KieliVaka: Kielituetut kasvatustieteen perusopinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen moninainen kieli– ja kulttuuriosaaminen tarvitsee vahvistusta ja tätä on lähdetty tavoittelemaan Tampereen yliopiston KieliVaka – Kielituetut varhaiskasvatuksen perusopinnot maahanmuuttajille –hankkeessa. Pilottivaiheessa oleva hanke tunnetaan tuttavallisemmin nimellä KieliVaka. Kielituetut varhaiskasvatuksen perusopinnot sisältävät varhaiskasvatukseen suuntautuvat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 opintopistettä (op) sekä suomen kielen opetusta 6 op. Opintoihin kuuluu myös opiskelutaitojen opetusta ja henkilökohtaista ohjausta; näistä vastaavat opintojen tutoropettaja sekä suomen kielen opettajat. KieliVakan kasvatustieteen perusopinnot toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Itä-Suomen yliopisto vastaa perusopintojen tarjoamisesta, varhaiskasvatuksen opintojen substanssituesta sekä osittaisesta suomen kielen opetuksesta. Suomen kielen opetus on jaettu kolmen yliopiston, Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston kesken.  

Kuvituskuva 1. Pixabay

KieliVakan opinnot ovat käynnistyneet Itä-Suomen yliopistolla syksyllä 2021 ja kielituetuissa kasvatustieteen perusopinnoissa on aloittanut 22 opiskelijaa, jotka muodostavat hyvin kansainvälisen ryhmän. Opiskelijat ovat kotoisin ympäri maailmaa Euroopasta, Aasiasta, Australiasta sekä Etelä-Amerikasta.

”Tässä hankkeessa on valtavan paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia moneen. On upeaa olla rakentamassa uudenlaista, moniammatillista koulutusväylää varhaiskasvatuksen yliopistokoulutukseen ja samanaikaisesti tukea maahanmuuttajataustaisen opiskelijoiden koulutus– ja urapolkuja. Tämän kokoinen ryhmä ja säännölliset tapaamiset ovat saaneet aikaan vahvan yhteenkuulumisen tunteen sekä hyvän me-hengen. Tätä ryhmää on mielettömän ihanaa tavata; sekä ammatillisesti, että henkisesti. Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita ja heistä huokuu innostus. On hienoa olla tässä mukana ja juuri heidän kanssaan.”
Tutoropettaja Venla Hytönen 

KieliVaka vastaa osaltaan joustavien koulutuspolkujen lisäämisen tarpeeseen ja osittain uusien koulutuspolkujen avaamiseen (Opetus– ja kulttuuriministeriö 2021). Suoritettuaan kasvatustieteen perusopinnot opiskelijat voivat hakeutua opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi johtavaan perustutkintokoulutukseen (KK) avoimen väylän kautta tai osittain työn ohella tapahtuvaan valtavakunnalliseen monimuotokoulutukseen (1000+).

Kuvituskuva 2. Pixabay

Tuoreessa väitöstutkimuksessa on tarkastelu eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista varhaiskasvatuksessa (Arvola 2021). Tutkimuksen tulokset osoittavat eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lasten tarvitsevan erityisesti tukea varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kiinnittymiseen sosiaalisissa tilanteissa sekä toisen kielen ja metakognitiivisten taitojen oppimisessa. Erilaiset täydennyskoulutukset ovat olleet merkittävä keino monikulttuurisen ja kulttuurisensitiivisen osaamisen vahvistamisessa varhaiskasvatuksessa (Layne 2016; Layne & Lipponen 2016). Näiden ohella on kuitenkin ehdottoman tärkeää vahvistaa ja lisätä myös vuorovaikutteista kulttuurista ymmärrystä. Tämä onnistuu vain lisäämällä erilaisista kulttuuri- ja kielitaustoista tulevien ammattilaisten osuutta varhaiskasvatuksessa (Arvola 2021, ETNO 2019). Moninaistuvassa yhteiskunnassa on myös hyvä laajentaa ymmärrystä erilaisista kulttuurisista uskomuksista ja käytännöistä (Parrish & Linder-VanBerschot 2010) myös varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tämä mahdollistuu vahvistamalla kieli- ja kulttuuriosaamista varhaiskasvatuksessa. 

Monikulttuurisen ja kulttuurisensitiivisen osaamisen olemassaolo on ensiarvoisen tärkeää lasten osallisuuden tukemisessa ja vertaissuhteiden muodostumisessa. Erityisesti nämä tarpeet näyttäytyivät leikkiin ja mielikuvitusleikkiin kiinnittymisessä ja yhteisen tietoisuuden jakamisessa. Näitä voidaan tukea lisäämällä varhaiskasvatuksen henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja mahdollistamalla näin kulttuurisesti responsiivisen pedagogiikan toteutumista. (Arvola 2021.) 

