Kalastusmatkailuelämyksen arvoon vaikuttavat tekijät

Teksti: Jarno Suni

(Blogikirjoitus on aiemmin julkaistu 27.10.2021 osoitteessa https://www.uef.fi/fi/artikkeli/blogi-kalastusmatkailuelamyksen-arvoon-vaikuttavat-tekijat)

Kalastus on useissa maissa suosittu vapaa-ajan aktiviteetti. Suomessa lähes 30 % aikuisväestöstä harrastaa jonkin tyylistä kalastusta vuosittain. Vapaa-ajan kalastuksella tarkoitetaan ”toimintaa, jonka tarkoituksena on pyydystää pääasiallisesti koukulla ja siimalla kalaa tai muita vesiorganismeja omaksi iloksi, rentoutumiseksi tai ruokakäyttöön” (Pawson, Glenn and Padda, 2008, s. 341). Vaikka vapaa-ajankalastuksesta ja sen merkityksestä matkailuyrityksille on kirjoitettu paljon, ainoastaan muutama tutkimus käsittelee kalastusta matkailuelämyksenä tai kalastajia potentiaalisina matkailijoina.

Piakkoin International Journal of Sport Management and Marketing -aikakauslehdessä julkaistavassa tutkimuksessa tavoitteenamme oli tutkia, millaisista elementeistä kalastusmatkailuelämys rakentuu ja millaista arvoa kalastus matkailijalle tuottaa. Lisäksi tunnistimme kalastusmatkailijasegmenttejä matkailijoiden arvo-odotusten perusteella. Käytetty aineisto koostui 937 vastauksesta, jotka keräsimme suomalaisilta vapaa-ajankalastajilta.

Lähtökohtana käytetyssä Shethin, Newmanin ja Grossin teoriassa elämys koostuu viidestä arvon elementistä; toiminnallisesta, tunteellisesta, sosiaalisesta ja tilanteellisesta arvosta sekä uutuusarvosta. Lyhyesti kuvailtuna toiminnallinen arvo viittaa siihen, miten hyvin tuote, palvelu tai aktiviteetti toteuttaa sen tarkoitusta. Tunteellinen arvo liittyy palvelun tai toiminnon kykyyn herättää asiakkaan tunteita. Uutuusarvo liittyy uutuuden etsintään, mielenkiintoon ja itsensä kehittämiseen. Sosiaalinen arvo viittaa esimerkiksi positiiviseen ”statukseen” tietyissä yhteisöissä (esim. kaveripiiri). Näiden viiden arvon lisäksi sisällytimme tutkimukseen myös aiemmin metsästysmatkailututkimuksessamme tunnistetun yhdessäolon arvon, joka liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen tuottamaan arvoon.

Arvoulottuvuuksien avulla loimme kuusi erilaista kalastusmatkailijasegmenttiä, 1) Palvelusuuntautuneet uutuuden etsijät, 2) Rauhan ja hiljaisuuden etsijät, 3) Palvelusuuntautuneet saaliinpitäjät, 4) Tunnustuksen etsijät, 5) Ruokakalastajat ja 6) Uutuusarvoa etsivät ammattilaiset.

Jokainen segmentti nimettiin tärkeimmän arvokomponentin mukaan. Palvelusuuntautuneille uutuuden etsijöille tärkeää oli mahdollisuus kokea uusia asioita sekä kehittää kalastustaitojaan. Rauhan ja hiljaisuuden etsijät haluavat kokea luonnon rauhaa sekä kehittää itseään. Palvelusuuntautuneet saaliinpitäjät keskittyvät kalanpyyntiin sekä saaliin ravinnoksi käyttämiseen. He ovat myös kiinnostuneita käyttämään opaspalveluita kalastusmatkoillaan. Tunnustuksen etsijät kokivat tärkeäksi etenkin suurien kalojen saaliiksi saamisen. Ruokakalastajat kokivat kalojen käytön ravinnoksi tärkeämmäksi kuin muut ryhmät. Uutuusarvoa etsivät ammattilaiset haluavat erityisesti kehittää kalastustaitojaan sekä kalastukseen liittyvää asiantuntijuuttaan.

