Uusi etäjohtamisen ja digitaalisen viestinnän opintojakso alkaa Itä-Suomen yliopistossa
Korviimme on kantautunut toiveita etäjohtamisen kurssista niin liike-elämän toimijoilta, vastavalmistuneilta ekonomeilta kuin kandivaiheen opiskelijoiltakin. Kova kysyntä sekä halu oppia lisää etäjohtamisesta ja digitaalisesta viestinnästä on varsin ymmärrettävää. Ekonomin työssä etäjohtamiseen ja digitaaliseen viestintään liittyviltä teemoilta on nimittäin lähes mahdotonta välttyä. Vaikka vasta valmistuneen ekonomin työura ei alkaisikaan johtajan tai etäjohtajan roolista, moni asiantuntijatyötä tekevä on osa maantieteellisesti hajautunutta tiimiä, jossa viestitään sekä digitaalisesti että kasvokkain ja töiden organisoinnista vastaa etäjohtaja. Myös Suomen liike-elämän kansainvälisyys vaikuttaa osaltaan digitaalisen viestinnän yleisyyteen. Kun asiakkaat tai kollegat sijaitsevat Suomen rajojen ulkopuolella, on digitaalinen viestintä luonnollinen osa yhteydenpitoa.
Etäjohtamisen opintojakso on vastaus opiskelijoiden toiveisiin
Syyskuun alussa uutuuttaan hohtava etäjohtamisen ja digitaalisen viestinnän opintojakso käynnistyy Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Se on vastaus opiskelijoiden toiveisiin. Kuuden opintopisteen laajuisen opintojakson opetuksesta vastaavat apulaisprofessori Jonna Koponen sekä väitöskirjatutkija Lotta Salin. Opintojakso on suunnattu kauppatieteiden, erityisesti modernin johtamisen ja innovaatiojohtamisen, maisteriopiskelijoille. Etäjohtamisen ja digitaalisen viestinnän uusi opintojakso laajentaa kauppatieteiden laitoksen opetustarjontaa entistä paremmin ajankohtaiset liike-elämän ilmiöt kattavaksi. Tutkimusperustainen opetus pohjautuu suurelta osin Suomen Akatemian rahoittaman tutkimusprojektin tuloksiin.
Opetus käynnistyy 10. syyskuuta järjestettävällä avausluennolla ja ilmoittuminen päättyy viikkoa aiemmin. Opintojakson alussa syvennytään etä- ja hybridityöhön, johtamisen murrokseen ja etäjohtamisen käsitteeseen. Kun kaikki jakavat saman ymmärryksen siitä, mitä etäjohtaminen ja siihen kytkeytyvät lähikäsitteet tarkoittavat, on tältä pohjalta sujuvaa jatkaa kohti seuraavia aiheita. Opintojaksolla tunnistetaan keskeiset teoriat, joiden avulla etäjohtamista on pyritty ymmärtämään sekä syvennytään viestintäkanavien valintaan ja sen merkitykseen etäjohtajan työssä. Opintojakson teemat etenevät kohti ajankohtaisia etäjohtamisosaamisen ja vuorovaikutusosaamisen aihealueita. Näiden lisäksi syvennytään etäkokousten ja -palavereiden johtamiseen, sekä vakuuttavaan ruutuesiintymiseen. Opintojakson loppupuolella perehdytään virtuaalitiimin rakentamiseen ja johtamiseen sekä pohditaan kulttuurin merkitystä etäjohtamisessa.
Luennot toteutetaan etäyhteyksin reaaliaikaisesti. Yksisuuntaisia monologeja ei kuitenkaan ole tiedossa, vaan luentojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vuorovaikutteisuuteen ja opiskelijoita aktivoiviin osuuksiin. Luennoilla opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan asioita ja käymään pienryhmäkeskusteluja luentojen aiheista vertaisten kanssa.
Lisäarvoa opintoihin tuovat myös asiantuntevat vieraat liike-elämästä. He jakavat omia käytännön kokemuksiaan luentojen teemoista. Etäjohtamisesta ja digitaalisesta viestinnästä Suomen ulkopuolella päästään kuulemaan sekä yhdysvaltalaisen että japanilaisen professorin vierailijaluennoilla. Opiskelijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä vieraille, ja vuorovaikutus sekä yhteiset keskustelut ovat toivottuja.
Opintojakson arviointi perustuu kirjalliseen kurssityöhön. Kurssityön ohjeistuksessa on huomioitu yksilölliset preferenssit sekä erilaiset elämäntilanteet: kurssityön saa toteuttaa yksin, pareittain tai kolmen-neljän hengen pienryhmässä. Opintojaksolla käsiteltävien etäjohtamisen ja digitaalisen viestinnän teemojen lisäksi opiskelijat pääsevät kehittämään johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään liittyviä geneerisiä taitojaan.
Etäjohtamisen ja digitaalisen viestinnän taidot ovat tulevaisuuden työelämän peruspilareita. Toivommekin, että opintojakso tarjoaa opiskelijoille hyvän pohjan työelämään sekä syvällistä ymmärrystä etäjohtamisesta ja digitaalisesta viestinnästä.
Kirjoittajat: Lotta Salin ja Jonna Koponen