Pienin askelin kohti suurta muutosta – varhaiskasvatuksen toimintaympäristön laajentuminen ja tuki LaTVa-hankkeessa

Hankkeen esittely

Laajenevat toimintaympäristöt ja tuki varhaiskasvatuksessa (LaTVa) oli kolmen organisaation (UEF, Kiteen kaupunki & Siun sote, 2019–2021) 2,5-vuotinen EAKR-rahoitteinen yhteishanke. Sen tavoitteena oli hyödyntää ja kehittää yhteistoiminnallisesti erityispedagogiikan, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietotaitoja lasten tuen tarpeista ja tukitoimista yhteistyössä yritysten kanssa. Erilaisilla toimenpiteillä kuten toimijoiden yhteisillä kyselyillä, työpajoilla kasvokkain ja etänä sekä pilottikokeiluin saatiin muodostettua toimijoiden väliseen yhteistyöhön uudenlaisia avauksia ja kokeiluita, joiden pohjalta muodostettiin toimintamalli jatkokehitykseen.

Kerromme tässä blogissa yhdestä pilottikokeilustamme, jonka pohjalta varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä lähdettiin laajentamaan ensin paikallisesti Kiteelle ja myös alueellisesti henkilöstön oppimiskokemusten myötä muualle Pohjois-Karjalaan. Laajentumisella ei tarkoiteta sitä, että täysin sama malli kopioidaan sellaisenaan, vaan esimerkiksi juuri henkilöstön kouluttautumisen kautta tuodaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja arkeen ja siten myös toimintaympäristöä kehitetään.

Toimintaa metsäympäristössä. Puuhun on laitettu kuvia.
Kuva1. Toimintaa metsäympäristössä. Kuva: Anu Alhainen

Toimintaympäristön laajentaminen – case Siilinpiilo

Päiväkoti Siilinpiilossa Kiteellä pedagogiikan painopistealueita ovat luonto, taide ja musiikki, sekä kaikkia toimintoja läpäisevä liikunnan ilo. Siilinpiilossa siirrettiin koko aamupäivän toiminta metsäoppimis-ympäristöön ja pilotissa kehitettiin uutta toimintaympäristöä metsään lasten oppimisvalmiuksien tukemisen näkökulmasta. Oppimisvalmiuksilla tarkoitamme lapsen keskeisiä oppimisprosessiin liittyviä, kehittyviä taitoja, kuten esim. tarkkaavuuden ylläpito, suunnittelu ja työmuisti, joita on mahdollista tukea varhaiskasvatuksessa (Dawson & Guare 2010).

Jotta pilotin tavoitteet sekä käytettävät menetelmät vastaisivat aidosti henkilökunnan kokemuksia arjesta ja heidän kokemuksensa tulisivat kuulluksi, kuultiin henkilökuntaa koko pilotin ajan alku-, väli- ja loppukyselyin (Baker 2018). Lisäksi päivittäisessä vuorovaikutuksessa kuunneltiin herkällä korvalla henkilökunnan ajatuksia ja kysymyksiä, joiden pohjalta toimenpiteitä oli mahdollista kehittää tarvittaessa.  Alkukyselyssä henkilökunta toivoi uusia työkaluja haastaviin tilanteisiin, kuten siirtymiin ja sääntöihin sitoutumiseen. Lisäksi pilotilta toivottiin uudenlaisia ideoita, materiaalia ja yhteistyön kehittymistä. Toimintaympäristöä kehitettiin henkilöstön perehdytyksellä ja kollegiaalisella tuella, tutustuen projektityöntekijän avulla jokaiseen menetelmään sekä siihen, mitä oppimisvalmiutta menetelmällä on tarkoitus tukea. Näin pyrittiin vähentämään epätietoisuutta ja lisäämään pilotista saatavaa hyötyä käytännön työhön ja työssäjaksamiseen. Kun varhaiskasvatustyössä voidaan hyvin, on opettajalla jaksamista kehittää ja vaikuttaa toimintaympäristön kehitykseen ja organisointiin, jolloin sillä on myös huomattu olevan positiivinen vaikutus lasten kehitykseen ja motivaatioon oppia (Pakarinen ym. 2010, 294).

Toteutus ja saatu tuki

Hankkeen projektityöntekijä, joka oli varhaiskasvatuksen työntekijöille ja lapsille jo VEO:n roolista tuttu, tapasi henkilökuntaa viikoittain. Tällöin tutustuttiin yhdessä käytettäviin, tutkimusperustaisiin tukimenetelmiin tai vahvistettiin jo käytössä olleita menetelmiä, kuten kuvatukea. Yhdessä kokeiltuja, sittemmin osaksi Siilinpiilon arkea muodostuneita menetelmiä olivat esimerkiksi kuvitetut metsäsäännöt, metsäympäristöön mukana kulkeva kuvitettu päiväjärjestys sekä sisälle menoon lapsille omaa tilaa ja rauhaa tuoneet, odottamista tukeneet toimintarenkaat.

Lapset seisovat pihalla toimintarenkaiden (hulavanteiden) sisällä. Jokaisessa renkaassa on kuvallinen ohje eri toiminnosta.
Kuva2. Toimintarenkaat käytössä. Kuva: Anu Alhainen

Siilinpiilosta kootun palautteen perusteella henkilökunta koki saaneensa erityisesti kuvista paljon apua, ja kuvatuki onkin juurtunut osaksi päiväkodin toimintaa. Henkilökunta koki, että kuvitettu päiväjärjestys tukee päivän jäsentämisessä sekä ennakoinnissa. Materiaalien helppo saatavuus nousi yhdeksi tärkeäksi elementiksi kuvatuen käyttöönoton kannalta. Pilotin jälkeen tätä on tuettu kokoamalla kuville oma kansio, jota käytetään ja kehitetään aktiivisesti.