Kalastusmatkailuun elämysarvoihin liittyen, tunteellinen arvo, joka tässä tapauksessa viittaa luonnonrauhaan, yksinoloon ja luonnonkauneuteen yhdistettyihin tunteisiin – oli yksi kaikkein tärkeimmistä arvoista kaikille ryhmille. Suomalaisille kalastusmatkailijoille, uutuusarvo kuvaa kolmea seikkaa: uutuuden etsintää, uusien ihmisten kohtaamista sekä itsensä kehittämistä. Näistä kolmesta itsensä kehittäminen oli selkeästi voimakkain arvo. Kalastusmatkailijoiden tarpeiden ja odotusten erojen ymmärtäminen on keskeistä kalastusmatkailualalle, jotta erityyppiset vesistöt ja matkakohteet osataan kohdentaa sopiville matkailijaryhmille.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella jatkotutkimusta tehdään kalastusmatkailun liittyvien arvojen lisäksi kalastuskilpailumatkailuun liittyen. Tulevissa tutkimuksissa suomalaisten kalastusmatkailijoiden lisäksi myös venäläiset kalastusmatkailijat ovat tutkimuskohteena.

Tutkimusartikkelin otsikko: “Determinants of the value of fishing tourism experience among anglers”
Kirjoittajat:
Raija Komppula, Jarno Suni, Lari Turunen, William Gartner & Anssi Vainikka

Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö (WATER) -tutkimusohjelmaa ovat tukemassa Saastamoisen säätiö, OLVI-säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Determinants of the value of fishing tourism experience

Text: Jarno Suni

(The blog was previously published on 27th October at https://www.uef.fi/en/article/blog-determinants-of-the-value-of-fishing-tourism-experience)

In several countries, fishing is a popular form of outdoor recreation. In Finland, annually around 30% of the adult population participates in some type of fishing. Recreational fishing refers to “activities which intend to catch fish or other aquatic organism primarily with hook and line for pleasure, amusement, relaxation or home consumption” (Pawson, Glenn and Padda, 2008, p. 341). Although a large body of literature handles recreational fisheries and their role in tourism businesses, only a few tourism related studies have identified angling as a tourist experience or, furthermore, anglers as potential tourists.

In our paper, “Determinants of the value of fishing tourism experience among anglers” (soon to be published in International Journal of Sport Management and Marketing), we aim to define fishing tourism related experience elements by adapting the consumption value theory by Sheth, Newman and Gross (1991) in the identification of the essential components. Moreover, we created segments based on fishing tourists’ value expectations. The data is composed of 937 Finnish anglers.

Sheth’s, Newman’s and Gross’s theory contains five consumption values, namely functional, emotional, epistemic, social, and conditional value. Shortly put, functional value refers to how well the product, service, or activity fulfills its purpose. Emotional value refers to the service’s or activity’s ability to provoke a customer’s feelings. Epistemic value refers to novelty seeking, curiosity, and self-development. As a simplified example, social value can refer to a positive “status” in certain communities (e.g., a circle of friends). As an addition to these five values, we also included the value of togetherness, where the value is focused more on the social interaction, as Komppula and Gartner (2013) have previously presented in their paper.

Based on the value related data analysis, six different angler segments were created: 1) Service-minded novelty seekers, 2) Tranquility seekers, 3) Service-oriented catch keepers, 4) Recognition seekers, 5) Food anglers, and 6) Novelty seeking experts.

Each segment was named based on the value components that the respondents had appreciated most. Service-minded novelty seekers considered the possibility to experience novelty and developing fishing-related skills important. Tranquility seekers are looking for silence, peacefulness of nature and self-development. Service-oriented catch keepers focus on catching fish, using the fish as nutrition, and also would be interested to use fishing guide during their fishing tourism trips. Recognition seekers have a desire to catch fish and especially big fish. For food anglers, nutrition acquisition is more important than for the other segments, and for Novelty seeking experts, fishing is very much about the development of fishing-related skills and expertise.

In terms of the dimensions of fishing tourism experience value, emotional value – referring here to a need for tranquility, solitude, and beauty of nature – was one of the most important value dimensions for all segments. For Finnish tourist anglers, epistemic value was presented clearly in three things: novelty seeking, need for meeting with new people, and self-development, the latter being the most dominant. The heterogeneity of tourist anglers makes it essential for the fishing tourism sector to allocate different types of waters and destinations for different segments.

The results of this study indicate that a “one-model-for-all-type” fisheries management is not efficient, when considering the development of fishing tourism-based businesses. For Finnish stakeholder associations and fisheries regions, the message is that not all anglers seek the same outcomes. If a manager is only interested in making sure there are a lot of small fish to be caught for food, they unknowingly work against providing value for anglers who desire different outcomes. This is a valuable management notion and supports the current Finnish fishing legislation that encourages the identification of waters to be managed for different purposes.

