Korvaako tekoäly kieliasiantuntijan?

Kieliasiantuntijan rooli tieteellisessä julkaisuprosessissa, osa 2

Taustaa

Julkaisimme aiemmin blogikirjoituksen ensimmäisen osan, jossa kerroimme ReTra-tutkimusryhmämme järjestämästä seminaarista NEaT-verkostolle. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa pohdimme kieliasiantuntijan roolia sekä tutkijan ja kieliasiantuntijan välistä vuorovaikutusta. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme seminaarin antia siitä näkökulmasta, miten kieliteknologia on vaikuttanut kieliasiantuntijoiden rooliin tieteellisessä julkaisutoiminnassa.

Kieliteknologian käyttö osana tieteellistä julkaisuprosessia

Viime vuosina yleistyneet laajat kielimallit – eli tuttavallisemmin tekoäly – on rantautunut konekääntimien (Google Translate, DeepL) sekä muiden kirjoitustyökalujen (Scribendi, Grammarly) tavoin osaksi joidenkin tutkijoiden työskentelyä. Konekääntämistä käytetään oman vieraalla kielellä kirjoittamisen tukena: tutkija voi esimerkiksi kirjoittaa vieraalla kielellä tekstin ja kääntää sen konekääntimellä äidinkielelleen varmistaakseen, että alkuperäinen ajatus on välittynyt. Konekääntimiä ja tekoälyä käytetään myös muun muassa abstraktien kääntämiseen tai kielentarkastukseen.

Siihen, millä tavoin ja miten paljon esimerkiksi tekoälyä käytetään kääntämiseen ja kielentarkastukseen, vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kääntämiskäsitys. Edellisessä blogikirjoituksessamme kerroimme siitä, että tutkijalla voi olla mekanistinen kääntämiskäsitys, eli kääntäminen nähdään rutiininomaisena toimintana ja ajatuksena, että on olemassa “yksi oikea käännös”. Tutkijan kääntämiskäsitys voi olla myös tulkinnallinen, jolloin kääntäminen nähdään ennemmin lähtötekstin uudelleentulkintana ja tietoisena päätöksentekoprosessina. Jos kääntämiskäsitys on hyvin mekaaninen, myös tekoälyn tuottamaan käännökseen saatetaan suhtautua mutkattomammin.

Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan suhtaudu tekoälyyn varauksettomasti. Tutkijat kokevat, että kirjoittaminen on ajattelun työkalu, jolloin tutkimuksen tekoon liittyvän kirjallisen työn ulkoistaminen koneelle heikentää ajattelua. Yksi haastattelemamme tutkija pohtikin, että vaikka oma kirjoitus olisi sellaista, johon kielentarkastaja lopulta tekisi laajoja muutoksia, ainakin teksti on itse ajateltu.

Kielimallien käyttöön kytkeytyy myös eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristön kuormitukseen tai tietosuojaan. Myös termivalinnat voivat pohdituttaa: millä perusteella kone vaikkapa päättää, millä termillä johonkin tiettyyn ihmisryhmään viitataan? Teknologia voi tuoda siis jotain hyötyä työskentelyyn, mutta samalla se voi pahimmassa tapauksessa heikentää tutkimuksen tekemisen ydintä eli ajattelua.

Kieliasiantuntija vai tekoäly?

Voiko tekoäly korvata kieliasiantuntijan? Vaikka tekoäly välittäisi viestin, niin sen tuottaman tekstin kielellinen ulkoasu voi olla epäluonteva. Omat riskinsä on myös siinä, jos tekoälyn käyttäjä ei osaa vierasta kieltä riittävän hyvin, jotta voisi varmistua, että lopputulos on sitä, mitä hän halusi sanoa. Seminaarin keskustelussa nousi esiin, että tutkijoiden olisi hyvä testata tekoälyllä kääntämistä omalle äidinkielelleen, jotta tekoälyn tuottamaa kieltä voisi arvioida paremmin. Vieraaseen kieleen päin tuotettu tekoälykäännös näyttää ilman muuta hyvältä, jos syvällinen kielen osaaminen puuttuu.

