Opekoulutusten pääsykokeet – koska, mitä, miten?

Moikka!

Nyt olis vuorossa asiaa opettajakoulutuksen valintauudistuksesta ja pääsykokeista, eli lue ajatuksella tää teksti, jos aihe kiinnostaa!

Tänä vuonna opekoulutusten valintamenettelyä siis uudistetaan verrattuna aiempiin vuosiin. Ihan alkuun huomautuksena näin Itä-Suomen yliopiston näkökulmasta se, että tämä teksti ei koske kasvatustieteen asiantuntijakoulutusta. Sinne on oma aineistokokeensa, josta tarkemmat tiedot löytyvät opintopolusta. Jos opintopolusta ei tunnu löytyvän selkeää tietoa, voit laittaa viestiä esimerkiksi Instagramissa @ueflahettilas tai snäpissa @uniuef, niin selvitetään asia yhdessä!

VALINNAN RAKENNE JA TODISTUSVALINTA

Valintamenettely kaikkiin opettajankoulutuksiin on ensinnäkin kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijat valitaan soveltuvuuskokeeseen joko VAKAVA-kokeen tai todistusvalinnan perusteella. Tästä sen verran, että VAKAVA-koe kannattaa ehdottomasti käydä tekemässä, koska todistusvalinnan tulokset eivät ehdi valmistua VAKAVA-kokeeseen mennessä. VAKAVA-koe järjestetään tänä vuonna kaikissa valintayhteistyössä mukana olevissa kaupungeissa to 23.4.2020. Tarkempia tietoja todistusvalinnasta, esimerkiksi pisteytyksestä, löytyy opintopolusta. Etsi ensin haun kautta haluamasi koulutus, ja valitse sen jälkeen ’’hakeminen’’. Tästä osiosta löytyy myös tarkka selvitys valintamenettelystä, sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeesta. Pisteytystaulukot löytyvät kohdasta ’’lisätietoa hakemisesta’’. Todistusvalinnan osalta muuten en osaa ottaa kantaa siihen, miten se tänä vuonna vaikuttaa juuri sinun sisäänpääsymahdollisuuksiisi, koska uudistus toteutuu ensimmäistä kertaa.  Ei kannata kuitenkaan antaa todistusvalinnan lannistaa, joku pääsee aina sisään, ja kasvatusaloille on onneksi edelleen mahdollista tulla valituksi myös VAKAVA-kokeen kautta!

VAKAVA-KOKEESTA

VAKAVA-koe, ja sen uudistuminen mietityttää tänä vuonna varmasti eniten. Aiempina vuosina koe on perustunut noin kuukautta ennen julkaistuun Samalta viivalta -materiaaliin, mutta tänä vuonna jokainen kokeen tekijä saa aineiston käsiinsä ensimmäistä kertaa vasta koetilanteessa. Uudistus kuulostaa hurjalta, mutta positiivista on se, että kaikki ovat samassa tilanteessa! Etenkin ylioppilaskirjoitusten tai töiden ohella pääsykokeisiin lukeminen saattaisi tuntua työläältä, joten siinä mielessä uudistus on hyvä juttu. Toisaalta paineita aiheuttaa se, että on mahdotonta sanoa tarkalleen, minkälainen materiaali tulee olemaan, enkä voi antaa teille siihen kysymykseen varmaa vastausta. 30.1.2020 on kuitenkin vahvistettu, että tänäkin vuonna koe on aiempien vuosien tapaan monivalintakoe.

MITEN VOIN VALMISTAUTUA?

Kun ennakkomateriaalia ei ole, voisin ainoana vinkkinä valmistautumiseen sanoa, että kirjastosta kannattaa lainata aiempien vuosien Samalta viivalta -aineistoja, ja lueskella niitä läpi. Niitä ei missään nimessä kannata lähteä opettelemaan ulkoa, mutta kokeessa saattaa tulla eteen esimerkiksi tutkimusartikkeli, jonka kirjoitustyyli ja rakenne ovat hyvin samankaltaisia, kuin aiempien vuosien ennakkoaineistoissa. Niiden kautta tutustuu myös mahdollisesti kokeessa eteen tuleviin teemoihin. Kun on jo etukäteen lueskellut kasvatusalaan liittyviä artikkeleita, niihin on helpompi koetilanteessa tarttua. Sen lisäksi kannattaa toki levätä ja syödä sopivasti ennen koetta, ja yrittää mennä tilanteeseen mahdollisimman rennosti ja rauhallisena. Kannattaa ajatella, että uusi yhteishaku tulee joka vuosi, jos tällä kertaa koe ei sujuisikaan ihan toivotulla tavalla. Silloin paineet mennä koetilanteeseen ovat pienemmät, pystyt olemaan tilanteessa rauhallisena, ja saattaa olla, että pian huomaatkin saaneesi kutsun soveltuvuuskokeisiin! Voit myös valita, millä valintayhteistyössä mukana olevalla, eli opettajankoulutusta tarjoavalla, paikkakunnalla haluat tehdä kokeen.