In the near future, we are also studying values related to angling competitions (anglers considered as tourists) and what kind of values Russian angling tourists consider important.

Manuscript Authors:
Raija Komppula, Jarno Suni, Lari Turunen, William Gartner & Anssi Vainikka

Venäläisten matkailijoiden näkemyksiä veden laadusta Suomessa

Teksti: Olga Hannonen & Jarno Suni

(Blogikirjoitus on aiemmin julkaistu 27.10.2021 osoitteessa https://www.uef.fi/fi/artikkeli/blogi-venalaisten-matkailijoiden-nakemyksia-veden-laadusta-suomessa)

Viime kesänä kysyimme Suomessa käyneiltä venäläisiltä matkailijoilta heidän vesistöihin liittyvistä vapaa-ajan harrasteista ja heidän näkemyksistään veden laadusta. Venäläiset ovat Suomen suurin ulkomainen matkailijaryhmä (ennen covid-pandemiaa). Järvi-Suomi on yksi suosituimmista kohteista pääkaupunkialueen lisäksi. Venäläisillä matkailijoilla on laaja kokemus suomalaisista vesistöistä, ja noin kaksi kolmesta on kalastanut Suomeen tehdyn matkan aikana, ja joka toinen on harrastanut veneilyä ja uintia. Veden laatu määrittelee vesistöjen käyttöä ja käyttötapoja (esim. harrasteet), mikä on tärkeää vesistöjen käytön suunnittelussa. Tutkimusta varten kerättiin yhteensä 525 vastausta verkkokyselyllä. Tämä tutkimus on osa Itä-Suomen yliopistossa toteutettavaa Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö -hanketta.

Pyysimme vastaajia kuvailemaan, millaista vettä he suosivat vesiaktiviteettejaan varten. Vastaukset vaihtelivat puhtaasta ja läpinäkyvästä vedestä lämpimiin ja hiljaisiin vesistöalueisiin. Muutamille vastaajille kelpaisi minkä tyyppinen vesistö tahansa, laadusta huolimatta. Suurin osa vastaajista sanoi veden puhtauden olevan etusijalla. Puhtautta kuvailtiin monin eri tavoin. Esimerkiksi eräs vastaaja kertoi suosivansa puhdasta vettä luonnollisessa vesistössä ja toinen painotti, että vesistön tulee olla puhdas uintia varten.

Noin 11 % vastaajista ilmoitti tarkasti halutun veden lämpötilan tai yleisesti että veden tulee olla lämmin. Kolmannes vastaajista kertoi haluamansa millaisesta vesistötyyppiä he suosivat, järvet ja joet olivat suosituimpia. Noin 5 % vastaajista määritteli halutun vesistötyypin harrastuksensa, esimerkiksi kalastuksen tai uimisen perusteella.

Millainen näkemys venäläisillä matkailijoilla sitten on veden laadusta Suomessa? Matkailijat arvioivat veden laatua kuuden eri kategorian kautta, jotka koostuivat 1) saastuneisuudesta, 2) limamuodostumien esiintymisestä rannoilla, 3) kukkivasta sinilevästä, 4) ruskeasta väristä, 5) läpinäkyvyydestä sekä 6) epämiellyttävän hajun esiintymisestä. Suurin osa vastaajista (64 %) ei pidä Suomen järviä tai jokia saastuneina. Saastumiseksi on määritelty esimerkiksi teollisuus- ja viemärijäte, tai roskat/roskaantuminen. Yli puolet (59%) ei ollut kokenut limamuodostumien esiintymistä ranta-alueilla.

Lähes 90 % vastaajista koki Suomen järvien ja jokien veden kirkkaina, vain 3 % oli eri mieltä tästä asiasta.

Tulokset osoittavat, että venäläisillä matkailijoilla on positiivisia mielikuvia ja kokemuksia Suomen vesistöistä. Erään vastaajan kommentti voisi monelta osalta tiivistää tulokset: ”Vesi Suomessa on jo sillä tasolla niin kuin sen pitäisi olla, koska suomalaiset huolehtivat ympäristöstä!”. Lisäksi 37 % vastaajista kertoi, että veden laatu vaikutti positiivisesti heidän matkailukokemukseensa, juuri veden puhtauden takia. Vastaajat kommentoivat muun muassa että ”on miellyttävää viettää aikaa puhtaalla rannalla ilman epämiellyttäviä hajuja” ja että on ”erittäin miellyttävää kalastaa puhtaissa ja saastumattomissa vesistöissä”.