KieliVaka-hankkeen johtaja Tea Seppälä (2022) Tampereen yliopistosta painottaa pilotin olevan hyvin ajankohtainen:

”Varhaiskasvatuksen kentällä on asiakkaina paljon eri kulttuuritaustaisia lapsia ja perheitä, jotka tarvitsevat kieli-ja kulttuuriosaamista omaavia pedagogeja. Samalla suomenkieliset varhaiskasvattajat saavat perheitä varten kieli- ja kulttuuritulkkeja kollegoiksi.  Heidän osaamistaan tarvitaan ja innolla odotetaan. Onneksi ryhmä on pysynyt hyvin koossa ja opinnot edenneet kiitettävästi. Kiitokset heille ahkeruudesta ja sinnikkyydestä. ”  

Monikulttuurisuus ja -kielisyys sekä joustavat koulutuspolut

KieliVaka astuu suuriin saappaisiin ja lisää vastuuta sekä hankkeessa työskenteleville, että tulevaisuuden koulutuksille. Kuinka voidaan huomioida eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden joustavat koulutuspolut, niiden monimuoto- ja verkko-opinnot sekä samanaikaisesti huolehtia opiskelijoiden jaksamisesta? Yliopistotasoisten opintojen suorittaminen on jo itsessään vaativaa ja opinnot edellyttävät opiskelijalta itseohjautuvuutta sekä harjaantuneita opiskelutaitoja.  Erityisen tärkeää on miettiä rakennettavia koulutuspolkuja saavutettavuuden näkökulmasta; kuinka hyvin yliopistot vastaavat tähän. KARVI:n toteuttamassa raportissa ensimmäisen ja toisen asteen opinnoissa kehittämisen kohteiksi ovat nousseet monikulttuurisuuden ja monikielisyyden näkökulman vahvistaminen koulutuksen strategioissa, kielitietoisuuden vakiinnuttaminen osaksi koulutuksen toimintakulttuuria sekä näihin tarvittavan osaamisen vahvistaminen (Pirinen 2015).  Korkeakouluihin kohdentuvan Raportin (Airas 2019) mukaan korkeakoulut eivät vielä tunnista maahanmuuttajataustaisia omana ryhmänään ja näin ollen vakiintuneita toiminta malleja opiskelun tukemiseen on vain vähän. Toimiviksi käytännöiksi on todettu tutoropettajat, opintojen ohjaajat sekä vertaiset – nämä kaikki ovat läsnä KieliVaka-hankkeessa. 

Kuvituskuva 3. Pixabay

Tulevaisuudessa on tärkeää huomioida maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeet korkeakouluopintojen järjestämisessä. Kohderyhmän tunnistaminen ja positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuus periaatteen rinnalla auttavat järjestämään tarvittavia tukitoimia sekä ohjaamaan jatkokoulutukseen. Ajoittaiset ”kieliklinikat” ja saatavilla oleva kielituki taas edesauttaisivat opintoihin kiinnittymistä, tehtävien loppuunsaattamista sekä opinnoista valmistumista. Näiden ohella on tärkeää vahvistaa myös hankepohjaisten, toimivien toimintatapojen jalkauttamista yliopiston toimintaan (Airas ym. 2019). Toivottavasti KieliVaka-hanke voisi osaltaan tukea tätä tarpeiden kohtaamista monikulttuurisen osaamisen vahvistamisessa.  

Lisää tietoa KieliVaka-hankkeesta: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kielivaka-kielituetut-varhaiskasvatuksen-perusopinnot-maahanmuuttajille  

Rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kirjoittaja:

Venla Hytönen
Yliopisto-opettaja
Tutoropettaja KieliVaka-hankkeessa 

Lähteet 

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi. M-L., Sarparanta, T. Shemsedini, G., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019.  TAUSTALLA ON VÄLIÄ. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla . Julkaisut 22:2019. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 

Arvola, O.2021. Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana. Turun yliopisto: Väitös.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8468-8 . 

ETNO. (2019). Oikeus kuulua joukkoon – Ehdotuksia monikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO. 

Layne, H. (2016).“Contact zones” in Finnish (intercultural) education. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. 

Layne, H., & Lipponen, L. (2016). Student teachers in the contact zone: developing critical intercultural ’teacherhood’ in kindergarten teacher education. Globalisation, Societies and Education, 14(1), 110–126. doi: 10.1080/14767724.2014.980780  

Parrish, P. & Linder-VanBerschot, J. A. (2010). Cultural dimensions of learning: Addressing the challenges of multicultural instruction. International Review of Research in Open and distance learning. Vol. 11 (2). 

Pirinen, T. 2015. Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Julkaisut 17:2015. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2.