SOVELTUVUUSKOE

Soveltuvuuskokeen osalta hakumenettely on myös uudistunut. Tänä vuonna kaikkiin opettajakoulutuksiin haetaan yhdellä ja samalla soveltuvuuskokeella, joka on haastattelu. Soveltuvuuskokeet järjestetään 9.-11.6.2020, ne ovat jokaiselle hakijalle yksipäiväiset. Koekutsussa määrättyä päivämäärää ei voi valitettavasti muuttaa. Kannattaa siis varata nuo päivät vapaaksi, koska loppu elämäsi suunta saattaa olla niistä päivistä kiinni. Soveltuvuuskokeen teet siinä kaupungissa, jonka olet hakulomakkeella priorisoinut korkeimmalle, ja jonne valinnan ensimmäisen vaiheen pisteet riittävät. Tuo soveltuvuuskokeen tulos otetaan huomioon kaikissa opekoulutuksissa, joihin olet hakenut. Tämä uudistus on mielestäni ihan huippu, koska ravasin itse ympäri Suomea eri opekoulutusten ja yliopistojen soveltuvuuskokeissa 2016 kesällä.

MITEN VOIN VALMISTAUTUA?

Lyhyesti sanottuna soveltuvuuskokeeseen ei myöskään voi oikeastaan ennalta valmistautua. Kannattaa kuitenkin miettiä esimerkiksi miksi haluaisit olla opettaja, minkälaisia arvoja sinulla on ja miten aiot toteuttaa niitä työssäsi, miksi opettajuus on sinulle tärkeää, minkälainen opettaja haluaisit olla, miten lähtisit ratkaisemaan erilaisia ongelmatilanteita, ja minkälaisia haasteita työssä voisi tulla vastaan. Toki kannattaa muistaa, että koulutus tarjoaa nimenomaan valmiuksia työelämään, eikä hakijalla tarvitse olla selkeää toimintamallia esimerkiksi siihen, miten kiusaamistilanne koulussa hoidetaan. Kuitenkin miettimällä näitä asioita etukäteen pystyt haastattelutilanteessa itsevarmasti tuomaan esiin omia vahvuuksiasi ja osoittamaan motivaatiotasi hakeutua alalle. Haastatteluun kannattaa mennä avoimesti, rennosti ja omana itsenään, koska opekoulutuksiin etsitään erilaisia persoonia, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla opettaja. Ei siis kannata muodostaa omassa päässä kuvaa täydellisestä opettajasta, ja pyrkiä esiintymään sellaisena, vaan osoittamaan oma persoona ja sen vahvuudet työssä.

VALMENNUSKURSSI? KANNATTAAKO HAKEA?

Vielä loppuun täytyy todeta, että on vaikeaa ottaa kantaa siihen, kannattaako osallistua valmennuskurssille tai esimerkiksi hakea, jos ei ole aivan varma siitä, onko kasvatusala itseä varten. Valmennuskurssien suhteen oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että valintamenettelyn uudistusten jälkeen en koe, että valmennuskurssista olisi ratkaisevaa hyötyä sisäänpääsyn kannalta. Hakeutuminen alalle ylipäätään on asia, josta tulen varmasti puhumaan lisää joko Youtubessa tai omalla someviikollani maaliskuun puolivälissä. Instagramissa @ueflahettilas kohokohdissa löytyykin jo vähän pohdintojani asiasta. Sanoisin kuitenkin tähän loppuun, että opetusalalle voi ehdottomasti hakeutua, vaikka ei olisi 5-vuotiaasta lähtien halunnut opettaa; löysin itse alan esimerkiksi vasta toisen välivuoteni aikana. Kuitenkin mielestäni mille tahansa alalle hakeutuessa olisi tärkeää tuntea, että ala aidosti kiinnostaa, inspiroi ja tuntuu itselle työnä arvokkaalta ja tärkeältä.

Jos siis vielä tuntuu, että on hukassa sen kanssa, mikä itseä aidosti kiinnostaa, kannattaa ottaa vielä rauhassa. Opetusalaan voi tutustua tekemällä esimerkiksi opettajan sijaisuuksia tai toimimalla koulunkäyntiavustajana. Näihin tehtäviin saattaa hyvinkin päästä lukiopohjalla, kun on itse aktiivinen ja ottaa yhteyttä vaikkapa koulujen rehtoreihin.

Lisää luotettavaa tietoa VAKAVA-kokeesta, ohjeet koetilanteeseen ja myöhemmin esimerkiksi kokeen salijaot löytyvät täältä: VAKAVA-koe – Kasvatusalan valintayhteistyöverkosto

Toivottavasti tämä pitkä teksti selvensi teille opekoulutusten valintamenettelyä. Pohdin pitkään teenkö tämän videon vai tekstin muodossa, koska asiaa tuli paljon, mutta päädyin siihen, että tekstistä asiat on ehkä helpompi poimia. Jos sulle jäi mieleen jotain kysyttävää, niin laita viestiä meidän someissa, vastailen siellä mielelläni. Myös videotoiveita kasvatusaloihin liittyen saa laittaa! Kasvatusaloihin liittyvää sisältöä on jo kevääksi suunnitteilla, ja omalla someviikollani tulen varmasti näyttämään paljon juttuja etenkin opetusharjoitteluun liittyen.

Tsemppiä viikkoon!

//Essi