Humanistista on moneksi

Agoralta ammattiin -tapahtuman vieraat kertoivat humanistiopiskelijoille mielenkiintoisista urapoluistaan ja kannustivat kokeilemaan erilaisia työtehtäviä.

Kaksipäiväisen Agoralta ammattiin -tapahtuman toisena päivänä yleisö pääsi kuuntelemaan laajalti erilaisia uratarinoita muun muassa yritysmaailmasta, viestinnän parissa työskentelystä sekä opettajan ja toimitusjohtajan työstä. Heti aamulla CMC Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki ja EU-uralähettiläs Maija Komonen kertoivat erilaisista työmahdollisuuksista. Koulutusasiantuntija Maiju Parviainen ja väitöskirjatutkija Erika Styf puolestaan esittelivät jatko-opintomahdollisuuksia ja väitöskirjatutkijuutta.

CMC Kriisinhallintakeskus rekrytoi erilaisista koulutustaustoista tulevia henkilöitä moninaisiin kriisinhallinnan tehtäviin, jotka voivat tehtävän luonteen mukaan kestää noin 2–4 vuotta. Yksi työmahdollisuus on esimerkiksi vaalitarkkailijan työ, johon kouluttaudutaan verkkokurssin kautta. Koulutuksen suorittamisen jälkeen Kriisinhallintakeskus rekrytoi henkilöitä tehtävään tarpeen mukaan. Niin ikään EU-uralle voi päästä erilaisista koulutustaustoista ja erilaisia polkuja pitkin. Työnhakuvinkkinä EU-uralähettiläs Maija Komonen antoi sen, että EU:ssa ollaan tarkkana työtodistusten kanssa – muista siis liittää hakemukseen todistus kaikista mainitsemistasi työkokemuksista, niin harjoitteluista kuin vapaaehtoistyöstäkin!

Yleisö pääsi tutustumaan myös väitöskirjatutkijan työhön. Koulutusasiantuntija Maiju Parviainen kertoi tarkasti tutkijan uralle pääsemisestä ja mainitsi, kuinka hyvät työllistymisluvut tohtoriksi väitelleillä on. Väitöskirjaa yliopistollemme tällä hetkellä tekevä Erika Styf jakoi oman kokemuksensa pohjalta tutkijan uran hyviä puolia – urapolku tarjoaa hyviä kansainvälistymismahdollisuuksia ja sopii niille, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskunnassa. Tärkeäksi Styf koki myös sen, että työn mielekkyyttä lisää syvä kiinnostus tutkittavaa aihetta kohtaan.

Uratarinoissa korostuivat työelämän arvaamattomuus  ja oma jaksaminen

Uratarinoissa pääsimme kuulemaan kolmen humanistin henkilökohtaisista urapoluista. Liperin kunnan hankeasiantuntijana toimiva Sonja Kortelainen kertoi opiskelleensa yliopistossamme venäjän kieltä ja halunneensa nimenomaan työhön, jossa pääsee kommunikoimaan muiden kanssa. Sivuaineinaan hän opiskeli muun muassa sosiologiaa ja nuorisotutkimusta. Itä-Suomen yliopistoon hän päätyi vapaan sivuaineoikeuden ansiosta. Jo opiskelujensa aikana Kortelainen kertoi halunneensa asiantuntijahommiin esimerkiksi kaupallisen alan työtehtävien sijasta. Ensimmäiseen työpaikkaansa hän päätyikin harrastustoiminnassa tapaamansa harrastuskaverin kautta, joka vinkkasi hänelle pian avautuvasta mielenkiintoisesta työpaikasta. Kortelainen kannusti verkostoitumaan rohkeasti, vaikka se ei tuntuisi omalta jutulta, sillä usein työpaikat voivat tulla vastaan juuri tätä kautta. Liperiin Kortelainen päätyi lopulta työskenneltyään pitkään eri projekteissa, joista hänelle oli kertynyt rutkasti osaamista projektien hallinnasta. Vinkkinä työnhakuun Kortelainen antoi sen, että kannattaa olla rohkeasti avoin uudelle ja mennä kohti omia työhaaveita. Kunta-alalla työskentelevänä hän kannusti kaikkia humanisteja tutustumaan kuntien työtarjontaan.