Alustavat tulokset näyttävät, että Suomen vesistöt täyttävät venäläisten matkailijoiden odotukset veden laatuun liittyen. Eräs vastaajista kommentoikin: ”Suomi on järvien maa, kaikki järvet ja ympäröivä luonto ovat erittäin sopivia lomailuun”.

Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö (WATER) -tutkimusohjelmaa ovat tukemassa Saastamoisen säätiö, OLVI-säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Russian tourists’ perceptions of water quality in Finland

Text: Olga Hannonen & Jarno Suni

(The blog was previously published on 27th October at https://www.uef.fi/en/article/blog-russian-tourists-perceptions-of-water-quality-in-finland)

During summer 2021, we have asked Russian tourists visiting Finland about their perceptions of water in Finland and their water-related activities during travels. Russians are the biggest group of foreign tourists visiting Finland (pre-Covid). Finland’s Lakeland is the top destination for Russian tourists along the capital region. Thus, Russian tourists have extensive experiences with water environments in Finland. Water quality pre-defines the use of waterbodies and type of water activities, which is important in planning of water use. The study is a part of the ‘Recreational Use of Waters and Tourism’ research stream under the UEF Water research programme at the University of Eastern Finland. Altogether 525 individuals participated in the online survey.

First, we asked to describe what kind of waters Russian tourists prefer for water-related activities. The answered varied from clean and transparent to warm and quiet waters, from indication of specific waterbodies to specific activities, such as kayaking, boating, swimming, and fishing. Several respondents stated that they would be happy with any water.

Most of the respondents preferred the water to be clean. The cleanness of water has been mentioned in a variety of forms. For example, one of the respondents wrote: “I prefer clean water in natural waterbodies”, while another emphasised a specific activity: “Clean with a place for swimming”. About 11% indicated specific water temperature or that the water should be warm. The third most popular answer included a type of waterbody, among which lakes and rivers were the most preferred type. About 5% of the respondents defined the most preferrable kind of water through water activities, in which fishing and swimming are the most dominant ones.

About 66% of the respondents have been fishing during their travels in Finland, another 51% have been swimming and boating. So, how Russian tourists perceive water quality in Finland? The graph below shows that the participants stated their perceptions by rating six different categories, 1) visible pollution, 2) slimes on the shores, 3) blooming blue-green algae, 4) brown(ish) colour, 5) presence of bad odour, 6) transparency. The most respondents (64%) disagreed in general (from somewhat disagree to strongly disagree) that Finnish lakes and rivers are polluted. The polluted option included both industrial pollution, sewage and, for example, the presence of trash. In a similar way, about 59% disagree that Finnish lakes and rivers have slime on the shores. Another 50% disagree that lakes and rivers have smell.

Opinions about the of blooming blue-green algae and the brown(ish) colour of waters were divided between the respondents. While about 34% agree about the presence of blooming blue-green algae, 49% disagree with that. In a similar way, about 46.5% disagree that the water has brown(ish) colour in Finnish lakes and rivers, but the 36% agree with that. These varying perspectives can be a result of visiting different areas in Finland and in different seasons.

Water transparency in Finland has been rated very positively. Over 89% of the participants agree that water in Finnish lakes and rivers is transparent. Only 3% of the respondents have expressed disagreement with that.

The results show that Russian tourists visiting Finland have good perceptions about the water quality in Finland. It can be summarised with the citation of a Russian tourist: “Water in Finland is already the way it should be, because Finns take care of the environment!” In addition, 37% of the participants said that the water quality in Finland had a positive impact on their overall travel experience. Again, most of the participants indicated that the cleanness of water is the main factor in providing pleasant experiences. Russian tourists wrote that it is “Pleasant to spend time on a clean shore with no smelly water” and “Very pleasant to fish on clean and noncontaminated waterbodies”.

The preliminary findings of the survey show that Finland provides desirable conditions for water-related activities and experiences for Russian tourists. As one of the respondents accurately concludes: “Finland is the country of lakes, all the lakes and nature are very suitable for vacation”.


UEF Water programme is funded by Saastamoinen foundation, Wihuri foundation and Olvi foundation.