Tekoäly muuttaa johtajien työnkuvaa

Tekoäly puhuttaa kaikkialla: toisten mielestä ihminen on edelleen paljon parempi monessa suhteessa kuin tekoäly, toisten mielestä tekoäly on loistava renki ja suoriutuu ihmistä nopeammin lukuisista työtehtävistä. Tekoäly on saavuttanut suuren huomion liike-elämässä johtuen teknologisesta kypsyydestä, joka on saavutettu sekä laskennassa että kyvyssä analysoida suuria määriä dataa reaaliajassa. Tällä hetkellä lähes jokainen toimiala, kuten rahoitus-, kuljetus-, terveydenhuolto- ja tiedealat tavoittelevat tekoälyn tukemia prosesseja.

Tekoälyn käyttöönotto on merkittävä osa digitaalista murrosta, mikä haastaa ja muuttaa johtajien työnkuvaa. Yritykset joutuvat pohtimaan, missä työtehtävissä ihmistä vielä tarvitaan: millaiset työtehtävät ja -prosessit voidaan hoitaa kokonaan tai osittain tekoälyn avulla, ja mitkä puolestaan vaativat ihmisen työpanoksen. Monessa yrityksessä keskijohto konkreettisesti pitää huolta siitä, että teknologiseen uudistamiseen liittyvä strateginen tekeminen toteutuu tiimitasolla. Keskijohto onkin ratkaisevassa asemassa siinä, miten tekoälyn hyödyt saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja työntekijät mukaan digitaaliseen muutokseen.

Tekoälyn integrointi palvelutiimeihin on monimutkainen ilmiö

Keskijohdon työnkuva on murroksessa, kun tekoäly liittyy yhä voimakkaammin palvelutiimien työhön. Erityisesti rahoituspalvelualoilla tekoälyn käyttöönotto on ollut nopeaa ja tekoälysovellukset pystyvät suorittamaan suuren osan ihmisten aiemmin tekemästä rutiinityöstä. Monet palveluammattilaiset työskentelevät tiimeissä, joissa on sekä ihmisiä että tekoälyjärjestelmiä, mikä asettaa uusia odotuksia tiimien vuorovaikutukselle, ihmissuhteille ja johtajuudelle.

Tekoäly voi muuttaa kokonaisia ammatteja, mutta useimmiten kyse on kuitenkin siitä, että se muuttaa joitain tehtäviä tietyn ammatin sisällä. Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin, kuinka keskijohto on kokenut tekoälyjärjestelmien integroinnin vaikutukset työnkuvaansa rahoituspalvelualalla. Tutkimuksessa haastateltiin 25 kokenutta johtajaa, jotka työskentelevät yhdessä johtavista rahoituspalvelualan yrityksistä Skandinaviassa. Viime vuosien aikana tekoälyjärjestelmiä on integroitu intensiivisesti yrityksen työtehtäviin ja prosesseihin.

Tulokset osoittivat, että tekoälyjärjestelmien integrointi palvelutiimeihin on monimutkainen ilmiö, joka tekee keskijohdon työstä vaativampaa ja vaatii tasapainoilua uusien haasteiden edessä. Työn tuottavuus kasvaa, kun rutiininomaiset työtehtävät voidaan antaa tekoälylle. Toisaalta työn vaativuus kasvaa, kun muutosvauhti on nopeaa ja tekoälyintegrointi edellyttää jatkuvaa uuden oppimista. Työtehtävissä on aiempaa enemmän variaatiota ja johtajat voivat keskittää aikaansa paremmin työn kehittämiseen ja uusien asioiden innovointiin. Yllättäen myös uudenlaiset rutiinityöt lisääntyvät, koska tekoälyn toimintaa on seurattava ja tarkistettava.

Onko tekoäly työkalu vai työkaveri?

Tutkimuksen tulosten mukaan keskijohdon työn sosiaaliset piirteet muuttuivat, sillä työssä käytettäviin tekoälyjärjestelmiin suhtauduttiin teknisinä työkaluina tai työtovereina tekoälyn tyypin mukaan. Erityisesti silloin, kun tekoälyjärjestelmiin liittyi kehittyneempää tekoälyä (esim. chatbotit), niihin suhtauduttiin työtovereina. Tekoälylle saatettiin antaa etunimi ja tiimeissä jopa pohdittiin, kuka on tekoälyn isä tai äiti. Tämä johti erityyppisiin ihmisen ja tekoälyn suhteisiin, jotka olisi otettava huomioon, kun tekoälyjärjestelmiä otetaan käyttöön ja sovelletaan jatkossa. Lisäksi työntekijät olivat huolestuneita työpaikkansa puolesta, eivätkä aina suhtautuneet erityisen myönteisesti uusien tekoälyratkaisujen käyttöönottoon.

Tekoälyintegrointi toi mukanaan myös eettisiä haasteita, ja johtajat käyttivät enemmän aikaansa eettisiin pohdintoihin. Heitä huolestutti esimerkiksi tekoälyn päätöksenteon oikeudenmukaisuus. Tämän kaiken vuoksi tekoälyintegroitujen palvelutiimien johtaminen vaatii keskijohdolta uutta osaamista, kuten teknologista ymmärrystä ja teknologisia taitoja, vuorovaikutusosaamista ja emotionaalista älykkyyttä, ongelmanratkaisutaitoja sekä taitoa johtaa jatkuvaa muutosta ja sopeutua siihen. Tekoälyjärjestelmät eivät vielä korvaa ihmisten johtamista, kuten tiimin jäsenten motivointia ja inspirointia. Siksi vuorovaikutusosaamista ja empatian taitoja tulisi korostaa valittaessa uusia työntekijöitä johtotehtäviin, joissa korostuu tekoälyintegroitujen tiimien johtaminen.

Mitä johtajien olisi hyvä pohtia?

• Millaiset tekoälysovellukset voisivat sopia juuri meidän organisaatioomme?
• Mihin tehtäviin tekoälyä kannattaa käyttää ja mitkä tehtävät kannattaa jättää ihmisille?
• Kuinka jokainen organisaation jäsen saataisiin kiinnostumaan teknologisesta murroksesta, joka vaikuttaa väistämättä työhömme ja elämäämme?
• Millaiset tekoälyyn liittyvät eettiset asiat nousevat tärkeiksi juuri meidän organisaatiossamme?

Kirjoittajat: Jonna Koponen ja Lotta Salin