Kalastusmatkailuelämyksen arvoon vaikuttavat tekijät

Teksti: Jarno Suni

(Blogikirjoitus on aiemmin julkaistu 27.10.2021 osoitteessa https://www.uef.fi/fi/artikkeli/blogi-kalastusmatkailuelamyksen-arvoon-vaikuttavat-tekijat)

Kalastus on useissa maissa suosittu vapaa-ajan aktiviteetti. Suomessa lähes 30 % aikuisväestöstä harrastaa jonkin tyylistä kalastusta vuosittain. Vapaa-ajan kalastuksella tarkoitetaan ”toimintaa, jonka tarkoituksena on pyydystää pääasiallisesti koukulla ja siimalla kalaa tai muita vesiorganismeja omaksi iloksi, rentoutumiseksi tai ruokakäyttöön” (Pawson, Glenn and Padda, 2008, s. 341). Vaikka vapaa-ajankalastuksesta ja sen merkityksestä matkailuyrityksille on kirjoitettu paljon, ainoastaan muutama tutkimus käsittelee kalastusta matkailuelämyksenä tai kalastajia potentiaalisina matkailijoina.

Piakkoin International Journal of Sport Management and Marketing -aikakauslehdessä julkaistavassa tutkimuksessa tavoitteenamme oli tutkia, millaisista elementeistä kalastusmatkailuelämys rakentuu ja millaista arvoa kalastus matkailijalle tuottaa. Lisäksi tunnistimme kalastusmatkailijasegmenttejä matkailijoiden arvo-odotusten perusteella. Käytetty aineisto koostui 937 vastauksesta, jotka keräsimme suomalaisilta vapaa-ajankalastajilta.

Lähtökohtana käytetyssä Shethin, Newmanin ja Grossin teoriassa elämys koostuu viidestä arvon elementistä; toiminnallisesta, tunteellisesta, sosiaalisesta ja tilanteellisesta arvosta sekä uutuusarvosta. Lyhyesti kuvailtuna toiminnallinen arvo viittaa siihen, miten hyvin tuote, palvelu tai aktiviteetti toteuttaa sen tarkoitusta. Tunteellinen arvo liittyy palvelun tai toiminnon kykyyn herättää asiakkaan tunteita. Uutuusarvo liittyy uutuuden etsintään, mielenkiintoon ja itsensä kehittämiseen. Sosiaalinen arvo viittaa esimerkiksi positiiviseen ”statukseen” tietyissä yhteisöissä (esim. kaveripiiri). Näiden viiden arvon lisäksi sisällytimme tutkimukseen myös aiemmin metsästysmatkailututkimuksessamme tunnistetun yhdessäolon arvon, joka liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen tuottamaan arvoon.

Arvoulottuvuuksien avulla loimme kuusi erilaista kalastusmatkailijasegmenttiä, 1) Palvelusuuntautuneet uutuuden etsijät, 2) Rauhan ja hiljaisuuden etsijät, 3) Palvelusuuntautuneet saaliinpitäjät, 4) Tunnustuksen etsijät, 5) Ruokakalastajat ja 6) Uutuusarvoa etsivät ammattilaiset.

Jokainen segmentti nimettiin tärkeimmän arvokomponentin mukaan. Palvelusuuntautuneille uutuuden etsijöille tärkeää oli mahdollisuus kokea uusia asioita sekä kehittää kalastustaitojaan. Rauhan ja hiljaisuuden etsijät haluavat kokea luonnon rauhaa sekä kehittää itseään. Palvelusuuntautuneet saaliinpitäjät keskittyvät kalanpyyntiin sekä saaliin ravinnoksi käyttämiseen. He ovat myös kiinnostuneita käyttämään opaspalveluita kalastusmatkoillaan. Tunnustuksen etsijät kokivat tärkeäksi etenkin suurien kalojen saaliiksi saamisen. Ruokakalastajat kokivat kalojen käytön ravinnoksi tärkeämmäksi kuin muut ryhmät. Uutuusarvoa etsivät ammattilaiset haluavat erityisesti kehittää kalastustaitojaan sekä kalastukseen liittyvää asiantuntijuuttaan.

Kalastusmatkailuun elämysarvoihin liittyen, tunteellinen arvo, joka tässä tapauksessa viittaa luonnonrauhaan, yksinoloon ja luonnonkauneuteen yhdistettyihin tunteisiin – oli yksi kaikkein tärkeimmistä arvoista kaikille ryhmille. Suomalaisille kalastusmatkailijoille, uutuusarvo kuvaa kolmea seikkaa: uutuuden etsintää, uusien ihmisten kohtaamista sekä itsensä kehittämistä. Näistä kolmesta itsensä kehittäminen oli selkeästi voimakkain arvo. Kalastusmatkailijoiden tarpeiden ja odotusten erojen ymmärtäminen on keskeistä kalastusmatkailualalle, jotta erityyppiset vesistöt ja matkakohteet osataan kohdentaa sopiville matkailijaryhmille.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella jatkotutkimusta tehdään kalastusmatkailun liittyvien arvojen lisäksi kalastuskilpailumatkailuun liittyen. Tulevissa tutkimuksissa suomalaisten kalastusmatkailijoiden lisäksi myös venäläiset kalastusmatkailijat ovat tutkimuskohteena.

Tutkimusartikkelin otsikko: “Determinants of the value of fishing tourism experience among anglers”
Kirjoittajat:
Raija Komppula, Jarno Suni, Lari Turunen, William Gartner & Anssi Vainikka

Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö (WATER) -tutkimusohjelmaa ovat tukemassa Saastamoisen säätiö, OLVI-säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Leave a Reply

Your email address will not be published.