Kun mittari vaikenee
Ari Sivenius Käteni nousi vaistomaisesti ranteelle. Siinä ei ollut mitään. Olin jättänyt urheilukellon kotiin. Liike oli ehtinyt ennen ajatusta. En ollut vielä ehtinyt kaivata kelloa, mutta ruumis oli jo etsinyt sitä. Hämmästyin enemmän omaa kättäni kuin kellon puuttumista. Milloin siitä oli tullut näin itsestään selvä liike? Milloin olin oppinut etsimään jotakin, jota en ollut vielä […]
Itsestäänselvyydet
Ari Sivenius Tutkimuksessa ei elä pelkästään menetelmiä. Siinä elävät myös käytännöt, onnistumiset ja toistot. Kun jokin ratkaisu toimii, sitä käytetään uudelleen. Kun sama ratkaisu toistuu riittävän monta kertaa, sitä ei enää tarvitse perustella. Vähitellen siitä tulee tapa tehdä tutkimusta – ja lopulta jotakin, joka tuntuu itsestään selvältä. Juuri tällaiset itsestäänselvyydet ovat metodologisesti kiinnostavia. Ne eivät […]
Liukumat
Ari Sivenius Menetelmäopetuksessa huomaa joskus ilmiön, joka on samalla arkipäiväinen ja hankalasti pysäytettävä. Opiskelijat oppivat nopeasti erottamaan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen toisistaan, mutta paljon vaikeampaa on nähdä, mitä tutkimus itse tekee kohteelleen. Ehkä vielä vaikeampaa on huomata, ettei tämä koske vain opiskelijoita. Se koskee myös meitä, jotka opetamme tutkimusmenetelmiä. Liukuma ei tapahdu kerralla. Se etenee […]
Kun merkitys alkaa taipua mitattavuuden muotoon
Ari Sivenius Edellisessä kirjoituksessani (Sivenius 31.1.2026) kuvasin, miten mittaamisen kieli muokkaa kasvatuksen aikaa. Kysymys koski sitä, milloin jokin saa tapahtua ja milloin keskeneräisyys tulkitaan viiveeksi. Nyt näkökulma syvenee: mitä tapahtuu merkitykselle, kun sen on esiinnyttävä mitattavana? Tarkastelen – tässä ja nyt – mitattavuuden ontologista asemaa. Kirjoitan yliopiston sisältä, osana samaa mittaamisen todellisuutta, jota analysoin. Tämä […]
Miten määrä korvaa määrän valuu kasvatukseen
Ari Sivenius Hiljainen siirtymä Kasvatuksessa on tapahtunut hiljainen siirtymä (Sivenius, 2026b). Se ei ole uudistus, josta olisi päätetty, eikä muutos, joka olisi kirjattu ohjelmiin, vaan siirtymä, joka tapahtuu arjen itsestäänselvyyksissä: siinä, mitä pidetään merkityksellisenä, mikä ehtii tulla huomatuksi ja mikä jää ilman nimeä. Oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja toimintakykyä mitataan yhä tarkemmin. Mittaaminen ei ole kasvatuksen […]