FCLab.lukio III ja kuvataiteenopetus 4/4
AI ja julkinen taide
Tässä toteutuvat lukion kuvataiteen opetussuunnitelman kohdat:
– taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmenevät esteettiset, ekologiset ja eettiset arvot
– aistinautinnot, merkityksellisen visuaalisen kulttuurin ymmärtäminen
– erilasten kuvantulkinnan menetelmien soveltaminen
– parityö, siten kehittyvät opiskelijoiden vuorovaikutustaidot ja sanalliset käsitteistöt
– havainnointi, tulkitseminen
Halusin yhdistää AI eli tekoälyn käytön, havaintojen tekemisen, keskustelun taiteesta, taidekäsityksiin liittyvät seikat ja taiteen tuntemuksen. Samalla nousee esille, julkisen taiteen monimuotoisuus, kuten sen sitoutuminen paikkakunnan kulttuuriin, historiaan, talouteen tai viihtyvyyteen. Valitsemansa kohteen kuvasta tehtyjen havaintojen pohjalta kukin työpari kirjoitti tekoälysovellukseen (ChatGPT) syötteen, kehotteen (eng. prompt), jolla he sanallistivat näkemäänsä kohdetta mahdollisimman tarkasti. Näiden kehotteiden pohjalta AI loi teoskuvan. Lopullinen vertailu tehtiin näiden kahden, alkuperäisen teoskuvan ja AI:n teoskuvan välillä.
Havaintojen tekemisen kohteina voi olla kaupunkikierroksen todelliset kohteet kuin yhtä hyvin luokassa olevat kuvalähteet. Itse käytin Helsingin taidemuseon hallinnoiman sivuston kuvalähteitä, koska halusin tuoda esille pääkaupungissa olevia teoksia oman lähikaupungin veistosten ohella. Opiskelijoiden kanssa tehdyt lähiympäristön kierrokset kaupungilla kuitenkin ovat parasta, koska veistoksen suhde ympäröivään tilaan on merkityksellinen.
”Taidetta voi kohdata eri puolilla Helsinkiä: kaupungin puistoissa, kaduilla ja aukioilla on lähes 300 kaupungin kokoelmaan kuuluvaa julkisen tilan taideteosta. Puolijulkisissa kaupungin sisätiloissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa, on myös yli 200 rakennuksiin varta vasten suunniteltua julkisen taiteen teosta. Lisäksi HAM on tallettanut 2500 kokoelmateosta kaupungin julkisiin rakennuksiin.” https://www.hamhelsinki.fi/julkinen-taide/julkisen-taiteen-kokoelma/
Mielestäni julkisen taiteen yhteydessä on perusteltua nostaa esille prosenttiperiaate. ”Kaikki Suomen 23 suurinta kaupunkia noudattaa prosenttiperiaatetta, joskin sitoutumisen aste ja laajuus vaihtelevat. Tuoreimman kuntia koskevan selvityksen mukaan 79 Suomen kuntaa on tehnyt prosenttiperiaatetta koskevan periaatepäätöksen. Prosenttiperiaate koskee kaikkea rakentamista talonrakentamisesta ympäristörakentamiseen ja uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Taidehankinnat voivat tarkoittaa erillisiä teoksia tai monenlaisia rakenteisiin integroituja elementtejä. ”(https://www.taike.fi/fi/prosenttiperiaate)
Lisäksi AI kuvaili prosenttiperiaatetta näin: Se on käytäntö, jossa osa rakennushankkeen budjetista varataan taiteen hankintaan tai taiteelliseen suunnitteluun. Yleensä tämä osuus on 0,5–2 % rakennuskustannuksista. Tavoitteena on, että taide integroituu osaksi rakennettua ympäristöä ja parantaa sen viihtyisyyttä ja laatua. – Tämä näkyy esimerkiksi niin Helsingin Arabian rannan kuin Joensuun Penttilän kaupunginosissa teosten määrässä.
Kirjoittaja:
Jaana Tanskanen, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun Tulliportin normaalikoulun ja lukion kuvataiteen lehtori.
Linkit ja lähteet:
https://www.photopea.com/
https://www.theschoolofphotography.com/tutorials/pop-art-photoshop-tutorial
https://www.instagram.com/p/DDH6CA0N8eu/
https://www.finlit.fi/ajankohtaista/blogi/visiittikortit-sosiaalisten-verkostojen-valineina-ja-esittajina/
https://www.taike.fi/fi/prosenttiperiaate
https://www.julkinentaide.fi/fi/prosenttiperiaatteen-kasikirja
Dufva, T. (2018). Art education in the post-digital era. Experimental construction of knowledge through creative coding. Aalto-yliopisto Publication series Doctoral Dissertations 72/2018
https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/ff6341b5-6ea8-4b2d-a66e-aa9fd1626794/content
Howells, R. & Negreiros, J. (2019). Visual Culture. Third Edition. Polity Press.
Jenkins, H., Purushotma, R., Weigel, M., Clinton, K., & Robinson, A. J. (2009). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Cambridge, MA: The MIT Press. file:///Users/yalu1/Desktop/Jenkins%20et%20al%202009.pdf
Malmelin, N. (2010). What is Advertising Literacy? Exploring the Dimensions of Advertising Literacy. Journal of Visual Literacy, 2010 Volume 29, Number 2, (s. 129–142). https://doi.org/10.1080/23796529.2010.11674677
Saethre-McGuirkis, E. M. (2022). Making Things and Teaching the Creative Arts in the Post-Digital Era. Seeing and Experiencing the Self and the Object through a Digital Interface. Taylor & Francis. Routledge. https://primo.uef.fi/pemalink/358FIN_UOEF/10iob6c/alma9915161240305966