Olen viime aikoina tutustunut uusiin tutkimuksiin vastuullisesta kuluttamisesta ja vähittäiskaupan roolista vastuullisuuden edistämisessä. Entistä kirkkaammaksi on käynyt se, kuinka keskeisessä asemassa vähittäiskauppa on vaikuttamaan sekä kuluttajien että tavarantoimittajien päätöksiin ja valintoihin myös kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.
Yksi vilkkaimmista vastuullisen kuluttamisen keskusteluista pyörii pakkausten ympärillä. Kertakäyttöpakkausten määrää halutaan vähentää ja saada tilalle uudelleentäytettäviä ja -käytettäviä pakkauksia. Esimerkiksi Unilever ilmoitti muutama vuosi sitten tavoitteekseen korvata kaikki muovipakkauksensa uudelleenkäytettävillä, kierrätettävillä ja kompostoitavilla pakkauksilla vuoteen 2025 mennessä.
Pakkaus, jota ei tarvitsekaan lajitella roskiin
Suomessa on tehty monenlaisia kiinnostavia innovaatioita pakkausten ja pakkausmateriaalien suhteen. Yksi niistä on RePack. Yritys tarjoaa verkkokaupoille kestäviä postipakkauksia, jotka tilaaja voi lähettää maksutta takaisin mihin tahansa julkiseen postilaatikkoon laittamalla. Laatikot kerätään, puhdistetaan ja lähetetään uusien tilausten myötä uusille asiakkaille. Vähintään 40 kertaa.
Isossa-Britanniassa The Body Shop herätti parisen vuotta sitten henkiin uudelleentäyttöohjelmansa. Tavoitteena on tämän vuoden loppuun mennessä avata maailmanlaajuisesti 500 pistettä, joissa asiakkaat voivat ostaa alumiinipullon ja täyttää sen yhä uudelleen ja uudelleen esimerkiksi suosikkishampoollaan.
Haasteena saavutettavuus ja vaivattomuus
Uskallan väittää, että useimmat meistä pitävät ideaa uudelleentäytettävistä ja -käytettävistä pakkauksista erittäin hyvänä. Miksi niitä ei sitten näy kaupoissa enempää?
Unileverillä isoina haasteina nähdään kuluttajien toimintamallit ja asenteet. Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan kierrätettävistä pakkauksista hieman enemmän? Miten varmistaa helppo palautusmahdollisuus? Onko pullojen peseminen ja uudelleentäyttö liian vaivalloista? Entäpä täyttöpullon raahaaminen edestakaisin kodin ja kaupan välillä?
Berliiniläisiltä kuluttajilta kysyttiin tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa, miten he suhtautuisivat, jos peruskulutustavaroita (esim. ruoka, juoma ja hygieniatuotteet) ryhdyttäisiin myymään uudelleenkäytettävissä pantillisissa pakkauksissa. Tulosten mukaan berliiniläiset motivoituisivat positiivisista ympäristövaikutuksista. He pitivät tärkeinä myös saavutettavuutta ja vaivattomuutta.
Uudenlaisia kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja vähittäiskauppaan
Samaisessa tutkimuksessa todetaan, että onnistuakseen tällainen panttijärjestelmä vaatii kuluttajien mukaan saamisen lisäksi vähittäiskauppojen ja brändien yhteistyötä. Lisäksi pitäisi huolehtia liiketoimintamallin kannattavuudesta ja operationaalisesta tehokkuudesta esimerkiksi logistiikan suhteen. Tiheän verkoston, ekosysteemin, luominen edistäisi myös asiaa.
Edellä tutkittu järjestelmä on hyvin samankaltainen meille tutun pullonpalautusjärjestelmän kanssa. Suomalaiset palauttavat vähintään 90 prosenttia pantillisista alumiinitölkeistä, muovi- ja lasipulloista. Olisiko meidän siis helppo omaksua samanlainen järjestelmä myös muunlaisiin peruskulutustarvikkeisiin liittyen? Ostaisitko makaronisi panttipakkauksessa?
Sen aika ehkä näyttää. Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit ovat myös vähittäiskaupan tulevaisuutta.
Liiketoimintamalleihin liittyviä innovaatioita käsitellään syksyisin pidettävällä Vähittäiskaupan liiketoimintamallit -verkkokurssilla (2 op). Tervetuloa mukaan ensi syksynä!
Kirjoittaja KTT Helen Reijonen toimii Kansainvälinen vähittäiskauppa – hankeessa yliopistolehtorina
Lähteet:
Bocken, N., Harsch, A. & Weissbrod, I. (2022) Circular business models for the fastmoving consumer goods industry: Desirability, feasibility, and viability, Sustainable Production and Consumption 30, 799-814. https://doi.org/10.1016/j.spc.2022.01.012
https://www.unilever.fi/news/2019/uudelleenkaytasta-valtavirtaa-innovoimalla/
https://www.thebodyshop.com/en-gb/about-us/brand-values/sustainability/refill-scheme/a/a00048