Kieliasiantuntijoiden haastatteluissa nousi myös esiin, että englanninkielisten tekstien tarkistustyössä on hyötyä siitä, että kielentarkastaja osaa myös kirjoittajan äidinkieltä – suomalaisten tutkijoiden tapauksessa suomea. Jos vieraskielisen kirjoittajan englanninkielinen ilmaisu on epäluontevaa, kirjoittajan äidinkieltä hallitseva kielentarkastaja voi usein nähdä niin sanotusti tekstin taakse ja tulkita, mitä kirjoittaja on mahdollisesti halunnut viestiä. Kieliasiantuntijat ymmärtävät myös paremmin kulttuurillisia eroja ja nyansseja. Lisäksi heillä on kyky ajatella ja esittää kysymyksiä tarvittaessa, toisin kuin tekoälyllä, joka valitsee todennäköisimmän vaihtoehdon. Seminaarin osallistujat pohtivat myös, että koska tekoäly ei pysty ajattelemaan kuin ihminen, vuorovaikutus on erilaista. Tekoäly voi myötäillä kirjoittajaa, eikä se välttämättä haasta kovinkaan syvällisesti.  Kieliasiantuntijat myös toimivat tietoturvallisia periaatteita noudattaen eivätkä esimerkiksi syötä asiakkaan materiaaleja avoimiin tekoälypalveluihin, jotta niitä ei käytetä mallien kouluttamiseen.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Kieliteknologian yleistymisellä on ollut vaikutuksia kielialaan, sillä työmäärä on jossain määrin vähentynyt. Tutkijahaastatteluista käy ilmi, että tutkijoita välillä jopa kannustetaan käyttämään tekoälyä kielentarkastukseen kieliasiantuntijoiden sijasta. Mutta vaikka teknologia kehittyy, tutkimus on edelleen ajatustyötä, ja kieliasiantuntija voi tarjota sellaista, mitä kone ei: kontekstin ja kulttuurin ymmärtämistä, mahdollisuutta vuorovaikutukseen sekä tulkintaa ja ajattelua. Tiedejulkaiseminen on myös viestintää muille tutkijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Kuten Riku Haapaniemi kirjoittaa Kääntäjämestarin kirjan blogissa: “Tekoäly tuottaa tekstejä ilman tulkintaa; sen tuotokset ovat viestejä ilman viestintää. Joskus tämä riittää, mutta usein tarvitaan enemmän. Tämän vuoksi tekoäly ei asetu sellaisenaan ihmisen korvaajaksi viestintätyössä.” Tekoäly voi siis tarjota työkalun, mutta se ei kuitenkaan korvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta tai ajattelun ja viestinnän merkitystä.

Hyvä kieli ei ole vain tekninen vaatimus, vaan vaikuttaa myös siihen, miten tutkimus ymmärretään ja otetaan vastaan. Kuten seminaarissa eräs kieliasiantuntija nosti esiin: jos väitöstilaisuutta varten kustannetaan hieno puku ja juhlat, tulisi myös juhlan keskipisteen eli väitöskirjan olla kieliasultaan juhlan edellyttämässä kunnossa. Sama pätee myös muihin tutkimustyössä syntyviin teksteihin.

Erja Vottonen ja Juho Suokas
Kirjoittajat työskentelevät tutkijatohtoreina Itä-Suomen yliopistossa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa, johon kuuluvat myös Eppu Penttilä, Helka Riionheimo ja Elina Kainulainen.

Lähde:

Haapaniemi, Riku 19.1.2026. Kääntäjät tietävät tekoälystä enemmän kuin tietävätkään. Kääntäjämestarin kirja. Luettavissa: https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/kaantajat-tietavat-tekoalysta-enemman-kuin-tietavatkaan/