Tutkimuksissa ikäihmisten uskonnollisuus on esitetty perinteisenä ja kirkkoon sitoutuneena varsinkin verrattuna nuorten uskonnollisuuteen. Kuitenkin jo edesmennyt sosiologian professori Antti Eskola (1934–2018) kirjoitti ikäihmisten, itsensä mukaan lukien, vaikeasta suhteesta uskontoon, ja aivan erityisesti kirkkoon, todeten odottavansa, että aiheesta tehtäisiin tutkimusta (Eskola, 2016). Suomalaista tutkimusta ikäihmisten uskonnollisuudesta on kyllä tehty, mutta vaikea suhde uskontoon ei ole erityisemmin […]

Iän sanotaan tuovan viisautta, mutta mitä on viisaus? Yksi näkökulma viisauteen on ihmisen kyky kohdata elämässä vastaan tuleva rajallisuus ja epävarmuus. Niistä ovat viime vuodet pandemioineen ja sotineen muistuttaneet hyvin kollektiivisesti. Koronapandemiasta kertynyt tutkimustieto osoittaa, että ikäihmisten psyykkinen selviytymiskyky pandemiassa on ollut hyvä varsinkin verrattuna nuoriin. Syitä tähän on ollut varmasti useita, mutta tuoreen tutkimuksemme […]

Kirjoittaja: Johanna Listola Kirjoitussarjan ensimmäinen osa hahmotteli yleiskuvaa merkityksellisyystiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ikääntyvien hyvinvoinnin tukemisessa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Sarjan toinen osio kiinnittyi syvemmälle kotona asuvan näkökulmaan ja etenkin merkityksellisyystiedon hyödyntämismahdollisuuksiin pitkän kotona asumisen, hyvän terveyden ja toimintakyvyn tukena. Sarjan kolmas osio pureutuu merkityksellisyystiedon hyödyntämismahdollisuuksiin ja merkityksellisen elämän edistämisen keinoihin tehostetun palveluasumisen piirissä. Kun toimintakyky heikkenee ja […]

Kirjoittaja: Johanna Listola Kirjoitussarjan ensimmäinen osa hahmotteli yleiskuvaa merkityksellisyystiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ikääntyvien hyvinvoinnin tukemisessa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Sarjan toinen osio kiinnittyy syvemmälle kotona asuvan näkökulmaan ja etenkin merkityksellisyystiedon hyödyntämismahdollisuuksiin pitkän kotona asumisen, hyvän terveyden ja toimintakyvyn tukena. Kirjoitussarjan kolmas osa julkaistaan viikon kuluttua. Yhteiskunnan ja palvelujärjestelmässä toimivien asiantuntijoiden on mahdollista tavoittaa useita merkityslähteitä siinä, mikä […]

Kirjoittaja: Johanna Listola Elämän merkityslähteet ovat osa ihmisen persoonallisuutta. Mahdollisuus toteuttaa itseään, omia tavoitteita ja toiveita ovat keskeisiä merkityksellisyyden elementtejä. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen haastaa toiminnan, tekemisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Toimintakykyä ja osallisuutta voidaan kuitenkin tukea kaikissa elämänvaiheessa, ja kavenneetkin toimijuuden mahdollisuudet voivat muodostua ikääntyvälle mielekkäiksi ja merkitykselliseksi. Näissä kirjoituksissa pohdin ikääntyvän fyysiseen ja kognitiiviseen […]

Tässä blogikirjoituksessa Jonna Ojalammi pohtii kodin merkitystä konkreettisena paikkana Ukrainan sodan ja ikääntymisen näkökulmista. Kun olin lapsi, muutimme usein enkä koskaan erityisen syvästi kiintynyt konkreettisiin koteihin ja paikkoihin, joissa asuimme. Myöhemmin nuorena aikuisena asuin oman perheeni kanssa pitkään väliaikaisissa opiskelija-asunnoissa. Ehkä tästä taustastani johtuen minun on ollut vaikea ymmärtää miksi vaikkapa luonnonkatastrofin tai sodan varoitellessa […]

Kokemus elämän merkityksestä voidaan jakaa (positiiviseen) merkityksellisyyden kokemukseen ja (negatiiviseen) merkityksen kriisiin: positiivisessa kokemuksessa elämän merkityslähteet ovat tasapainossa, negatiivisessa kokemuksessa merkityslähteet ovat uhattuina tai horjuneet. Elämän merkityslähteet ovat osa ihmisen persoonallisuutta. Merkityslähteet muodostuvat henkilökohtaisista arvoista ja maailmankuvasta, keskeisistä uskomuksista ja rituaaleista, joiden kautta merkityksellisyyden kokemusta vahvistetaan. Merkityslähteet ovat osin tietoisia ja osin tiedostamattomia tekijöitä, joiden […]