminnan suunnittelussa ja vuorovaikutussuhteissa (s. 43). Uusia lapsen tuen rakenteita ja käytänteitä eli toimintakulttuurin muutosta toteutetaan varhaiskasvatusyksiköiden, lapsiryhmien tiimien ja yksittäisten ammattilaisten osalta pienin, ehkäpä jopa tuskastuttavan hitain askelin. Tässä prosessissa jokainen varhaiskasvatuksessa toimiva on kuitenkin avainasemassa –korostaahan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH 2022, s. 57) tuen tarpeen arvioinnin, tuen toteuttamisen sekä toimintakulttuurin kehittämisen kuuluvan koko henkilöstölle. Myös te, alan opiskelijat, olette paraatipaikalla, osaltanne toteuttamassa ja arvioimassa uudistuvaa lapsen tuen toimintakulttuuria.  Havainnoikaa, kyselkää ja keskustelkaa, osallistukaa ja oppikaa – eläkää sananmukaisesti parasta aikaa uuden edessä!

Lähteet

Ahtiainen, R. (2022). Muutosteorianäkökulma ja kokemukset perusopetuksen mallin käyttöönotosta. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (toim.) Pienet tuetut askeleet: Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 279–294). PS-kustannus.

Heiskanen, N., Pyökkimies, M. & Syrjämäki, M. (2022). Lapsen tuen prosessi ja pedagoginen jatkumo. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (toim.) Pienet tuetut askeleet: Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 38–56). PS-kustannus.

Lasten tuen hallintopäätökset varhaiskasvatuksessa (2022) https://uefconnect.uef.fi/en/group/administrative-decisions-on-child-support-in-early-childhood-education-and-care/

Normisuorittaja -blogi. (2016). https://normisuorittaja.fi/2016/11/tarkeaa-on-uuden-oppiminen-ja-tarkeinta-poisoppiminen/

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022: 2a.

Kirjoittaja

Marja Syrjämäki

KT, yliopistonlehtori (erityispedagogiikka)

varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) -koulutuksen vastuuopettaja

Itä-Suomen yliopisto