Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä
Viimeaikainen valtakunnallinen keskustelu varhaiskasvatuksen tilasta osoittaa, että laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen yhdelläkään sen osa-alueella ei ole ainoastaan yksittäisen varhaiskasvatuksen opettajan tai ryhmässä työskentelevän henkilöstön asia. Tämä on tunnistettu erityisesti varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tutkimuksessa ja sitä kehittävissä hankkeissa. Varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen kehittämistä ja toteuttamista ovat haastaneet kunnan eri toimijoiden väliset rakenteelliset esteet. Toisaalta ruokakasvatus-käsitteen sisältö vaatii edelleen määrittelyä, jotta eri toimijoilla olisi yhteinen ymmärrys siitä, mitä ruokakasvatus on ja mitkä ovat sen tavoitteet.
Kuva1. Ruuan tutkiminen eri tavoin on osa ruokakasvatusta. Kuva: Kaisa Kähkönen/Ruokakunta-hanke.
Ruokakasvatus on enemmän kuin ruokailua
”Ruokakasvatus on kuin puu, sen oksat ja lehdet ulottuvat laajalle ja lehdet ovat kukin omanlaatuisiaan. ”
Ruokakasvatus on osa varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisen kokonaisvaltaisen pedagogiikan toteuttamista. Se on myös tärkeä osa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ravitsemuksellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Ruokakasvatuksella vahvistetaan ruokaan ja syömiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä vaikutetaan lasten arvoihin ja asenteisiin. Ruokakasvatuksen tuloksena lapsille syntyy oivalluksia mm. omista aisteista ja kehon viesteistä. Tavoitteena on lisätä ruokailoa ja ruokarohkeutta, kannustaa hyviin valintoihin sekä vahvistaa myönteistä suhdetta omaan kehoon ja ruokaan.
Ruokakasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa, erillisissä toimintatuokioissa, leikeissä, retkillä ja juhlien yhteydessä ja niissä spontaaneissa tilanteissa, joissa lapset pysähtyvät kummastelemaan ja pohtimaan ruokaan, syömiseen, kehoon ja aisteihin liittyviä asioita. Ruokakasvatus on kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa, kun ruokakasvatustyö on koko kunnassa pysyvää, suunnitelmallista, arvioitua ja aidosti moniammatillista toimintaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetussa Ruokakunta – Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä -hankkeessa lasten ruokakasvatusta tarkasteltiin ja kehitettiin koko kunnan tasolla 13 kunnassa Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä muotoiluajattelua hyödyntämällä.
Tuloksena syntyi seitsemän osainen Ruokakunnan työkalut & toimintamallit –julkaisusarja, joka tarjoaa kunnille ideoita, oivalluksia ja käytännön esimerkkejä lasten ruokakasvatuksen moniammatillisen suunnittelun, toteuttamisen, kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi. Julkaisusarja on tarkoitettu kaikille kunnassa lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen parissa toimiville ja siitä päättäville ammattilaisille. Työkalut ja toimintamallit auttavat kehittämistyön tekemisessä kunnassa useammalla eri tasolla (Kuva 2).
Kuva 2. Ruokakunnan 7 työkalua ja toimintamallia auttavat vahvistamaan ruokakasvatusta perheen ja päiväkodin välillä, varhaiskasvatuksen yksiköissä sekä koko kunnan tasolla. Ruokakunta-hanke.
Ruokakunnan työkalujen ja toimintamallien avulla kunnan tärkeimmän pöydän ympärillä rakennetaan iloisempaa, maukkaampaa ja terveempää huomista!
Seuraavaksi esittelemme julkaisusarjan sisältämät työkalut ja toimintamallit.
Nykytila itsearviointityökaluna
”Ruokakasvatus on kuin hyvä keitto. Monenlaisia aineksia siihen sisältyy, ja hyvä tulos on osiensa summa.”
Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointi on maksuton työkalu ruokailun ja ruokakasvatuksen näkyväksi tekemiseen, arviointiin ja seurantaan päiväkodeissa ja kouluissa. Se koostuu 30 väittämästä, joista muodostuu yhteensä viisi ruokailun ja ruokakasvatuksen teemaa. Työkalu sijaitsee osoitteessa www.nykytila.fi.
Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä
” Ruokakasvatus on kuin värikäs kasviskeitto; jokainen ammattilainen ammentaa siihen eri kokoisia ja värisiä paloja oman persoonansa ja osaamisensa pohjalta ja siitä syntyy yhteinen herkullinen soppa, josta jokainen lapsi ammentaa itselleen sopivia sattumia omalla lusikallaan”
Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä on kohtaamis- ja koulutustilaisuus, joka on tarkoitettu jokaiselle kunnan lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen parissa aktiivisesti toimivalle ja siitä päättäville. Tilaisuudessa toimijat kokoontuvat saman – konkreettisen tai virtuaalisen – pöydän ääreen kertomaan ja kuuntelemaan, jakamaan oivalluksia ja kokemuksia sekä lisäämään ymmärrystä varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksesta. Tilaisuuden tavoitteena on luoda konkreettisia askeleita ja suuntaviivoja kunnan yhteiselle ruokakasvatustyölle.
Kunnan ruokakasvatustyöryhmä
” Ruokakasvatus on kuin hämähäkinverkko. Verkostossa on vahvuutta ja vaikuttavuutta.”