Seuraavaksi uratarinansa meille kertoi Tulliportin normaalikoulussa suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana toimiva Johanna Alpia-Sormunen. Joensuun yliopistosta äidinkielen opettajaksi valmistunut Alpia-Sormunen haaveili aikoinaan journalistiikan opinnoista ja sen myötä toimittajan työstä, mutta opettajuus ei ollut koskaan täysin suljettu vaihtoehto. Vaikka nykyiseen työtehtävään johtanut polku oli alussa mutkikas, Alpia-Sormunen kertoi nauttineensa opiskeluajastaan täysillä. Loputtomista opintomahdollisuuksista huolimatta olisi kuitenkin tärkeää tiedostaa realiteetit ja pyrkiä pitämään valmistumistavoitteestaan kiinni.

Nyt jo yli kaksikymmentä vuotta Norssilla työskennelleen Alpia-Sormusen mukaan opettaminen on mediassa liikkuvista huhuista huolimatta mukavaa ja ennen kaikkea tärkeää työtä. Alpia-Sormunen kertoi tykästyneensä Tulliportin koulun erikoislaatuiseen työympäristöön jo omina harjoitteluaikoinaan. Koululla harjoittelujaksoja suorittavat yliopisto-opiskelijat tuovat Alpia-Sormusen mukaan mukavaa vaihtelua sekä henkilökunnan että oppilaiden arkeen. Hän rohkaisi harjoittelijoita kokeilemaan rohkeasti eri opetustekniikoita ja hyödyntämään opintojensa aikana tehtyjä tuntisuunnitelmia myös harjoittelun jälkeisessä opetuksessa.

Lopuksi uratarinansa jakoi Ilosaarirock Oy:n toimitusjohtaja Niina Hattunen. Hattunen valmistui silloisesta Joensuun yliopistosta 2008 pääaineenaan taiteensosiologia ja mediakulttuuri ja sivuaineinaan muun muassa sukupuolentutkimus, taideaineet, johtaminen ja markkinointi. Hattunen ehti olla työelämässä jo ennen yliopisto-opintojaan ja työskennellä asiakaspalvelun parissa. Hän kertoi etsineensä pitkään, mitä alaa haluaisi opiskella, ja haaveilleensa ammattikorkeakouluopinnoista ennen kuin päätyi hakemaan yliopistoon. Ennen opintoja, niiden aikana ja jonkin aikaa niiden jälkeenkin Hattunen työskenteli myyntityössä, jossa hän havaitsi, että hänelle sopisi paremmin luova asiantuntijatyö. Sittemmin Hattunen pääsikin työskentelemään asiantuntijatehtävissä erilaisissa hankkeissa ja muun muassa toiminnanjohtajana Joensuun Popmuusikot ry:llä.

Tällä hetkellä Hattunen työskentelee toimitusjohtajana Ilosaarirock Oy:ssä viisihenkisessä tiimissä, joka koostuu eri alojen asiantuntijoista. Festivaalin suunnittelun aikana toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu ensisijaisesti erilaisten päätösten tekemistä yhdessä tiimin jäsenten kanssa. Vaikka toimitusjohtajan työ on raskasta ja paineistettua, se on Hattusen mielestä parasta, mitä hänelle on urallaan tapahtunut. Toimitusjohtajana hän pystyy hyödyntämään kaikkea osaamistaan. Erityisesti humanistisen tutkinnon antamista valmiuksista on apua monessa, kuten työnkuvaan keskeisesti kuuluvassa päätöksenteossa ja kriittisessä, analyyttisessa ajattelussa. Uratarinansa päätteeksi Hattunen antoi valmistuville opiskelijoille vinkkejä työelämään. Kaikkein tärkeimpänä hän korosti omasta jaksamisesta sekä terveydestä ja mielenterveydestä huolehtimista.

