Lomat yliopistossa – vapautta ja vastuuta

Lomakäytännöt yliopistossa ovat ainutlaatuisia, ja yliopiston lomat eroavat merkittävästi esimerkiksi peruskoulun, lukion tai työelämän lomista. Vaikka lomat ovat pitkiä, ne eivät välttämättä ole täysin vapaita opiskelusta, ja vaikka välillä olisikin, niin moni täyttää ajan työnteolla oman toimeentulonsa vuoksi.

Virallisesti yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7., mutta opetus alkaa usein syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Periodeja on kaksi sekä syys- että kevätlukukaudella, mutta opetusta voi olla myös periodien ulkopuolella. Opetusta ei kuitenkaan järjestetä joulu- eikä pääsiäisloman aikana. Virallista syys- tai kevätlomaa ei yliopistossa ole. Lomia ja muita lukuvuoden ajankohtia pääsee tarkastelemaan Itä-Suomen yliopiston tietopankista osoitteesta https://kamu.uef.fi/tietopankki/opintojen-suunnittelu/lukuvuoden-ajankohtia/.

Jotkut saattavat ottaa myös “omaa lomaa” kesken lukukauden kun läsnäolovelvollisesta opetuksesta on taukoa. Läsnäolovelvollisten luentojen ja muiden opetustilaisuuksien määrä vaihtelee paljon siitä, mitä alaa opiskelee ja mitä opintojaksoja on valinnut. Esimerkiksi ympäristöpolitiikan opiskelijoilla on välillä viikkoja, jolloin läsnäolovelvollisuutta ei välttämättä ole ollenkaan. Mikäli kuitenkin esimerkiksi jonkun lyhyen reissun takia jättää joitain päiviä opiskelematta, tulee kaikki opiskelu kuitenkin vastaan myöhemmin, sillä kursseilla vaaditut palautukset on kaikille samat, eikä niistä juurikaan tingitä. Lisäksi jokaisella opintojaksolla on omat käytännöt siihen, kuinka paljon poissaoloja läsnäolo-opetuksesta voi olla. Opetuksesta ei ole kuitenkaan suositeltavaa olla koskaan pois, sillä silloin asia jää itsenäisesti opeteltavaksi.

Lomien tärkein tehtävä on varmastikin palautuminen. Siksi lomilla olisikin syytä varata tarpeeksi aikaa rentoutumiseen ja itselle mieluisiin asioihin. Monille on mielekästä esimerkiksi viettää aikaa kavereiden kanssa ja muualta muuttaneet varaavat usein aikaa kotikaupungissa vierailuun. Etenkin jos tekee töitä lomilla olisi tärkeää panostaa siihen, että myös laadukkaalle lepäämiselle jää aikaa, jos vain suinkin siihen on mahdollisuus. Lepäämättömyys ja arjesta irrottautumattomuus saattaa myöhemmin kostautua tavalla, joka vaatii entistä enemmän aikaa. Rentoutumisen jälkeen tulee helpommin myös uutta puhtia asioiden hoitamiseen.

Yliopistossa opiskelijalla on paljon vastuuta tasapainoittelusta opintojen edistämisen ja palautumisen välillä itselle sopivalla tahdilla. Mikäli vapaata lomaa on käytössä vain hyvin vähän, voisi olla hyvä harkita loman kunnollista suunnittelua, jotta vähäisetkin lomapäivät tulisi käytettyä hyvin. Onhan töiden ja opintojen yhdistäminen raskasta varmasti aikalailla kenelle tahansa.

Itse olen ainakin toistaiseksi saanut nauttia välillä vapaudesta vastuiden ympärillä, mutta voi olla että kokemukseni muuttuu opintojeni edetessä – opiskelenhan vasta toista vuotta ympäristöpolitiikkaa. Vahva pyrkimys on kuitenkin siihen, että tämä linja tulisi jatkumaan läpi koko opiskeluajan. Tähän mennessä en ole tehnyt muita töitä opintojeni ohella opiskelijalähettilästöiden lisäksi, ja esimerkiksi molemmat joululomat olen onnistunut pitämään hyvän suunnittelun ansioista kokonaan opiskeluvapaina. Viime kesänä olin kesätöissä parin kuukauden ajan, mutta onnistuin saamaan palautumisaikaa sekä toukokuulle että elokuulle, mikä oli kyllä jaksamisen kannalta loistava juttu.

Ehdottomasti suosittelen kaikille riittävän levon varaamista kalenteriin! Palautumisen vaikutusta ei vain voi korostaa liikaa.

– Iiris Soininen / ympäristöpolitiikka