Lapset ja aikuinen seisovat pihalla. Aikuinen näyttää paperilta kuvaa lapsille.
Kuva 3. Kuvatuki käytössä pihalla ollessa. Kuva: Anu Alhainen

Pilotin aikana saatu konsultatiivinen, systemaattinen tuki varhaiskasvatuksen erityisopettajalta menetelmien käyttöön ja valmistukseen oli keskeisessä roolissa. Tärkeässä roolissa olivat myös henkilökunnan tukeminen ja motivaation vahvistaminen. Keskustelut, joissa yhteisiä asioita, menetelmiä ja kokeiluita pohditaan, yhdenmukaistaa toimintaa ja yhteisiä periaatteita. Erityisopettajan konsultatiivisella työotteella voidaankin tehokkaasti tukea niin työntekijöitä, kuin epäsuorasti myös lapsia (Heiskanen ym. 2021, 151).

Tulosten laajentaminen

Siilinpiilon pilotin oppeja lähdettiin hankkeen tavoitteiden mukaisesti levittämään muualle Kiteen varhaiskasvatukseen sekä laajemmin lähikuntiin. Hankkeen aikana järjestettiin vierailuja sekä työpajoja varhaiskasvatuksen ja soten ammattilaisten kohtaamispaikoiksi. Hankkeen työntekijät yhdessä Kiteen varhaiskasvatuksen johtajan kanssa järjestivät nk. “Näköala-ryhmiä”, joissa varhaiskasvatuksen opettajat tapasivat toisiaan kokoontuen ajankohtaisten teemojen äärelle. Yksi näistä tapaamisista järjestettiin tutustuen Siilinpiilon toimintaympäristöön ja sieltä saatuja oppeja jalkautettiin muihin yksiköihin. Menetelmien käyttöönottoa tuettiin esimerkiksi lyhyillä videoilla, joissa oli kerrottu lyhyesti menetelmän teoreettista taustaa, mitä menetelmän käyttöönotto vaatii ja mitä vaikutuksia sillä on huomattu olevan. Videot jaettiin hankkeessa kehitettyyn tukiteknologiasalkkuun, johon voi tutustua osoitteessa:
https://peda.net/kitee/varhaiskasvatus/latva/laajeneva-toimintaymparisto  Suosittelemme vastaavien videoiden hyödyntämistä muuallakin ammattilaisten päivittäisen työn tueksi, jolloin kaupunkien sisällä löytyviä erilaisia, hyväksi havaittuja ratkaisuita saadaan kaikkien hyödynnettäväksi!

Yksityiskohtaisemmin olemme kertoneet tehdyistä toimenpiteistämme ja hankkeen tuloksista loppuraportissamme “Yhdessä kehittäen, tietoa jakaen ja tukea yhteensovittaen” (toim. Aavikko, Pihlainen & Kärnä, 2022). Siilinpiilon pilotti toimi hankkeen tavoitteiden mukaisena tutkimusperustaisena, henkilöstöstä lähtöisin olleena pilottina erinomaisesti ja se tuotti varhaiskasvatuksen kentälle, ammattilaisten tarvitsemaa tukea päivittäiseen työhön. Toisaalta saavutettiin myös ammatillista kehittymistä, uuden oppimista ja oivalluksia siitä, kuinka aiemmin haastavaksi koettuihin tilanteisiin (esim. siirtymät, ennakointi ja yhteisiin sääntöihin sitoutuminen), voidaan pienillä muutoksilla tuoda suurta, positiivista muutosta.

 

Kirjoittajat:

Lotta Aavikko (KM)
Projektitutkija LaTVa-hankkeessa 2020-2021, nyk. VAKA-TUVET- hankkeessa
Itä-Suomen yliopisto

Lue uudesta varhaiskasvatuksen vaativan tuen hankkeestamme UEF:llä, VAKA-TUVET:sta https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/vaativa-tuki-varhaiskasvatuksessa-vaka-tuvet/

Anu Alhainen (KM)
Projektityöntekijä LaTVa-hankkeessa 2019-2021 (VEO, Kiteen kaupunki)

 

Lähteet:

Aavikko, L., Pihlainen, K. & Kärnä, E. (toim). (2022). Yhdessä kehittäen, tietoa jakaen ja tukea yhteensovittaen. LaTVa-hankkeen loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4484-9

Baker, M. (2018). Early childhood teachers at the center: A qualitative case study of professional development in an urban district. Early Childhood Education Journal, 46(2), 231–240. https://doi.org/10.1007/s10643-017-0858-6

Dawson, P., & Guare, R. (2010). Executive skills in children and adolescents: a practical guide to assessment and intervention (2nd ed.). New York: Guilford Press.

Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M. & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa: Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-829-8

Pakarinen, E., Kiuru, N., Lerkkanen, M., Poikkeus, A., Siekkinen, M., & Nurmi, J. (2010). Classroom organization and teacher stress predict learning motivation in kindergarten children. European Journal of Psychology of Education, 25(3), 281–300. https://doi.org/10.1007/s10212-010-0025-6

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.