Humanistit yllättävillä aloilla -paneeli kannusti opiskelijoita tarttumaan rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin

Agoralta ammattiin -tapahtuma päättyi humanistisen osaston opiskelijatyöryhmän vetämään Humanistit ”yllättävillä” aloilla -paneeliin. Panelisteina olivat Abloy Oy:ssä henkilöjohtajana työskentelevä Petri Lempiäinen, viestintäalan yrittäjänä toimiva Anu Ruusila sekä Phillips Medisizen viestinnän asiantuntija Anni Ihalainen. Ihalainen on opiskellut pääaineenaan kirjallisuutta, Ruusila englannin kieltä ja kirjallisuutta ja Lempiäinen kasvatustieteitä. Heille kaikille oli yhteistä se, että aluksi he olivat tulleet yliopistoon tähtäimenään opettajan työt. Ihalainen esimerkiksi työskenteli opintojensa jälkeen viestinnän sijaisena sekä teki ajoittain opettajan ja ohjaajan sijaisuuksia, mutta lopulta hän päätyi hankepuolelle. Tämän takia Ihalainen vinkkasi kuuntelemaan rohkeasti omia tuntemuksiaan työnhaussa ja hakeutumaan itseä kiinnostavien töiden pariin.

Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että opettajan opinnoista on ollut ehdottomasti hyötyä työelämässä. Opettajan ”hermot” ikään kuin valmistavat kaikkeen ja opettavat suhtautumaan työelämän haasteisiin rauhallisesti. Ylipäätään humanistisilta aloilta opituiksi tärkeiksi taidoiksi panelistit nostivat kulttuurien kohtaamisen taidon, joka usein unohtuu humanistisen osaamisen markkinoimisessa – se ei ole itsestäänselvyys, vaan arvokas työelämätaito.

Pohtiessaan humanistitaustasta ”yllättävään” työpaikkaan päätymistä pitivät panelistit tärkeänä uskomista omaan osaamiseen koulutustaustasta riippumatta. Lempiäinen mainitsi, että kaikista koulutustaustoista tulevilla voi olla hankaluuksia esimerkiksi uuden ammattislangin oppimisessa, minkä takia ei kuitenkaan kannata pelätä uusien työtehtävien pariin hakeutumista. Ihalainen kannusti myös olemaan armollinen itselleen ja muistamaan sen, että kaikkea ei voi osata välittömästi aloittaessaan uudessa työssä. Ruusila puolestaan neuvoi olemaan rehellinen eteen tulevien tuntemattomien tehtävien kanssa. Nimittäin usein työpaikalta löytyy joku, joka osaa auttaa näiden uusien aiheiden parissa. Yrittäjänä toimimisesta Ruusila mainitsi tärkeäksi sen, että osaa markkinoida itseään itselleen luontevalla tavalla. Lisäksi hän neuvoi verkostoitumaan ja tutustumaan muihin yrittäjiin, sillä myös omista yrityksistä käsin voi tehdä töitä yhdessä muiden kanssa.

Viimeisinä työelämän vinkkeinä panelistit nostivat esiin uteliaisuuden erilaisia työtehtäviä kohtaan. Itsensä markkinoiminen on tärkeää myös muissa kuin yrittäjän tehtävissä, ja Ihalainen kannustikin tutustumaan työnantajiin kasvokkain esimerkiksi rekrymessuilla. Omia taitoja ei kannata vähätellä ja humanistisilta aloilta voi päästä monenlaisiin töihin.

Kiitos kaikille Agoralta ammattiin -tapahtuman osallistujille, niin puhujille kuin yleisölle, opiskelijatyöryhmän puolesta!

Kristiina Janhunen, Laura Tarzalainen, Veera Vuori ja Anni Aikio
Kirjoittajat ovat humanistisen osaston opiskelijatyöryhmän jäseniä.