Toimintamallissa kuntaan perustetaan lasten ruokailua ja ruokakasvatusta edistämiseksi oma moniammatillinen työryhmä, joka koordinoi lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja muissa lapsia kohtaavissa palveluissa. Työryhmä voi organisoida kunnan ruokakasvatuksen pohjapiirroksen laatimisen ja päivittämisen sekä Pyöreän pöydän tilaisuuden. Työryhmä osallistuu myös lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen osalta kunnan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimiseen sekä siitä tiedottamiseen.
Yhteistyö huoltajien kanssa
” Ruokakasvatus on kuin risottopata. Siihen liittyy monenlaisia aineksia ja osasia, kokonaisuus syntyy osien summasta. Perustana eli riisinä, voisi olla lapsiryhmän tarpeiden huomiointi.”
Vahvuus- ja voimavarakeskeiset Neuvokas perhe -työvälineet on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja huoltajien välisen yhteistyön vahvistamiseen. Lapsen syömisen ja ruokailun tähti auttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja huoltajia keskustelemaan ja tekemään havaintoja lapsen syömisen ja ruokailun oppimisen vaiheista esim. lapsen vasukeskustelussa. Tähden avulla lapsen ruokailuun ja syömisen liittyvien ruokakasvatuksen pedagogisten tavoitteiden määrittely vahvistuu. Perheille tarkoitetut ruokakasvatuksen kirjeet ovat valmiita sähköisiä perheviestintäkirjeitä varhaiskasvatuksen käyttöön. Kirjeiden sisältö on kannustavaa, kotien ruokakasvatusta tukevaa sekä lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavaa.
Lapset ruokailua kehittämässä
” Ruokakasvatus on kuin kirjava lahjapaketti – joka hetki löytyy jotain jännää ja uutta… joku asia on käärittynä enemmän ja joku avautuu helpommin”
Lapset ruokailua kehittämässä -toimintamallissa ruokakasvatusta ja päiväkodin ruokailua kehitetään yhdessä lasten kanssa, lapsilähtöisin menetelmin osana kokonaisvaltaista ruokakasvatusta. Toimintamalli on työväline varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kehittämisprosessi toteutetaan yhdessä lasten kanssa. Tarvittaessa mukaan kutsutaan ruokapalvelu, vanhemmat, varhaiskasvatuksen johtaja tai muita tahoja kehittämiskohteen mukaan.
Ruokakasvatuksen pohjapiirros
” Ruokakasvatus on kuin palapelin kokoamista, pienistä paloista saadaan kokonainen kuva :)”
Ruokakunnan pohjapiirros on visualisoitu kuvaus kunnan ruokakasvatukseen liittyvästä verkostosta, sen rakenteista sekä toimintaa ohjaavista asiakirjoista ja sopimuksista. Lasten ruokakasvatusta tarkastellaan systeemisesti eli otetaan huomioon kunnassa eri tasoilla toimivat toimijat. Toimijoiden väliset yhteistyöryhmät, kuten esimerkiksi ruokakasvatustyöryhmä, ja sopimukset (esim. palvelusopimus) tunnistetaan käytännön ruokakasvatustyöhön vaikuttavina tekijöinä. Näin tulee näkyväksi polku toimintaa ohjaavista yleisistä asiakirjoista, kuten strategiasta ja hyvinvointikertomuksesta kohti ruohonjuuritason toimintaa. Toimintamalli on tarkoitettu kunnassa ruokakasvatusta edistäville työryhmille.
Nykytila hyvinvointikertomukseen
”Ruokakasvatus on kuin talon perustukset tai kivijalka, jonka päälle hyvinvointi rakentuu”
Nykytila.fi on ruokakasvatuksen arviointityökalu myös kunnan tai maakunnan hyvinvointikertomustyöhön. Verkkopalvelussa voi tarkastella arvioinnin tuloksia oman kunnan lisäksi maakunnan tasolla. Palvelusta löytyy myös vertailutietoa muista kunnista. Nykytila.fi-työkalu auttaa kohdistamaan kehittämistyössä huomiota niihin asioihin, joissa sitä eniten tarvitaan.
Kehitystyö jatkuu
”Ruokakasvattajana olen kuin muurahainen, lempeä mutta periksiantamaton kannustaja.”
Ruokakunnan työkalut & toimenpiteet julkaistiin 13.10.2021 pidetyssä webinaarissa ja löytyvät osoitteesta https://sites.uef.fi/kokoava/ sekä osoitteesta www.nykytila.fi/kunnat.
Työkalujen ja toimintamallien jalkauttaminen jatkuu Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (Kokoava) -hankkeessa, joka levittää ja jalkauttaa myös muita aikaisemmin kehitettyjä ruokakasvatuksen toimintamalleja eri ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten ruokakasvatukseen, kuten Neuvokas perhe ruokakasvatus, Maistuva koulu ja Kehuva-työote.
Ruokakuntahanketiimin puolesta,
Titta Kettukangas
KT, vo, yliopistonlehtori, varhaiskasvatus
Itä-Suomen yliopisto
Kaisa Kähkönen
TtM, ravitsemusterapeutti, projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto
Sanna Talvia
FT, ETM, KM, yliopistonlehtori, kotitaloustiede
Itä-Suomen yliopisto
Ruokakunta-hanketta toteuttivat Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Sydänliitto yhteistyössä muotoilutoimisto Kirnu Kreativ Oy:n ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n kanssa.
Kursiivilla kirjoitetut lainaukset ovat Ruokakunta-hankkeeseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien, päiväkodin johtajien, terveydenhoitajien ja ruokapalvelun ammattilaisten tuottamia metaforia sille, mitä ruokakasvatus on.